maanantai, 16. tammikuu 2017

Pekka Töpöhäntä uusissa Lahti-Helsinki -seikkailuissa

Lahden lapsille ja lapsenmielisille kaikille 3-100-vuotiaille avautuu aivan kohta nyt ensi kertaa Teatteri Vanha Jukon Rautatienkadun uusi, hienostunut teatterisali häntiä, viiksiä, karvoja, korvia ja seikkailua heti täynnä. Railakkaan vauhdikkaasti, lastenteatterin jännittävästi, jäykille aikuisillekin kissannotkean hauskasti sekä kaikenikäisten silmille kirvoittavan persoonallisesti ja värikkäästi sonnustautunut, teatterisalin laajan näyttämön täyttävä parinkymmenen kissanrontin lauma - on omine tiukkoine kissayhteisösääntöineen yhtäaikaa hurja ja hellyttävä elämys.

 

Pekka%20T%C3%B6pis.jpg

 

Tuon kissayhteisön koirineen kaikkineen saa suureksi hetkeksi naukumattomaksi pelästymään ja hämmästymään kaupunkiin tallustava punarusettinen muukalainen, vieras olento, kissaihmetys ilman häntää - Pekka Töpöhäntä. Ja mitä silloin tapahtuukaan!

Teatteri Vanha Juko ja Lahden kansanopiston teatterilinja II ovat valmistaneet yhteistyönä 21.1.17 ensi-iltaansa tuon monen ikäpolven Gösta Knutssonin satutarinan Kari Suvalon vuonna 1972 Turun kaupunginteatteriin tekemän dramaturgian pohjalta, ainakin tiedotustilaisuudessa nähdystä katkelmasta päätellen edelleen hurmaavan tuoreeksi, ajankohtaiseksi ja eläväksi esitykseksi.

 

Ohjaus Suvi Halinen

Näyttämöllä Teatteri Vanha Jukon näyttelijä Markus Karekallas sekä Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen 2. vuosikurssin opiskelijat Mikko Laine, Joonas Savolainen, Ville Hilska, Henriikka Heiskanen, Maija Hartikainen, Eero Leichner, Otto Rokka, Minne Mäki, Santra Juoperi, Miina Penttinen, Mari Hirvi, Elias Westerberg, Joonatan Perälä, Riikka Koskinen, Julius Leppänen, Sami Harjula.

 

Lisää esityksestä, sen tekijöistä ja esityspäivistä:

 

 

http://www.teatterikoulutus.fi/esitykset/pekka-topohanta

 

Kyn%C3%A4%20alas.jpg

 

Samalla kun Pekka Töpöhäntä -tarina herättää uuden sukupolven sadun lumoon, se palauttaa jo kolme-neljä sukupolvea nostalgiaan oman lapsuutensa Pekka Töpöhäntä -kohtaamisista, kirjoista, teatteriesityksistä, piirrosanimaatioista jopa oopperasta ja tietenkin tarinoiden opetuksista.

Pekka%20T%C3%B6p%C3%B6h%C3%A4nt%C3%A4.jp

Pelkästään oman kotimme, vaimoni satukirjastosta löytyi tämmöinen määrä Pekka Töpöhäntä -kirjoja, varhaisimmat suomennoksia vuodelta 1948.

lauantai, 14. tammikuu 2017

Hiihtokaupunki Lahden älykääpiömarkkinoijat hävetkää

Hiihtomuseo1.jpg

Hiihtomuseon omaa kuvamateriaalia

 

Lahden museot ovat olleet viimeiset neljä vuotta täysin heitteillä. Muissa maailman kaupungeissa ja Suomessakin museot ovat kohteita, joissa kansalaiset ja maailmanmatkaajat pysähtyvät käväisemään maan ja maailmankolkan historiaa, taidetta ja varsinkin erikoisnähtävyyksiä muistiinsa tallentamaan. Lahdessa museotoiminta on aktiivisten, osaavien tutkijoiden ja amanuenssien varassa.

Sen sijaan sen kaikkinainen kokonaisuus on älykääpiöiden hallinnassa ja täysin tuuliajolla kansainvälisessä merkityksessä.

