Lahden kaupunginvaltuuston Ranta-Kartanopäätöstä yli kolme tuntia maratonpuheillaan selittäneet kaupunginvaltuutetut paljastivat todelliset kasvonsa: kovin harvat olivat perehtyneet asioihin tai osasivat esittää asiansa, puheenvuoronkäyttäjien enemmistö muodostui valtuutetuista, jotka olivat kuulleet tai lukeneet asioista ja kävivät kertomassa oman viisautensa.

Niinpä samat tosiasiat heittivät häränpyllyä puhujasta riippuen: toiset saivat kaupungille Ranta-Kartanosta laskennallista tuottoa parikymmentäkin miljoonaa, toiset saman verran tappiota.

Oikeudenmukaisuus ja kauneudentaju
Yhteiskuntamme kannalta on surullista, että ihmisten kauneudentaju ja rehellisyys paljastui todella heikoksi. Kyllä asioista voidaan olla eri mieltä, mutta oman kannan perusteleminen valheilla on vallannut valtuuston – ilmeisesti jäädäkseen.

Jos valtuutettu todella väittää esitellyn asemakaavaluonnoksen olevan tyylikäs, kaunis ja toimiva, häneltä puuttuvat tyystin kauneudentaju ja yhteiskunnallinen ymmärrys.

Puhekouluun

Puhetaito ei monellakaan ollut hääppöinen. Useimmat olivatkin kirjoittaneet tekstinsä valmiiksi. Tällaista usein vaikeamuotoista kirjallista tuotettaan tai jopa asiantuntijapuolison (keskustan Maarit Luukka) laatimaa puhujalle itselleen outoa erikoissanastoa he sisälukutankkasivat puhujapöntössä termejä sokeltaen, monesti luonnottomasti painottaen (demarien Ulla Vaara), kuulijoihinsa vilkaisematta ja kovasti jännittäen. Ei kovin mieltäylentävää seurattavaa ja viestintätaitoa.

Mitä se sanoi
Suomalainen media on juuri nyt elinvoimaisinta kertoessaan pääministerinsä sanomisia milloin mistäkin tilaisuudesta. Mitä se sanoi, valehteliko silloin ja mitä se sanoo nyt. Kymmenien uutiskatsausten nykyvatvonta perustuu vain kuultuun ja dokumentoimattomaan sanomiseen.
Toisin on puheenvuoron käyttäminen Eduskunnassa saati Lahden valtuuston kokouksessa. Puheenvuorot  kirjataan ja nauhoitetaan taukoineen kaikkineen.
Kun lehterillä istuva kaupunkilainen kuuntelee valtuutetun puhetta, hänelle liian usein jää epäselväksi itse sanoma. Valtuuston istunnon voi nykytekniikan mukaan kuunnella ja tarkistaa vielä jälkikäteenkin kokouksen nauhoitteesta. Niinpä Ranta-Kartanon asioihin perehtyneelle kaupunkilaiselle ei olekaan enää yhdentekevää, mitä Lahden valtuuston puhujapöntössä sanotaan:

Simo Räihä

"Ja  myöskin siel niinku tota näitä palveluasumiseen ynnä muuhun. Ni on puhuttu et sinne tulis tätä, mutta senhän sittten näyttää tää mahdollinen mahdollinen missä vaihees niit lähetää rakentaa . Vai lähdetääkö sitte ollenkaa mut se on kumminki kaavotettu sinne."

Edellinen on lyhyt lainaus Teknisen lautakunnan puheenjohtajan Simo Räihän ensimmäisestä pitkästä asian esittelypuheenvuorosta.

Hän on koko kevään saanut perehtyä asiaan, valmistautua luottamusmiehen näkökulmasta esittelemään kaavaluonnoksen, sen monet vaiheet ja yksityiskohdat. Räihän puhe oli vapaatuotteista, mutta sen sisällöstä ei ottanut mitään tolkkua.

Ikääntyvän lahtelaisen tietämys  Ranta-Kartanoon rakennettavasta palvelutalosta ei tuosta puheenvuorosta selvinnyt eikä se valjennut asiaan perehtymättömälle valtuutetullekaan.

 

Valehdella saavat

Hämmästykseksemme me lehterikansalaiset  tajusimme, että valtuutettu saa valehdella kenenkään estämättä.

