Lahden Harjun koulun vanhempaintoimikunnan kokoukseen oli 1.9.2014 saapunut yli kolmekymmentä oppilaiden vanhempaa kertomaan huolensa sivistyslautakunnan jäsenille ja keskustelemaan koulun lakkautussuunnitelmasta.    Kuva Erja Hakkarainen

Lahden, kuten muidenkin Suomen kaupunkien opetus perusopetuksesta korkeakouluopintoihin saakka on monenlaisen muutoksen kourissa. Me ja jälkipolvemme elämme tänään osan päivästämme internetin ja pelien virtuaalimaailmassa: katoaako kahdenkeskinen, henkilökohtainen ihmiskontakti vanhemman ja lapsen tai oppijan ja opettajan välillä nykytekniikan hallitsemattomaan vyöryyn. Samassa uuden sukupolven muutospaineessa meitä säätelevä hallinto, valtio- ja varsinkin kuntabyrokratia, alkaa olla tuuliajolla.

Muutos sinänsä voi usein olla tarpeellista, mutta mielivaltaisesti toteutettuna yksityisen ihmisen valtapyrkimyksenä pelkkää yksinvaltaa pönkittävää, kirjoitetuista ja sovituista säännöistä piittaamatonta sekä yhteiskunnalle tuhoisaa.  Ihmiskäsittelyssä kuljemme kehityksestä jäljessä ja ulkonaiseen tekniikkaan luottava byrokratiamme linnoittuu osaamattomuudessaan omiin valtarakenteisiinsa. Ihminen ja ihmisarvon toteutuminen jäävät opetuksen vauhtihurmassa täysin toisarvoisiksi. Ei tekniikka tee ihmistä edellisiä sukupolvia kypsemmäksi, päinvastoin.

 

Oppivelvollisuuskoulussa oppimisoikeudet vaarassa

Hälyttävää on, että Lahdessa oppivelvollisuuskoulun järjestelyistä eivät enää vastaa kouluasiantuntijat. Kaupunkimme koululaitoksen kasvatustaidollinen johto on luopunut puolustamasta päätehtäväänsä oppilaan ja kotien oikeuksia saada mahdollisimman hyvä ja yksilöllinen, osoitteesta riippumattoman tasa-arvoinen oppivelvollisuusopetus. Lahden perusopetuksen ylin johto on antanut rakennusviranomaisille (Tilakeskus) ja kuntabyrokratian saneluklikille (Kaupunginhallitus) yksinvallan, toteamalla medialle fraasimaisesti muutoksen olevan jatkuva muutosprosessi. Mitä tällaisesta seuraa yksittäisissä kouluissa ja niiden ilmapiirissä? Meidän lapsemmeko, heidän ainutkertainen lapsuutensa ja nuoruutensa ovat pelinappuloita tässä jatkuvassa muutosprosessissa?

Peruskoulujen asema eri puolilla kaupunkiamme on kovin eriarvoinen: koulujen henkistä ja aineellista pääomaa säätelee rakennusviranomaisten ja kaupunginhallituksen lisäksi rehtoriorganisaatio, jossa aluerehtorijärjestelmän toteutuminen on johtanut hallinnon vääristymiseen ja kyseenalaiseen yksinvaltiuteen: määrätyt rehtorit (aluerehtorit) hallitsevat kaupunkimme koulutointa. Rehtorien lisäpalkkauksen ratkaisee koulun oppilasmäärä. Näin oppilaaksi ottamisessa aluerehtorien omat koulut paisuvat, kun taas pienemmät kouluyksiköt joutuvat valtapyrkimyksissä pelinappuloiksi ja lakkautetuiksi. Aluerehtorijärjestelmä Lahdessa on johtanut oppilaiden ja kotien kannalta eriarvoiseen kohteluun.

Tällaista harvainvaltaista järjestelmää voivat demokratialle vieraat, ulkopuoliset voimat vielä vahvistaa: rehtorin ulkopuolinen voimalataus ja tuki voi viedä tällaista jatkuvaa muutosprosessifraasia täysin todellisuudelle vieraaseen suuntaan. Launeen koulu on jo toista sukupolvea ollut lestadiolaisen rehtorin johdossa. Lestadiolaisuus sinänsä on eteläsuomalaisittain varsin lahtelainen herätysliike ja kunnioitettava omassa, rajatussa, omia uskontovereita puolustavassa ajatusmaailmassa ja periaatteissa. Kun juuri Launeen koulu on ollut viime vuosina monista oppilaskohteluista/oppilaan väärinkäytöksistä aina oikeuteen asti haastettuna ja pysynyt aluerehtoriksi korotetun rehtorinsa ylisuureksi paisuttamana ja kun rehtorin organisoimista loppumattomista kymmenien miljoonien korjausprojekteista huolimatta koulu on edelleen terveydellisesti vaarallinen kouluympäristö, voi syystä sanoa, että tätä koulua ei ole saatu rehtorin jääräpäisestä yksinvallasta kaupunkimme ja yksittäisten perheiden oikeuksien kannalta tasavertaiseen järjestykseen.