 

Simanainen.jpg

 

Lahden museoita johtaa suomalaiselta maaseudulta kotoisin oleva Timo Simanainen. Hänet Lahen uutisia -lukijat ja ajattelevat lahtelaiset hyvin muistavat muutaman viime vuoden takaa, kun hän ensimmäisenä museonjohtajana Euroopassa sulki johtamansa museot sunnuntaipäiviksi omalla päätöksellään. Toinen johtajaprofiilin korostustemppu Simanaiselta oli evätä museokortti Lahden museoihin tarpeettomana, Lahdelle kalliiksi tulevana tuotteena ja taloudellisena rasitteena.

Onneksi kansalaiset puuttuivat asioihin ja nämä ensimmäiset möhläykset Simanainen joutui viimein  peruuttamaan ja pyörtämään. Myös Simanaisen ihan ensimmäisin virheteko Lahti-urallaan on loppusilausta vailla. http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/12/virkamiesta-oikaisemaan

http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/03/ketkut-keskuudessamme

 

Lahteen on ehostettu Hiihtomuseon tiloja jo reilut puolitoista vuotta. Kun saimme kutsun Hiihtomuseon 6.1.2017 avajaisiin, ehdimme noudattaa sitä vasta eilen. Käyntimme uudistetussa Lahden Hiihtomuseossa oli typerryttävä kokemus.

 

Museokortilla pääsimme sisään, muita asiakkaita puolen tunnin kävelykierroksellamme hiihtomuseossa näkyi kaksi.

 

Hiihtomuseo markkinoi avautuneensa yleisölle uudistettuna. Kun tyhjissä näyttelytiloissa vaelsi ei näkynyt lainkaan hiihtomuseon kokoelmia. Kokoelmat ja esineistö sentään ovat museon ainoa idea. Parille suomalaiselle kuuluisalle hiihtourheilijalegendalle pyhitetty seinä oli sekin kesken toisen vitriinin puuttuessa: tiedot Eero Mäntyrannan ja Matti Nykäsen saavutuksista oli ikuistettu seinälle puuduttavan pitkin luetteloin. Mäntyrannan suuri näköiskuva oli ahdettu hänen mitalivitriininsä taakse eikä maineikasta urheilijaa voinut hahmottaa.

 

Hiihtomuseo.jpg

Hiihtomuseon omaa kuvamateriaalia!

Museon toisella pitkällä seinällä näkyi nettiaikakauden lyhyellä infokielellä varustettuja kuvaryhmiä, joista ei parhain asiantuntijakaan olisi saanut selvää, mitä tai keitä ne esittivät. Vain jo kymmenen vuoden takaa tuttu mäkihyppysimulaattori on paikallaan muuten tyhjässä museosalissa. http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/01/lahden-hyppaava-tulevaisuus

 

Kyselimme viimein ihmeissämme, mitä uudistusta museossa on tehty. Saimme vastaukseksi, että katto, seinät ja lattia ovat täysin uudistetut. Missä kokoelmat? Ne tulevat hiljalleen kevään aikana, sillä hiihtomuseo suljetaan MM-hiihtojen ajaksi MM-kisakoneiston käyttöön. Hiihtomuseon tärkeintä esineistöä ja historiaa ei siis kannata ollenkaan MM-kisojen ajaksi laittaa näytteille? Valmiina museo avataan vasta tulevana juhannuksena! Kun koko maailman hiihtokansa ja muut tapahtumaturistit tulevat Lahteen, sen ainutlaatuisin nähtävyys kolmen hyppyrin lisäksi on maailmanlaajuisesti harvinainen hiihtomuseo. Sitä eivät suomalainen hiihtokansa ja ihmiset maapallon eri puolilta näe, koska se on suljettu kisaorganisaation käyttöön. Hävetkää suomalaiset kisajärjestäjäorganisaatiot ja erityisesti Lahden aina oikeassa oleva uriinsa kylmettynyt ja jäykistynyt urheilujärjestäjäbyrokratia, hävetkää Lahden liikunta- ja kulttuurilautakunta sekä Lahden kaupunginhallitus sekä kallis Lahden veronmaksajien kustantama matkailu- ja markkinointiyhtiö toimitusjohtajineen. Luuletteko markkinoimanne satatuhantisen ylimääräisen turistimäärän toiste tänne palaavan hiihtomuseon ihmeitä tiirailemaan.

