Tämän lokakuisen kulttuuriviikon omistamme elokuvalle. Elokuvan tiedottamisen keskeistä välinettä, elokuvajulistetta, liimataan tänäänkin ilmoitustauluihin ja painetaan päivämedioissa melkoisen tiuhaan tahtiin tiedottamaan ja havahduttamaan, kenties elokuvakäyntiin taivuttamaan.

Kahden suomalaisugrilaisen kansakunnan Viron ja Suomen elokuvajulistenäyttelyt ovat tämän viikon yhtä aikaa esillä ja antavat katsojalle perspektiiviä nähdä paitsi elokuvajulisteen vuosikymmenten tyyli-ilmaisua myös vahvasti valtioiden hallintorakenteiden sisälle: julisteilla voidaan selkeästi puhua virallisesti vaietuista asioista rivien väleissäkin.

Kouvolan kirjastossa



Kirsi Bongwirnso  Suomen Viro-yhdistysten liitosta avasi ja esitteli näyttelyn.

Kouvolan kirjastossa vain viikon 8.-13.10.2012 pituinen virolaisen elokuvan 100-vuotisjuhlaan liittyvä julistenäyttely on viidenkymmen viimeisen vuoden jänne elokuvan tehtävästä Virossa. Neuvostoajan 1960-luvun elokuvajulisteet tuntuvat vielä kovin helppolukuisilta ja ymmärrettäviltä, mutta muuttuvat aika nopeasti moderniksi, omaksi taiteenlajikseen ja jo itsenäistymisen ensipäivinä julkaisevat avoimesti ennen kätketyn, piilotajuisen informaationsa. Tänään eestiläisen elokuvajulisteen on vallannut valokuvallinen, länsimainen ilmaisu.

  

Lastenelokuvajuliste on Virossa oma taiteenlajinsa. Sen päätehtävä on viestittää elokuva lapsille tarkoitetuksi. Kuvan juliste lapsille tehdystä Oskar Lutsin sadusta on tyypillinen tällainen, joskin sadun sisällöllinen noitatarina on kaunisteltu näin piirrosmaisesti mielikuvitusta herättäväksi.
Viron itsenäistymisen aikoihin syntyi välittömästi elokuvia vaietusta, maanalaisesta toiminnasta neuvostovallan aikana. Juliste elokuvasta Metsäorvokit, joka kuvaa metsäveljiä, on saanut vielä aikalailla symbolisen, abstraktin ilmaisumuodon. Sen graafisuuden rivien välistä paistaa jo avoin totuus: taka-alalla nousee hallitsevasti punainen stalinistinen aurinko, mutta  ihmiskohtaloita varjostavat pitkän varjon heittävät valko- ja mustahattuiset hahmot.



Leikkejä koululaisille -elokuva kertoo lastenkodin lapsista sosiaalisen kriittisesti ja sen juliste on huivilla piilotetun totuuden kertovassa kaameudessaan puhutteleva.
Kun maa on viimein lopullisesti vapautunut miehitysvallastaan, annetaan kaiken tulla ulos. Tämä elokuva Minu Leninid (Kaikki minun Leninini) kertoo julisteessaan tästä purkautumisen ryöpystä satiirisen komediallisesti - sen keskellä Leninistä on hahmoteltu kammottavan raju peikko.

Andres Maimik ja Ivari Lipp ovat luoneet tämän harvinaisen julistenäyttelyn, joka kiertää ympäri Suomen.

Näyttelyn avajaisten todellinen helmi oli nähdä Arvo Kruusementin Oskar Lutsin kirjaan pohjautuva elokuva Kevät (Kevade). Tämä 1969 valmistunut kuvaus 1800-luvun lopun virolaisen pienen kyläkoulun kouluelämän todellisuudesta oli hellyttävän lämmin lapsi- ja nuorisokuvaus: sen filmillisen kerronnan tunnelmat ja tarkoin tutkittu sanoma ensirakkaustunteen heräämisestä ovat harvinaisen kaunista ja pelkistetyn karua, mutta niin sielunsopukoihin saakka vaikuttavaa inhimillistä kuvakerrontaa, että sydän sulaa elokuvan puhtaasta eetoksesta.







http://www.tuglas.fi/index.php?id=470





Lahden taidemuseossa




Lahden taidemuseo tarjoaa uudessa näyttelyssään mielenkiintoisen elokuvajulistekokonaisuuden. Taidemuseomme neliosastoisessa näyttelytilassa kohtaamme suomalaisen elokuvajulisteen lyhyen historian, 1900-luvun alun vaatimattomista sanomalehtitiedotteista alkaen, harvinaisten kuvataiteilijoiden maalaustoteutusten, graafisen vedostaiteen kautta tämän päivän valokuvaus- ja painotekniikan loistokkaisiin julistekomeuksiin viimein yltäen. Julisteista voi ymmärtää suomalaisen elokuvan vuosikymmenten eri vaiheet ja sisällön painotukset.
.