 

Koulun rehtori ja hänen valintansa voi johtaa opetusilmapiirin suuriin ongelmiin. Syyskuun 3.9.2014 kokouksessaan Lahden sivistyslautakunta käsittelee (§ 194) lahtelaisten koulujen lippulaivan, Kariston koulun, johtajavalinnan tulehtunutta tilannetta ja sen hallintovalitusta.**liite

Lahden kaupunginhallitus päätti Sivistystoimialan tulevien vuosien  toimenpiteitten aikataulun kesäkuussa. Sama asia on sivistyslautakunnan 3.9.2014 kokouksen esityslistalla (§ 199, sen liitteessä sivulla 55): siinä vuosien 2016-2017 kohdalla Harjun koulun lakkauttaminen on ovelasti piilotettuna ja lausuntokierroksella vasta nyt. Hävytöntä ja lyhytnäköistä, oppilaat ja vanhemmat täysin päätöksistä unohtavaa kaupunginhallituksen yksinvaltaa.**liite

Pirjo Varumo, Lahden seudun vanhemmat r.y:n puheenjohtaja

Ei siis ole ihme, että kankean ja koukeroiseksi muuttuneen demokratiamme koulupäätöksistä vastaava sivistyslautakunta on saanut rinnalleen aktiiviset kotien vapaaehtoisvoimat. Lahden 26 peruskoulussa on  21 rekisteröityä, toimivaa koulujen vanhempainyhdistystä ja Suomen Vanhempainliiton jäsentä. Lisäksi rekisteröityjä yhdistyksiä on Möysän, Renkomäen ja Salinkallion kouluissa. Myös vanhempaintoimikuntia toimii mm. Harjun, Metsäkankaan, Ahtialan ja Kunnaksen kouluissa. Olisiko entisten koululakien aikaiset, myös talousasioista päättävät viralliset koulujen johtokunnat oppilaiden ja huoltajien oikeusturvan vuoksi saatava takaisin kouluihin?

 

 

Korkeakoulumme muutoksen kourissa

Työilmapiirin parantaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus myös korkeammassa opetustyössä. Ammattitaitoinen työntekijä pystyy puuttumaan ammattitaidollaan epäkohtiin rehellisesti ja ilman oman karriäärin korostustarvetta, kaikkien työntekijöiden hyvinvointi ja työn tuottavuus päämääränä. Valitettavasti todellisuus Lahdessa on aivan toisenlainen. Kun Lahti on edelleen vailla korkeinta opetusta, oikeaa yliopistoa, sen on tyydyttävä Lahden ammattikorkeakouluun ja sen kehittämiseen.

Vielä tänään lahtelaisesta ammattikoulutuksesta ja ammattikorkeakoulusta päättää Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Se perustettiin aikanaan yhteistä hyvää tarkoittaen aidosti ammattikoulutuksen asiantuntijoiden asiantuntemuksella. Vähitellen sen päätöskoneisto ryöstäytyi melko yksinvaltaiseksi saneluksi, vallanpyrkimykseksi ja nykyisin sen johdossa on opetusta ymmärtämätön, pelkän talouden asiantuntija, jolla on edeltäjiltään peritty hallitsijantuoli ja itsevalitsemansa valtahovi ympärillään.

Eduskunnassa on parhaillaan kiire säätää ammattikorkeakouluja koskeva lainmuutos, joka astuu voimaan jo heti vuoden 2015 alussa.

Muutoksessa

1) Ammattikorkeakoulut  muuttuvat osakeyhtiömuotoisiksi julkisyhteisöiksi ja niiden pääomistajana on ammattikorkeakoulujen sijaintikunta.

2) Valtio ottaa koko ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen hoitaakseen.

3) Ammattikorkeakoulujen hallinto muuttuu ja siirrytään kevyempään, yhden hallituksen malliin.

Suomen valtio on luvannut tehdä vuonna 2015 yhteensä 50 miljoonan euron finanssisijoitukset kaikkiin uusiin ammattikorkeakoulu-yhtiöihin - myös Lahden ammattikorkeakoulu-osakeyhtiö on saamassa tätä rahoitusta.