 

Näimme myös avajaiskutsun ennakkotiedoissa luvatun, toiselle pitkälle museon seinälle heijastetun nonstopina pyörivän laajan videoteoskollaasin, joka kesti kahdeksan minuuttia. Teos on monista kymmenistä näkemistäni valistus- tai viihdevideoista kehnoimpia. Siitä ei saa minkäänlaista tietoa hiihtoasioista saati Lahdesta hiihtokaupunkina. Videoteoksen levotonta, tekstitöntä ja selostuksetonta kuvasilppua katsoessa vain ihmettelee, mistä tässä teoksessa on kysymys, ketä varten ja miksi se yleensä on valmistettu. Nolompaa kokonaisesittelyä Lahdesta Salpausselän, Suomen ja koko maailman hiihtokaupunkina ei voisi enää tehdä.

 

Häpeä on kolmas ja ehkä noloin Timo Simanaisen museonjohtajakarriäärissä. Miksi hän oikein Suomen lippua heiluttaen halusi avata tyhjän hiihtomuseon?

 

Sunnuntaina 15.1.2017 Lasten talviolympialaisten päinä Lahden hiihtomuseo on maksutta avoimena yleisölle. Tällaisen tyhjäsisältöisen tympeän, tyhjäsalisen menneisyyskuvan ja sekavan valkeiden hankien tulevaisuususkon Lahti antaa 100-vuotiaan Suomen ja maailman lapsille. Hävetkää.

 

keskiviikko, 11. tammikuu 2017

Piste ja pilkku taiteen maailmankaikkeudessa

Kuvasa11.jpg

 

Helsingin kaupunginmuseo HAMin Tennispalatsiin valmistuneissa hulppean laajoissa ja vapauttavan avarissa uusissa tiloissa on nähtävänä vielä kuun loppupuolelle saakka maailmanluokan suurenmoista taidetta. Japanilainen Yayou Kusama on saanut esille yli kaksisataa teosta, jotka mykistävät, ihastuttavat, ihmetyttävät, naurattavat, hämmentävät ja ajatteluttavat ja nostavat katsojan kuin katsojan uutta kokevaksi, mielikuvituksellisesti uudistuvaksi ihmiseksi.

 

 

Kusava5.jpg

 

Kusama%C3%B6.jpg

 

Alkuaan pisteestä ja pilkusta alkanut grafiikka laajenee tämän puolihullunkirjoihin sijoitetun taiteilijan töissä aikaa mukaillen milloin 1960-luvun maailman pop-taiteen pariin, milloin katsojansa mukaansa tempaaviin visuaalisiin installaatioihin, peilihuoneisiin, muotikokeiluihin ja kaikkinensa valtavan kokoisiin seinät täyttäviin kuvallisiin viesteihin ja maailmoihin. Kusaman visuaalinen kieli on ymmärrettävää, jäljittelemätöntä, jo yli kuusikymmentä vuotta jatkuvasti uudistunutta harvinaisuutta.

 

Kusava6.jpg

 

Kusama on taiteellaan rajaton, hänen värinsä lumoavat, hänelle on tyypillistä saman kuvion loputon kertaus ja päättymättömyys, hän vastaa yhtä hyvin taiteen mahdollisuuksiin erilaisin materiaalein tai  estetiikan suuriin kauneusvaateisiin kuin vaatesuunnitteluun, saati mainoskielen tarpeisiin hätkähdyttämällä teoksillaan niissä ihmisen hereille.

 

Kusava2.jpg

 

Kuvasa9.jpg

 

Kuvasa10.jpg

 

Taiteilijan työ sai vasta vuonna 1993 mainetta teosten päästyä Venetsian biennaleen. Siellä se kansainvälisen katsojamassan silmissä kiistatta noteerattiin yhdeksi modernia maailmaa peilaavaksi, elämää ja kuolemaa ravistelevaksi harvinaisen vaikuttavaksi aikaan ja ajattomuuteen nerokkaasti liittyväksi sanottavaksi meille kaikille luomakunnan yksilöille.