Navetan vinteiltä, seinien kätköistä ja monin sattumallisin etsinnöin ja löydöin, kansallisen audiovisuaalisen arkiston, Suomen elokuvasäätiön, Lahden Julistemuseon,  Sputnik Oy:n, Jyväskylän maakunta-arkiston ja yksityisten keräilijöiden kokoelmista on kerätty lähes kahdensadan suomalaisen elokuvajulisteen upea kokonaisuus.





Venny Soldan-Brofeldtin maalausjuliste vuodelta 1940 Suomi-Filmin elokuvaan Suotorpan tyttö Selma Lagerlöfin romaanista on näyttelyn hauras, kaunis koru.

Tässä elokuvajulisteiden rikasilmeisessä kavalkadissa oivallamme myös eri vuosikymmenten elokuvataiteemme saavutukset. Niiden kaupallisesti viritetyt aiheet tai taiteelliset pyrkimykset heijastuvat julisteissa harvinaisen onnistuneesti. Tauno Palo on yksi elokuvajulisteittemme keskushenkilöistä vuosikymmenten ajan ja suomalaisen huvielämän hauskuuttajapersoonat suorastaan vilistävät elokuvateollisuutemme vuosikymmenten keskiössä.



Vaan eniten yllätymme ja tunnemme suurta kansallista ylpeyttä astuessamme alas portaita taidemuseomme suureen näyttelysaliin, jonka täyttää suomalaisittain ainutlaatuisen kattava Aki Kaurismäki -elokuvien julisteiden hieno kokonaisesittely. Tuntuu, että Kaurismäen mukana suomalainen elokuva on matkannut maailman ympäri, niin monelle kielelle kääntyvät seiniä peittävät Le Havre -elokuvan hienot pääosin valokuvaotoksiin perustuvat julisteet. Yllätykseksemme amerikkalainen graafinen elokuvajulistetaide on ottanut osaa Aki Kaurismäen elokuvan humanismin levittämiseen uudelle mantereelle: poikkeus Kaurismäen elokuvien julisteissa on komeasti maalattua graafista ilmaisua Le Havren tapahtumista.
Suurella takaseinällä pyörivät Kaurismäen filmit kansainvälisellä tekstikielellä nonstoppina.Tunnelma on hivelevän herkkä ja kokonaisuus täydellinen.



Le Havre -elokuvan 12 erilaista julistetta vuodelta 2011, kolmas vasemmalta alarivissä amerikkalainen maalauksellinen juliste


Komeaa suomalaista grafiikkaa elokuvajulisteena on edustavasti esillä 1960-70 -luvun taitteen elokuvista:



Kyösti Variksen serigrafia Mikko Niskasen elokuvaan Käpy selän alla 1966                           Jukka Veistolan/Tapio Salmelan juliste Veli-Matti Saikkosen elokuvaan Takiaispallo 1970


Näyttely jatkuu aina tammikuulle 2013 saakka ja siihen liittyy luentosarja suomalaisesta elokuvasta sekä yhteistyössä Kino Iiriksen kanssa toteutettava Aki Kaurismäen tuotantoa esittelevä elokuvasarja.

Lahden julistemuseon tutkija Kari Savolainen on näyttelyideallaan ja sen asiantuntevalla toteutuksella tehnyt  hienon, kansallisesti merkittävän kulttuurityön: tällaista kokonaisuutta ei aikaisemmin maassamme ole ollut nähtävänä - ja vielä täällä Lahdessa, jossa koko elokuvakoulutuksen olemme antaneet ajaa alas kulttuurisessa kunnallisessa tyhmyydessämme.



elokuvasarja_kaurismaki.jpg

http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/julistemuseo/menkaamme_elokuviin/elokuvasarja/

Lahden taidemuseo
Vesijärvenkatu 11 A
Puh. (03) 814 4547 ja 044 7161 848
Avoinna: ti-pe 10-17, la-su 11-17