Rakentamist  Lahes   (Lisäyksiä ja jälkikirjoituksia äitienpäivänä 2007)

Rakentamist Lahes (Lisäyksiä ja jälkikirjoituksia 22.5.2007)

Rakentamist Lahes  (Lisäyksiä rakennuskohteen työn edistymisestä 28.5.2007) 

Rakentamist Lahes (Lisäyksiä ja jälkikirjoituksia 19.6. 2007)

Rakentamist Lahes (Lisäyksiä ja jälkikirjoituksia) 13.07.2007

Aloitin koko vuodatussarjani helmikuussa jutulla Lahest, ainutkertaisen Salpausselän harjumme vielä tuhoamattomasta alueesta ja sen  rakentamissuunnitelmasta: laaja yli 800 lahtelaisen kansalaisliike taisteli yli seitsemän vuotta eri valitusasteissa harjun säilyttämiseksi. Nyt rakennushanke on edennyt pelättyyn rakentamiseen saakka.

Paavolanrinne suoraan edessä. Tällaisen rinnettä haukkaavan kerrostalon viereen, sen vasemmalle puolelle on tulossa kolme samanlaista valkoista kerrostaloa - tälläkin kertaa keskelle maisemoitua mäntyrinnettä

Alla  sama maisema äitienpäivänä 2007

 

Rakennuslupa on saatu 5.4.2007 ja rakennustyön vaihe on kuvattu viikko Rakentamist Lahes -jutun jälkeen:rinteen puoleenväliin asti on puut hakattu ja todellinen rakennusala merkitty ja aidattu vaakasuorin laudoin. Ainoa myönteinen asia on kuvan edessä oleva verkkoaita, jolla lasten leikkialue on rajattu rakennustyömaasta (kuva otettu lasten leikkialueelta). Kuvan yläreunassa näkyy paalutettu ja vaakalaudoin rajattu rakennusalue puolessa välissä Salpausselän rinnettä.

Rinteen jyrsiminen on aloitettu -valmiin talon vasemmasta reunasta pilkistää rinteen todellinen korkeus. Nyt rinnettä on kaivettu jo lähes puoleen sen korkeudesta. Aivan kuvan alareunassa on katu, josta kaupunginhallitus lausuu  Korkeimmalle hallinto-oikeudelle : "uudisrakennukset sijoittuvat kadun varrelle, rinteen alapuolelle." 

Kuva samasta paikasta viikkoa myöhemmin - siis dokumentti Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Lahden kaupunginhallituksen selityksestä:"Uudisrakennukset sijoittuvat kadun varrelle, rinteen alapuolelle" tällä tavalla 28.5.2007.

Näin  "uudisrakennukset sijoittuvat kadun varteen, rinteen alapuolelle "  19.6.2007.

Sekä tällä tavalla 19.6.2007 "rinnealue jää viheralueeksi" Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan. Huomaa, miten kaivurin kohdalla rinnettä on taas lisää kalvettu ja rinnealueen aita on siirretty nyt vielä 28.5.2007 otettua kuvaa ylemmäksi

Näin "rinnealue jää viheralueeksi" 13.07.2007 kuvatussa rakennusvaiheessa.

Ekaks  - valhetta ja kilpailun rajoittamista

Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen pyrki yhdessä monista eduskuntaehdokasteemoistaan puuttumaan myös Lahden kaupunkilaisten valituksiin - ne ovat hänen mielestään iso riesa.

Esitänkin lukijalle pohdittavaksi:kuinkahan tässäkin valituksessa olisi käynyt, jos Lahden kaupunginhallitus olisi vastannut Korkeimmalle hallinto-oikeudelle totuudenmukaisesti alla olevan rakennuspaikan soveltuvuudesta sekä alueen rinteen tuhoutumisesta?

 

Lahden kaupunginhallituksen luotettavuus

Korkein hallinto-oikeus pyysi Lahden kaupunginhallitukselta selitystä Paavolan kaupunginosan korttelin 3079 tonttien asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta tehtyihin valituksiin.

Paavolanrinne oikealla, edessä paikalle äskettäin tuotu rakennusfirman lipputanko ja työmaakoppi.