Yksi Kusaman miltei koko elämänkestoisista, yhä jatkuvista teemoista on sisällyttää ja häivyttää ihminen teoksiinsa, usein niissä hän kuvaa itsensä sulautuneena teoksen sanomaan.

 

Kusava3.jpg

 

Kusava13.jpg

 

Taiteen tuntijat tai sitä tuntemattomat, lapset ja vanhinkin ikäpolvi saa tässä Kusaman taidekokonaisuudessa kerralla valtaisan annoksen oikeaa, syvällä liikkuvaa, huumorissa, ennenkokemattomien ideoiden korkeuksissa ja sielun syvyyksissä virkistävästi ja täydellisesti kylvettävää taidetta niin runsaan annoksen, että taatusti ymmärtää taiteen rajattomuuden ja vaikuttavuuden ihmiseen, hänen mielialaansa ja ympäristöönsä.

 

Kusava4.jpg

 

Kusav8.jpg

 

Pisteet ja pilkut täyttävät miltei jokaisen Kusaman teoksen, kuten tämän hänen luontoajatuksensa keskeisimmän, kurpitsakuvion. Itselleni jää näyttelystä, sen harkituista, unohtumattoman hienoista kuvamaailmoista harvinaisen rauhoittunut olo. Liitän loppuun mieliteokseni, suuren seinänkokoisen mielenmaisemateoksen, jossa taiteilija on vaikuttavasti ikuistanut yhtä ydinajatustaan - äärettömyyttä.

 

Kusava1.jpg

https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/yayoi-kusama-in-infinity/

lauantai, 7. tammikuu 2017

Suomi-rakkaus riippakoivun alla

Helsingin Musiikkitalon perinteinen Loppiaiskonsertti 6.1.2017 soi Suomen 100-vuotiselle itsenäisyydelle ja isänmaamme vaikeuksista selviytymisen ja ruumiillisen työn aikakausia heijastavalle suomalaiselokuvalle miltei mustavalkoisen kohtalokkaasti, tummasävyisen suomalaisen kansanluonteen ja puhtaan valkokylkisen koivumetsän nuoruuden rakastumisen mielenmaisemille herkistyneenä musiikillisena kokonaisuutena.

 

Klaus%20M%C3%A4kel%C3%A4.jpg

 

Helsingin kaupunginorkesterin johto oli onnistuneesti nuoren polven historiallisesti  ennakkoluulottoman näkemyksen, temperamenttisen, tarkkaiskuisen ja eläytyvän sellisti-kapellimestari Klaus Mäkelän musiikkia tuntevissa ja sävyrikkaan osaavissa käsissä. Soitinryhmien raikas ja tarkoin punnittu, elävänmakuinen tulkinta ja erityisesti rummuston moninainen tehtävä konsertin teoksissa ja sovituksissa oli ilmaisevaa, tarkkaa, tehokasta tämän elokuvamusiikin konsertin sisältökirjolle ja kokonaiskuvalle. Klaus Mäkelän musiikillinen maku ja valintatyö monista sadoista suomalaisfilmeistä tuntui pettämättömältä - joukossa myös muutamia harvinaisuuksia elokuviemme vanhojen mestareiden filmimusiikista.

 

Mirjam%20Kuosmanen.jpg

 

Erityisesti Einar Englundin hieno sävellystyö konsertin avaukseksi Erik Blombergin/ Mirjam Kuosmasen Valkoinen Peura -elokuvasta (1954), tuosta suomalaisen luontoihmisen, kesyttömän ihmissuden kaltaisesta, elämäntaistelun kohtalonomaisesta melodramaattisesta intohimodraamasta, samoin koko konserttiohjelman viimeisin myös Englundin suorastaan sinfoninen kohtauksesta toiseen edennyt, koko elokuvankestoinen, muuntuva, kipeä, kitkerä ja eläytynyt mielenmaisema Paavo Rintalan/Mikko Niskasen Pojat-elokuvaan (1962), olivat väkevää, mieliinpainuvaa suomalaisen yhteiskunnan ja kansanluonteen monivarjoista tulkintarunoelmaa, kansainvälisesti ymmärrettävää, tuntoihin ja tuntemuksiin vetoavaa sanomaa, omaatuntoa kolkuttelevaa sävelkerrontaa.