Timo ja Sirkku

Kristillisten Timo Räihä kävi todistamassa, ettei alueelta näy Vesijärvi. Hän painotti käyneensä varmistamassa asian juuri ennen kokousta, kertoi puhuvansa faktaa.
Samaa todistamista jatkoi demarien Sirkku Enojärvi. Hän kiihdytti itsensä vielä ymmärtämään, että asemakaavaa on kritisoitu Vesijärvinäkymien katoamisesta:

"Vesijärveähän alueelta ei näe, vaikka niin on väitetty. Järvimaisemaa ei ole koskaan alueella ollut eikä sitä siten voi pilata alueen rakentamisella."

Timo ja Sirkku eivät olleet vaivautuneet kävelemään Juhokustin patsaan eteen ja katselemaan muutaman askeleen Paasikiven kävelykepin puoleiselta sivulta kohti Vesijärveä. Sieltä sen siniselkä pilkottaa - nyt tosin lehtevien puiden lomasta. Valtaosan vuodesta Vesijärvi näkyy  ihan valtoimenaan lehtipuiden karistettua kesäasunsa maahan. Puhumattakaan Pikku-Vesijärvestä, joka suorastaan syleilee koko aluetta.

Sirkku Enojärvi osoittautui suoranaiseksi säätietouden ja historian tiedenaiseksi, vai mitä mieltä olette seuraavasta:

"Jotkut väittävät keskustan ilman laadun huononevan rakentamisen myötä, vaikka asia on juuri päinvastoin. Ilman liikkumista ja tuulia on tutkittu alueella ja Lahdessa yleensäkin tarkasti.  Päinvastoin kuin ihmiset yleensä olettavat, ei Lahdessa tuule aina  järveltä päin vaan aivan muualta. Ranta-Kartanon rakentaminen muodostaa tuulikäytäviä joka parantaa ilman vaihtuvuutta."

Valtuutettu Enojärvi  puheenvuorossaan selvitti vielä meille ymmärtämättömille, että hyvää kaavassa on se, että Jalkarannantie poistuu kokonaan.

Tiesikö hän omassa viisaudessaan, että Lahden museotoimen kahden historiantohtorin asemakaavakilpailuun antamassa lausunnossa pidettiin parhaimpina ehdotuksia, joissa kulttuurihistoriallinen Jalkarannantie säilytetään.

Jorma kansanliikkeestä

Valtuutettu Jorma Ratia (Kok) oli huolissaan kansanliikkeestä, joka on kerännyt yli 5000 kaavaehdotusta vastustavan kansalaisen nimeä adressiin.

Ratia julisti, etteivät kansalaisliikkeet päätä Lahden asioista, vaan kaupunginvaltuutetut. Sanomaansa hän todisti kertomalla, että aktiiveja adressinkerääjiä oli 12 ja näistä valtaosa asuu puolenkilometrin säteellä Ranta-Kartanosta. Hän halusi todistaa, että adressin nimien kerääjät vain itsekkäästi puolustavat oman näköalansa menetystä.

Kun olen ollut kansanliikkeen ensimmäisistä askeleista alkaen sen toiminnassa mukana, en noin suurta kerääjämäärää ole tiennytkään olleen, vaikka kansanliike piti useimmat kokouksensakin meillä täällä Pyhättömässä.
Tiedän, että nimienkerääjien kärkikaksikkomme kotiosoite on toisen yli kolme ja toisen ainakin kuusi kilometriä Ranta-Kartanosta. Vain kaksi kahdeksasta ryhmämme jäsenestä asuu alle kilometrin päässä Ranta-Kartanosta.

Mutta hyvä, että valtuutettu Ratia valehteli. Selvisi meille kaupunkilaisillekin, että luottamusmiehemme, kaupunginvaltuutettu – tässä tapauksessa juristi - voi ja saa valehdella härskisti seurauksitta.

Yllä pari esimerkkiä pötypuheista, joita voisin kirjoittaa useammankin seuraamastamme kokouksesta. Lohdutonta.

Luotettava petti

Suuri kysymys kuntalaisen aidosta kunnioittamisesta paljasti Ranta-Kartano-asiassa ainakin yhden poliittisen pelurin.

Kari Salmi – luottohenkilöni – lupasi kaupunginhallituksen puheenjohtajana, että kaupunginhallitus kuulee kansanliikettä ennen päätösesitystä.

Lupauksensa jälkeen hän hiljeni eikä viikkoihin vastannut kontaktipyyntöihin. Vaikka tiesimme hänen erilaisen mielipiteensä Ranta-Kartanokaavasta, hän olisi silti voinut täyttää lupaamansa ja olla reilu. Eikö niin Kari?