Lahden kaupunginhallitus § 600 12.9.2005 vastasi näin:

Lisäksi voidaan todeta, että kaavamuutosehdotus ottaa luonnonympäristön huomioon nykyistä kaavaa paremmin, koska uudisrakennukset sijoittuvat kadun varrelle rinteen alapuolelle. Kuten asiakirjoista ilmenee Lahti Vesi OY:n lausunnon mukaan esitetyllä rakentamisella ei ole käytännön merkitystä pohjaveden muodostumiselle, koska rinnealue jää viheralueeksi.

Eipä tarvitse olla kummoisetkaan hoksottimet havaitakseen kuinka suuri kerrostalo rinteen ja kadun väliin mahtuu: mitattuna ihan tienvarteen pystytetystä NCC:n työmaakopista on nousevaan rinteeseen kuuden metrin tasainen maa, sitten alkaa rinne. Harvoin pieni omakotitalokaan on leveydeltään vähemmän. Katsoja saa kuvan asiasta oheisia kameravälähdyksiä tutkiessaan ja käymällä paikalla Paavolassa, Töyrykadulla.

Onkohan Korkeimman hallinto-oikeudenkin mielestä Lahden kaupunginhallituksen valituksista antama lausunto, jossa "uudisrakennukset sijoittuvat kadun varrelle  rinteen alapuolelle" sekä  Lahden kaupunginhallituksen toinen (Lahti Vesi OY:n lausuntoon pohjaava) perustelu "rinnealue jää viheralueeksi"  totta? Suomen kansalaisena olen tähän asti ainakin luullut, että oikeudelle on lausuttava totta ja vain totta!

Tämän Paavolanrinteen yksityiskohdan Lahden kaupunginhallitus kuvailee Korkeimmalle hallinto-oikeudelle  näin:"rinnealue jää viheralueeksi."

Sama paikka  Paavolanrinteestä viikkoa myöhemmin  28.5.2007 kertomassa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle miten "rinnealue jää viheralueeksi".

 

Paavolanrinne vasemmalla. Kuvasta hahmotttuu, miten lähelle, tien toiselle puolelle jää koko asuinalueen ainoa leikkipuisto sekä se, miten suojattomassa paikassa lasten pitäisi tulevat vuodet turvallisesti leikkiä. Saati miten turvatonta leikkiminen on monen vuoden pituisessa tonttien rakentamisprosessissa: työt, koneet, nosturit, materiaalit ja kuljetukset, ilmansaasteet  ja meteli ovat hengenvaarallisia aitaamattomalla leikkipaikalla leikkiville.

Lahden tekninen lautakunta § 12  16.1.2007
<2007-00142> Paavolan kaupunginosan korttelin 3079 kerrostalotonttien 13, 14 ja 15 luovuttaminen (Töyrykatu

)

NCC Rakennus Oy on ilmoittanut halukkuutensa ostaa Paavolan kaupunginosan korttelin 3079 kerrostalotontit 13, 14 ja 15 (Töyrykatu). Tontit ovat voimassa olevassa asemakaavassa kerrostalotonttien korttelialuetta. Tontit ovat pinta-alaltaan 2795 m², 2525 m² ja 2340 m². Kaikilla tonteista on asuinrakennusoikeutta 2.240 k- m². Lisäksi tonteille saa rakentaa 400 k-m² talousrakennuksia ja 700 k-m² autotallia. Tonttien luovutushinta on 560.000 €/tontti eli yhteensä 1.680.000 €. NCC Rakennus Oy sitoutuu rakentamaan rakennukset siten, että ne valmistuvat vuosina 2008, 2009 ja 2010.

Esityksen strategianmukaisuus: Esitys tukee kaupungin strategioiden kasvuhakuisuutta ja hyvien asuinympäristöjen luomista sekä yleiskaavan ja asuntopoliittisten linjausten tavoitteita.

Missä muut rakennusyhtiöt?

Kun rakennuspaikka - teknisen lautakunnan esitystekstin mukaan - on Lahden strategioiden mukaisesti hyvien asuinympäristöjen luomista, olisi luullut, että alueen rakentamisesta olisivat kiinnostuneet ja paikasta kilvoitelleet muutkin rakennusyritykset kuin vain NCC –monitoimialayritys. Tällä kilvoittelulla kaupunki olisi saanut lisätuloja korkeamman maanhinnan muodossa.

Reilun viikon verran on NCC:n lippu liehunut yksinoikeutetun kyseenalaisena Paavolan mäntyrinteessä.