 

Samaan vaikuttavaan suomalaissäveltäjäkaartiin liitin Uuno Klamin tummien varjojen kylmäväreisen hienon Kuolinkohtausmusiikin elokuvasta Ne 45000 (Erkki Karu/ Risto Orko), tästä alkuaan tuberkuloosin leviämisen ehkäisemiseksi tehdystä valistuselokuvasta vuodelta 1933.

 

Pari Ahti Sonnisen elokuvamusiikkinäytettä Matti Kassilan elokuviin Maija löytää sävelen (1950) ja Elokuu (1956) näyttivät sävelkuoseillaan taitavan säveltäjän pystyvän loihtimaan elokuvaan vaativan kokonaisvireen keskeiseksi, ensimmäisen lähes hupailevaksi viihteeksi, jälkimmäisen sävelväreiltään vakavaksi alkoholistin perhetarinaksi.

.

Akselin%20ja%20elinan%20h%C3%A4%C3%A4val

 

Kaksi elokuvaversiota Väinö Linnan teoksesta Täällä Pohjantähden alla (Edvin Laine 1968 ja Timo Koivusalo 2009) todistivat vankan tekstin kestävän erinomaisesti myös erilaisen aikaansa sidotun musiikkitaustan: Heikki Aaltoilan Akselin ja Elinan häävalssia Laineen ohjaukseen ei ylitä mikään suomalaisfilmin keskusmelodia tenhossaan ja Jaakko Kuusiston neljäkymmentä vuotta myöhempi versio Koivusalon Pohjantähti-elokuvaan osoitti miltei koko Suomen vakavan säveltäjistön sopivan hyvin kartoittamaan kansakunnan sukupolvien kavalkadia sävelaiheillaan ja rytmeillään elokuvan tunnelmalavastuksena.

 

Eikä suomalaisen elokuvamusiikin konserttia voi ilman Nils-Erik Fougstedtin Romanssia Ossi Elstelän elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943) kuvitellakaan, varsinkin kun Leif Wagerin unohtumattoman komean soolon voi myös korvata yhtä ihanan kauniisti sellolla melodioiden kuin mitä HKO:n 1. soolosellisti teki.

Koko täysi sali, 1704 paikkaa, oli löytänyt lipunlunastajansa. Salillinen osoitti tulleensa nauttimaan esityksestä täysin sielunvoimin: katsomorivien vaateväritys oli punaista ja sinistä, vihreää, harmaata  -vapautuneen nostalgista, suomalaista leninkiä, pukua ja villapaitaa täynnä eikä enää pönöttävä tekojuhlava mustuus vallinnut koko salin vaatemaisemaa.

 

Ehkäpä loppiaisasenteeseeni, yleisön pukeutumisvapautuneisuuteen ja ikärakenteeseen olisi paremmin vastannut pari tutuista tutuinta musta-valkeiden SF-filmien suurten viihdemusiikkisäveltäjiemme hitt (kuten jokin Toivo Kärjen elokuvaikivihreä tai vähintään George de Godzinskyn Kulkurin valssi vuodelta 1941). Konsertin johdatteli suomalaiselokuvan syntyyn ja juonsi sujuvahkosti näyttelijä Pertti Sveholm.

