Musiikkiteatteriherkku nimeltä

Nainen odottaa 

lavalla Kristiina Kattelus, pianossa Anu Silvasti, viulu ja taustalaulu Hanna Pekkarinen, ohjaus Marietta Tevajärvi, koreografia Ilona Kauppinen

Kristiina Kattelus, Ilona Kauppinen, Marietta Tevajärvi ja Anu Silvasti

Näin äitienpäivänä on puhuttelevaa kertoa kokemuksestani Nainen odottaa –Lahden ammattikorkeakoulun musiikinlaitoksen lehtoreiden – meitä miehiä ruoskivasta ja oikeutetusti nöyryyttävästä ( jos lomassa pikkuriikkisen syleilevästäkin) elämänmahlaisesta, rakkaudesta ja kaipuusta ja haaveiden ehtymättömästä voimasta kertovasta musiikillisesta, ajattelemaan sävähdyttävästä lahtelaisteatterista.

 

Tämän naisen elämän valinnoista, mahdollisuuksista ja odotuksista kertovan lauluillan nimi ja teemakin on lainattu ainakin miehen omaatuntoa jyskyttävästä, koskettavasta Sirkka-Liisa Sassin runosta. Runon ensimmäiset säerivit kuvaavat naiseuden heräämistä, sen siirtymistä sukupolvelta seuraavalle:

Minä odotan sinua elämä
nenä litussa ikkunassa
niinkuin oottelin pienenä äitiä
kassit kädessä juoksemassa.

Odottaa nainen saa. Odottaa nainen saa.

Ja runo käy läpi koko naiseuden elämänmeren aallonharjat, tyrskyt, pohjamudat - sen viimeiset säkeet päättyvät naisen elämän iltaan:

Automaatit nyt hoitaa mun duuniain
joskus lapset käy moikkailemassa
minä odotan odotan yhä vain
nenä lytyssä ikkunassa.

 

Naisten musiikkiteatteriteos oli hienolla maulla laadittu, päämäärätietoinen kokonaisuus – kokijalle täyttä nautintoa koko kolmevarttinen. Kaarlo Sarkia, Aulikki Oksanen, Märta Tikkanen, Tommy Taberman sekä Dario Fo, Juha Vainio ja Ilkka Kylävaara – tekstit sisälsivät niin hienovireisiä kuin lähes groteskejakin mutta poikkeudellisen koskettavia, pisteliään hauskasti nykynaisen asemaa ja hänen elintilaansa valottavia elämän ahtauden ja vapauden pohdintoja tässä fakkiutuneessa miesten maailmassa, että välillä ihan henki salpautui, punastuttikin. Tekstien säveltäjänimet, suomalaisen käyttömusiikin jo legendat Toni Edelman ja Kaj Chydenius eivät tunnelmineen jättäneet kyynistäkään ihmispoloa kylmäksi.

 

Kristiina Kattelus

Kristiina Kattelus oli illan henki ja hurma. Tämä musiikin ja ilmaisun taituri valloitti läsnäolevalla, eläytyvällä hehkullaan, vastustamattomalla musikaalisuudellaan, temputtomuudellaan katsojan: mikä kaunisääninen ja terävästi ajatteleva luonnon aarre meillä onkaan tuonne opetuslaitoksen seinien sisälle kätkeytynyt! Millä temperamentilla hän muunsikaan esityksensä rytmiä - vaikkapa Rosa Liksomin: Mä rupian tekemähän syntiä –puheosuudessaan. Me yleisö myötäelimme ja suorastaan kihersimme mukaan elämämme muutokseen! Ammattimaisen upeita olivat Katteluksen tulkinnat musikaaleista I Love Yoy , You`re Perfect saati ennen Suomen niemellä kielellämme esittämätön Gesnerin Yoy`re a Good Man, Charlie Brown (Katteluksen itsensä suomentamana nimellä Pertsa). Miten nautittavaa äänenkäytön, tragiikan ja komedian tajua ja ilmaisun helppoutta, liikunnan ja musiikin rytmin yhteyttä. Niin koko skaala -hetkuttavan hauskasti tulkitusta Ragni Malmstenin- Juha Vainion Mä laihdutan –kupletista tutun hienoon päätösnumeroon Chydeniuksen - Sarkian Älä elämää pelkää - lauluhelmeen olivat tulkintoina yksittäinkin virtuoosimaista herkkua.

Harvinaisen annoksen luovuuden lisämannaa kokonaisuuteen toi kolmen uuden sävellyksen kantasesitykset: Aulikki Oksasen Opettajattaren laulun, Tänä yönä nojaan vihreään sekä illan nimilaulun Nainen odottaa oli iltaa varten säveltänyt Maija Ruuskanen. Hänen sävellystyönsä on kaunista, tekstin pienetkin nyanssit oivaltavaa, laulelmamaista musiikkia pienelle ihmiselle - jos kohta illan nimilaulu retkumaisen ilmeikästä ja ilkkuvan oivaltavaa musiikkiparodiaa.

Maija Ruuskanen

Illan säestäjä – Anu Silvasti - oli taas kerran mukana taiturimaisesti ja läsnä koko sielullaan tulkinnoissa; hurmaava muusikko!

Tämän poikkeuksellisen kypsän musiikkiteatterinautinnon, sen herkkyyden ja riemun soisi niin parhaalle ystävälleen kuin koko Lahdelle, vihamiehelleenkin!