Viikkoa myöhemmin  samasta maisemasta 13.5.2007. Työmaakopin vieressä pino rinnettä ylöspäin noin 30 metrin matkalta kaadettujen puiden runkoja.

Tarkasteltaessa Lahden nykyrakentamista voi maallikkokin havaita kaupungin rakentamiskohteissa eri rakennusyritysten hallinnoimia alueita. Liitän tähän otteen kilpailulainsäädännön asiaan liittyvästä säädöksestä.

Kilpailunrajoituslaki kieltää sellaiset kilpailunrajoitukset, joilla katsotaan yleensä aina olevan vahingollisia vaikutuksia taloudelliselle kilpailulle (kieltoperiaate). Tällaisia kiellettyjä rajoituksia ovat mm. määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sekä kilpailevien yritysten väliset keskinäiset sopimukset ja menettelyt kilpailun rajoittamiseksi (kartellit). Kilpailunrajoituslain kieltoja rikkoneelle voi markkinaoikeus määrätä Kilpailuviraston esityksestä kilpailunrikkomis- eli seuraamusmaksun (

KRL 7 §).

 

 

Tokaks - Teknisen viraston vaaralliset ja kalliit typeryydet

Tekninen virasto on jo pari vuotta osallistunut EU-rahoitteiseen keskustan - ja erityisesti menneen Lahden EU –kokouksen vauhdittaman – katuvalaistuksen uusimiseen. Lahden kaupungin budjetista touhuun on huvennut miljoonia, vaikka lopullisen hankintapäätöksen on tehnyt vain yksi virkamies.

Tällaiset valaisimet on Lahden tekninen lautakunta pystyttänyt Karjalankadun  ja Vesijärvenkadun jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, autoilijoiden ja talojen huoltoyhtiöiden sekä tienpitäjien riemuksi. Ja lisää tulee parhaillaan Lahdenkadulle.

Valaistuksen uusiminen sinänsä on tärkeää: sen asiantuntijoita kuitenkaan Lahden teknisestä virastosta ei tunnu löytyvän. Nyt rakennetut jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetut monetkymmenet metrinkorkuiset valaisintolpat kaivettiin lehmusten juuristoihin: puiden ikä lyheni puutarhurien mukaan ainakin kymmenellä vuodella. Pystytettyjen valotolppien valot häikäisevät niin pyöräilijän kuin jalankulkijankin – eivät valaise tai paranna heidän kulkuväyliään. Autoille tarkoitetuissa pysäköintiruuduissa ne on joko moneen kertaan auroilla tai autoilla tuhottu tai vandaaliteoin potkittu ja väännelty toimintakyvyttömiksi: kymmenittäin näitä valotolppia on korjattu ja jatkuvasti korjaamatta. Loputon ja kallis korjaustyö olisi kunnon suunnittelulla voitu välttää.

Valaistustolppien pystytys jatkuu nyt Lahdenkadulla. Miksei työtä aloitettu  kuvassa taustalla näkyvästä suunnasta - Vesijärvenkadun risteyksestä?

Tämä  valaistustyön ajoitus on myös yksi esimerkki eri toimialojen yhteistyön toimimattomuudesta. Lahden Lyseon sisääntuloportilta aloitettiin 2.5.2007 Lahdenkadun valaistustöiden uusiminen ajankohtana, jolloin koulunkäyntiä on vielä jäljellä kolmisen viikkoa: oppilaiden turvallisuus tai turvattomuus kulkea koulumatkaansa ei ole merkinnyt mitään.

Katuvalaistustyömaa on nyt sulkenut jalankulun pohjoissuunnasta tulevilta oppilailta ja työntekijöiltä kuvan vasemmassa reunassa näkyvään Lahden Lyseon pääsisäänkäyntiin.

Näin lehmusten juuret saavat kyytiä - valotolppa tulossa pystyssä näkyvään harmaaseen betoniputkeen - ja rakennuskohde, suojatie, on turvallinen kulkea!Kuva äitienpäivänä 2007 Lahdenkadulta, Lyseon jalankulkutien puolelta, Päijänteenkadun kohdalta.

Käsittämätöntä, vaarallista, mutta niin tuttua lahtelaisten eri hallintokuntien yhteistyön toimimattomuutta!