 

http://helsinginkaupunginorkesteri.fi/

tiistai, 3. tammikuu 2017

LAHTI ON SINUN KAUPUNKISI

LAHDEN%20VALTUUSTO2016.jpg

Tämä kuva ei viesti mistään suuresta maailmanluokan kongressista. Näkymä on pienen Suomen pienen Lahti-kaupungin kaupunginvaltuuston talousarviokokouksesta vuodelle 2017 Sibeliustalolta. Lahden kaupunginvaltuusto on nyt ollut vuoden ajan pohjoismaiden suurin kunnanvaltuusto, 102 valtuutetun kokoinen. Tämä valtava päättäjäleegio syntyi, kun unohdettiin demokraattinen päätöstapa ja ilman asukkaiden äänestysoikeutta yhdistettiin Lahden ja Nastolan valtuutetut suureksi toisiaan tuntemattomaksi massaksi. Suuresta joukosta löytyy niin viisautta kuin tyhmyyttä. Sananlaskuun verrattava sanonta kertoo, kumpi noista ihmisen ominaisuuksista yleensä suuressa joukossa tiivistyy. Näin olemme saaneet nauttia nyt vuoden kumileimasinpäätöksistä, joiden sisältö on ollut heikkotasoista kunnallispolitiikkaa: kouluolot ja koulutus ovat retuperällä, työttömyys rehottaa, kaavoitus käy kalliilla ylikierroksilla, kaupunkia, sen toimintoja ja palveluja yksityistetään, maksut nousevat ja kaupungin omaisuutta myydään pilkkahintaan, kaupungin kasvot rumenevat tyylittömiksi, tunnistamattoman epämiellyttäviksi. Onneksi tämä mielettömyys kestää enää 1.6.2017 saakka, jolloin kuntavaalien tuloksena astuu virkaansa 59-jäseninen uusi Lahden kaupunginvaltuusto.

 

Rajain.jpg

Suuripalkkaisten toimitusjohtajien ja monopolien Lahti elätettävänämme

 

Lahen uutisia aloitti vuoden 2016 juttusarjan lahtelaisesta vedestä ja samaa lahtelaista luonnonvaraa käsitteli myös vuoden viimeinen, 160:s juttu - Salpausselkä.

On syytä alkaa vuosi 2017 samasta, päivänpolttavasta asiasta. Pohjaveteemme liittyy yhä enemmän oma arkikäyttäytymisemme välinpitämättömyys ja kaupunkimme päättäjien hyväksymän liikennesuunnittelun tuomat kohtalokkaat terveysriskit: useiden laajojen golfkenttien, puistojen ja puutarhojen kasvinsuojeluaineet ympäri Salpausselkää ja sen laaksoja sekä tuleva väärään paikkaan piirretty ohitustie ovat asioita, joista Lahden kaupunginvaltuuston ja luottamusmiesjärjestelmämme pitäisi olla aidosti ja tiukasti huolissaan. Helsingin yliopiston melko tuoreessa väitöskirjassa asia Lahden osalta todistetaan hälyttävästi.   http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/06/tohtoria-tekemassa

Siksi yhä huolestuttavampaa on tämän yhteisen ainutlaatuisen arvokkaan omaisuutemme liukuminen täysin bisnekselle, kaiken kansanvallan ulottumattomiin. Komeaan Vesitorni-näkötorniimme emme me omistajat pääse. Toimitusjohtajan palkka on neuvoteltu jatkuvasti kasvavaksi automaatioksi demokratian ulottumattomiin. Vesibisnes toimii, kun sillä ei ole kilpailijaa vaan täysi yhtiömonopoliasema.

     Vesikupla2.jpg

Lahti Aqua on ryöstänyt yhteisen omaisuutemme ja käyttää sitä kuin omaansa. Huipuin lienee vuoden 2016 lopun kauppajulkistus, jossa ihan ruhtinaallisen Monacon liikemies-ostaja teki sopimuksen, jolla alkaa lahtelaisen Salpausselän uumenista pulppuavan veden siirtämisen Monacoon: perustamalla yhtiön, jossa omasta puolestaan 13000 euron kuukausipalkkainen kaupunginjohtajamme Jyrki Myllyvirta sekä Lahti Aquan vielä äveriäämpi lähes 14000 euron kuukausipalkkainen Martti Lipponen esiintyivät allekirjoittajina kuin Euroopan keisarit ja vähintään kuin ainoat Salpausselän pohjavesivarannon omistajat.