Tämän vuoden 2014 alusta on ammattikorkeakouluissa ollut käytössä tulosrahoitus: siinä ammattikorkeakoulut aika kyseenalaisin kriteerein yrittävät todistaa tuloksellisuutensa. Esimerkiksi oppilaaksi pyrkivien määrä lisää tuloksellisuutta. Tuloksellisuuden keskeisin ja arveluttavin mitta on suoritettujen tutkintojen määrä. Maallikoillekin on selvää, että suuri tutkintojen määrä ei takaa korkeaa laatua. Tällaisen tuloksellisuuden mukaan ammattikorkeakoulut ovat saaneet kuluvana vuonna lisärahoitusta: ammattikorkeakoulujen välisessä tilastollisesti laaditussa paremmuuskilpailussa ja tulosajattelussa toiset ammattikorkeakoulut ovat saaneet rahoitukseensa huimat korotukset, toisten valtionrahoitus taas on merkittävästi heikentynyt. Vielä eri asia on, miten ja kenelle henkilökohtaisesti tuo lisärahoitus on Lahden ammattikorkeakoulun sisäisessä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hyvä-veli-sisar  -organisaatiossa jaettu.

    

Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitusjohtaja Martti Tokola ja henkilöstöpäällikkö Lena Siikaniemi muodostavat koulutuskonsernissa keskeisen yksinvaltaklikin.

Vuoden 2015 alusta, jos laki saadaan eduskunnan syysistuntokaudella päätetyksi, Päijät-Hämeen koulutuskonserni siirretään sivuun Lahden ammattikorkeakoulun varsinaisesta yksinvaltaisesta päätösmonopolista. Keitä PHKK viime vuosina ja vielä tänä vuonna on ammattikorkeakoulusta irtautumistaan ennakoiden todellisuudessa irtisanonut henkilökunnastaan - tehottomia ja tarpeettomiako? Ei, vaan asiantuntevimmat ja kriittisimmät, PHKK:n sisäiseen organisaatioon ja sen toimintaan uusia tuulia esittäneet, pitkäaikaiset, kokeneimmat työntekijänsä. Näitä henkilökohtaisia kertomuksia on useita vakuutena toimitukseni pöydällä.

Vaikka PHKK on jo murenemassa ja pienenemässä ja joutuu nyt irtautumaan yhtiöittämisen seurauksena ammattikorkeakoulustaan, se jää kiinteistöomistuksellaan silti melkoiseksi päättäjäksi tulevan, yhtiömuotoisen Lahden ammattikorkeakoulun tiloista: suuri osa Ammattikorkeakoulumme opetustiloista on edelleen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistuksessa.

Päijät-Hämeen koulutuskonsernin nykyjohdolle on ollut ominaista, että se on pyrkinyt luopumaan kaikesta omasta mielestään bisnesajattelun ulkopuolelle jäävästä, henkisesti, eettisesti ja sosiaalisesti merkittävästä yhteiskunnallisesta toiminnasta. Yksi on taideopetus, jonka arvoa lakkautuksesta päättänyt Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johto ei vieläkään ymmärrä edes kaupunkimme sivistyksen ja Lahden statuksen kannalta. Konserni kyllä jatkaa ammattikoulutusta Koulutuskeskus Salpauksena.

 Tuoterenkaan konehuoltopaja ja maailmankuulu valmistusartikkeli Mölkkypeli

Nolointa on, että PHKK:n lakkauttamisahneuden kohteena on myös ammattiopetuksellinen Tuoterengas, joka pitkään on ollut lahtelainen, valtakunnallisestikin maineikas ammattikoulutuksen omatunto, pitkäaikaistyöttömien ja käsityömäisen työn arvostamiseen painottuva rajallisesti lahjakkaiden ihmisten työpaikka. Tuoterengas on ollut komea näyttö siitä, miten hyvinvointiyhteiskuntamme arvo voidaan mitata sen heikoimpien jäsenten ihmisarvoisella kohtelulla.

Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johto aikoo silti suurien, mielivaltaisten henkilöstövähennyksien jälkeenkin pitää valtahovihenkilökuntansa palkkauksen entisen suuruisena, jopa tuntuvasti korottaa sitä. Eikö tämä jos mikä kerro yhteiskunnassamme kritiikittä sallittavasta vaarallisesta yksinvallasta, opetuksen hapantumisesta valtarakenteisiinsa korruptoituneen henkilöpalvonnan mukana. 

Liitteet **

194	9 kpl	Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Anne Majaniemen kunnallisvalituksen johdosta
199		1 kpl	Esitys lasten ja nuorten lähipalveluiden muutostarpeista ja vaikutuksista toimitilakannassa 2014 ja Lasten ja nuorten palvelurakenne vuoteen 2025 -e