 

Rajain.jpg

Tämäkö on sinun kaupunkisi

 

Lahdesta on tullut nykyisen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran aikana todellinen yhtiöitä ja niiden suuripalkkaisia (mies)toimitusjohtajia kaupunkilaisten verovaroin ja maksuin ylläpitävä kasvoton rahasyöppö yhteisö.     ** vain kaksi naistoimitusjohtajaa

Allaoleva noin kuuudenkymmenen yhtiön luettelo on vielä puutteellinen, mutta jo pelkät lukumäärät ja kaupungin omistajaprosentit antavat aiheen kysyä, missä on demokratia ja kansanvalta, missä sukupuolten välinen tasa-arvo, kun tällainen määrä yhtiöitä toimitusjohtajineen, apulaisjohtajineen ja hallintokoneistoineen on elätettävänämme.

       

Taseyksiköt
Lahden Ateria, Lahden kaupunginorkesteri, Lahden kaupunginteatteri
Lahden Servio, Lahden Tilakeskus

Alueellinen kehittäminen
Lahden Seutu - Lahti Region Oy 59,50%
Lahden Sibeliustalo ja Messut Oy 100 %
Ladec Oy 76,76%
Energon Oy 76,76%
Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä 68,71%
Päijät-Hämeen liitto kuntayhtymä 56,44%
Nastolan Yrityspalvelu Oy 100%


Asuminen ja toimitilat
Lahden Talot Oy 100%
  Lahden Asunnot Oy 100%
  Lahden Palveluasunnot Oy 100%
  Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36 100%
  Kiinteistö Oy Naskunvuo 100%
  Oppilastalo Oy 100%
Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 100%
Kiinteistö Oy Nastonharjun liiketalo 75,6%
Lahden Jäähalli Oy 40,25 %
Lahden Rudolf Steiner -koulun Talo Oy 91,7%
Lahden Terveystalo Oy 91,66%
Musiikkiopiston Omakotisäätiö 100%
Nastolan Kulttuurikiinteistöt Oy 80,90%
Nastolan virastotalokiinteistö Oy 79,40%
Osaamiskiinteistöt Oy 77,99%
Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy 70,61%
Radio- ja tv-museosäätiö 50%
Spatium Toimitilat Oy 100,00 %


Infrastruktuurin ylläpito
Kiinteistö Oy Hansaparkki 56,88%
Kiinteistö Oy Lahden Siltavouti 93,33%
Lahden Pysäköinti Oy 100%
Lahden Sairaalaparkki Oy 81,89%
Lahti Aqua Oy 100%
Aqua Palvelu Oy 100%
Aqua Verkko Oy 100%
LABIO Oy 83,43%
Lahti Energia Oy 100%
LE-Sähköverkko Oy 100 %
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 58,58%


Palvelutuotanto
Eteva kuntayhtymä 4,66 %
Hollolan-Lahden vesilaitos kuntayhtymä 40 %
Lahden konservatorio Oy 50,57 %
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä 52,34 %
Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy 34,60 %
Työterveys Wellamo Oy 61,85%
Calpro Oy 65,19%
Lahden ammattikorkeakoulu 75,19%


Yhdistelemättömät yhteisöt
Asunto Oy Kittilän Petsukka 33,33%
C-Ella Oy 33,33%
Kiinteistö Oy Laiturikadun Pysäköinti Oy 25,87%
Lahden Seudun Puhelin Oy 20,90%
Kiinteistö Oy Villähteen liikekeskus 29%
Nordic Innovation Accelerator Oy 31,01%
Riihelän Huolto Oy 39,25%
Seponkadun pysäköinti Oy 26%

Kaikissa ylläluetelluissa yhtiöissä tai kokoonpanoissa istuu kaupunginvaltuutettuja asioista päättämässä.

Rajain.jpg

 

 

Lahtiskannausaa.jpg

Lahden kaupunki jakaa ylläolevaa brändikyhäelmäänsä mm. kirjaston tiskeillä. Äidinkielen tasoltaan oheinen kuusisivuinen pahvinen julkaisu on heikkoa suomenkieltä. Sen sisällöstä ei selviä, kenelle se oikein on tarkoitettu. Julkaisusta kirkastuu, ettei ainakaan peruslahtelaiselle tekstillä ole mitään kerrottavaa.

 

Pyllist%C3%A4j%C3%A4t.jpg

Ehkä ylläkuvatulle kuusimiehiselle päättäjäkermalle tuo iskulause sopii, sillä ainakin sievoiset eurosummat puoltavat näitä miehiä iskulauseen oitis hyväksymään.

Vuoden 2016 tuomilla puheenjohtajatitteleillä käärittiin rahaa omiin taskuihin ja pyllistettiin kaupungin asukkaille: Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Rostedt, Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat Jarkko Nissinen ja Lasse Koskinen, Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Hannu Himanen, Teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pekka Komu, Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Eero Vainio (31.7.16 asti). Myös neljän muun lautakunnan puheenjohtajat ovat miehiä, mutta he eivät rahajuonittelussa pärjänneet.

http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/12/kumarrus-rahalle-on-pyllistys-demokratialle

Yhden vuoden ajan Lahdessa on ollut kokeiltavana maksaa tuntuvat vuosipalkkiot muutamille miesvaltuutetuille. Tämä käytäntö on uuden neliosaisen toimialajärjestelmän tulosta. Tuo neljäs toimiala on kaupunginhallitus, joka itse oli esittänyt tällaista rahallista panostusta 1.1.2016 alkaen maallikkojen rahalla voitelemiseksi ja kaupungin päätösten parantamiseksi.

Vuosi on nyt näyttänyt, ettei raha päätöksiä ainakaan oikeaan suuntaan ole ratkaissut, päinvastoin. Päätöksistä on tullut yhä ovelammin salassajuonittuja. Osalle palkituista raha on noussut päähän heidän aina muistaessaan mainita pääsanottavanaan asemansa kaupunginhallituksen omassa hierarkiassa. Myös keskinäiset kaupunginhallituksen jäsenten suhteet ovat tuoneet kyseenalaisia päätöksiä: kaksi kaupunginhallituksen vapaamuuraria on punonut nakkibisnekselle soveltuvan asemakaavamuutoksen keskelle kaupunkia. Vapaamuurarit ovat saaneet vallan jopa taidetilaratkaisuissa salaa juonia heikosti valmistelemiaan ideoita ja suorastaan röyhkeällä tiedottamattomuudella näyttää viimein valtansa - luetteloa voisi jatkaa pitkään.

Muotsikka%204.jpg

Viimeistään tämän, vuoden 2016 joulukuisen Ammattikorkeakoulun ala-arvoiseen tilaan kohdistuvan opiskelijoiden mielenilmauksen olisi luullut pysäyttävän Lahden kaupunginhallituksen ylimieliset ja despoottiset toimet. Tämän mielenosoituksen Lahden kaupunginhallitus otti vastaan kaupungintalon portailla. Ainakin mielenilmauksen osanottajille sanonta Lahti on sinun kaupunkisi on todistettavasti tyhjää sanafraasia, vailla pienintäkään totuudensiementä. Tämän mielenilmauksen jälkeen Lahden ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja-rehtorille hankittiin välittömästi kallein mahdollinen katumaasturi tehtäviensä hoitoon.

http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/12/pelastakaa-muotsikka

 

Rajain.jpg

 

Näin vuoden vaihtuessa ei siis ole mitään myönteistä näkyvissä, sillä koko Lahden seutua koskeva sosiaalinen palvelurakenne ja terveydenhoito on myös täynnä pelkkää tuntemattomuutta ja epävarmuutta uudessa uudistuvassa organisaatiomallissaan nimeltään Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä eli PHHYKY.

 

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirralle on muodostunut pakkomielteeksi sana uudistus, jonka hän nyt jo liian pitkään kestäneessä Lahden virkaurassaan on osoittanut tarkoittavan säästämistä, kaiken perinteisen Lahdelle ja sen luonnolle ominaisen hävittämistä ja tuhoamista. Vuorovaikutteisuus, joka koko yhteiskunnan koossa pitämiseksi on perusedellytys, tuntuu ylimpien virkamiestemme mukana vieneen myös valtuutettujemme ajatukset yhä kauemmas ihanneyhteisöstä, jossa jokainen meistä voisi sanoa Lahti on minun kaupunkini.

 

  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com