Kaikki valtakuntamme teatterintekijät, teatterigurut ja niiksi itseään luulevat pitäisi päästää kerran käymään Lahden kansanopiston vuosittaisilla teatterifestareilla. Teatteriatmosfääri ja teatteritila yllättävät näillä festareilla mielikuvituksellisuudessa, toimivuudessa ja tunnelmallisuudessa mittaskaalassa, joka osoittaa tien paluuseen takaisin teatteritaiteen syntysijoille. Ne painisalit, salavintit, puutarhat, luonto, suihkuhuoneet, kirjastot, luentokorokkeet, käytävät, ullakot saati historiallisen talon kansallista juhlavuutta henkivä paraatisisäänkäynti portaikkoineen, veistoksillisine suurine pylväikköineen ja vanhoine luonnonpuineen ovat juuri aito osa sitä alkuperäisen teatteritaiteen suurta, elämää henkivää draamaa.

Yksin Lahden kaupunginteatterin jo kovin laitosteatterillisiksi luutuneet tilat, naulakkoauloineen, valokoneistoineen, numeroituine penkkiriveineen, kalliine tarjoiluineen, totunnaisine esityksineen kalpenevat pelkäksi esteettiseksi turhakekulttuuriksi tällaisen yhteishengellä toteutetun teatterifestivaalin tilakirjon esitysten tunnelmien ja tehojen syövereihin verrattuna.

Sain kokea kaksipäiväisessä tapahtumassa koko festariohjelmiston viisitoista erilaista esitystä: vitaalista voimaa, herkkää ilmaisua, aitoa teeskentelemätöntä tunnetta, elämäniloa ja surua, koskettavuutta, älyn terävyyttä ja nokkeluutta, liikunnan kahlitsematonta ketteryyttä, musikaalisuuden taituruutta ja persoonallista roolitulkintaa esitykset tulvillaan sekä ennen kaikkea täysin virkistävän uutta tekstiä ja draamaa joka ainoa teos.  

 

Teatterifesatri2015a.jpg

Haapiainen-Pilli: Kaarnalaiva   Ohjaus Otto Pilli   Näyttämöllä Ola Blick

Suomalaisuuden tilitys miehenä olemisesta ja naisen rakastamisesta Suomessa. Komeasti uniikkia, hienoa kansanopiston pääsisäänkäynnin historiallista ulkotilaa käyttävä ohjaus. Voimallisesti suomalaiskansallista uhoa karrikoiva esitystapa ja rytmi. Karskin jylhää brutaalia huumoria, saarikoskelaista älyä ja eevakilpimäistä tunteen vuorottelua. Rekvisiitan oivaltavaa konkretisointia ja käyttöä sekä puvustuksen suomalaistuoksuista kansanomaisuutta. Pitkälle ajateltu kokonaistarina. Harvinaisen osuvasti mietityt ja tulkintaa kantavat maankamarallisesti yltiösuomalaiset merikanto-tapiorautavaara -musiikilliset äänilavastetaustat. Taitava, hauska esitys ja ohjaus.

 

Teatterifesrari2015b.jpg

Yari-Rantanen-Blick: Kevyesti puoli viiteen   Ohjaus Ola Blick               Esittäjä   Suvi Rantanen   Muusikko Otto Rokka

Raskaana olevan naisen elämäniloa ja turhautuneisuutta peilaava mielenkiintoinen teksti. Uudenlaisen (punttisali) teatteritilan ideointia nerokkaimmillaan nousevine katsomoineen ja punaisine esirippukeksintöineen. Monivaiheinen teatterikertomus kipeästä asiasta sarkaistisesti ajateltuna, vankalla pääroolin värikkäällä näyttämöilmaisulla ja upealla musiikillisella sisältötoteutuksella. Komean toimivaa teatteria, jonka kokonaisuudessa aisti runsaan teatteritekniikan käyttömahdollisuuksien tehon, ylitehokkuudenkin.

 

Teatterifestari2015c.jpg

Kekki-Kumpulainen-Salminen: Kuinka tappaa harakoita                                Ohjaus Kaisa Rajahalme   Pääroolissa Anni Kekki, sivuosassa  Eero Leichner

Jälleen hienon uuden, tunnelmaa täynnä olevan pienen teatteritilan huimaa virkistävää teatterillisuutta. Kiehtovan yllätyksellinen, kaunis ja hauska, lämminsydäminen tarina yksinäisyydestä ja rakkaudesta. Minimaalisen rekvisiitan ja toimivan esineistön mielikuvituksellisen hauskoja kohtauksia. Tyylipuhtaat, ehyet roolityöt ja koko dialogin esityskokonaisuus.

 

Teatterifestivaali2015d.jpg

Kuikka-Pilli-Saul-Wilde: Apollo 13   Ohjaus Milla Kuikka                               Lavalla  Vilhelmiina Virkkunen

Volyymilla ja vimmalla purkautuva, teknisesti loisteliaasti replikoiva, hurja, vauhdikas ja korni monologi naisastronauttitappajasta halki Amerikan, tunteena rakkauden haaksirikko, joka purkautuu kaatosateen kaltaisena, pakonomaisen kostoisena sanavyörynä. Horjahtamaton, itsensä likoon laittava amerikkalaismaisen pinnalliseksi hienosti näytelty ja sävytetty tulkinta.

 

Teatterifestivaali2015e.jpg

Hakkarainen: Olisin kiivennyt ikkunasta sisään, jos talo ei olisi ollut niin korkealla     Ohjaus Jutta Järvinen, esittäjä Saara Hakkarainen

Omakohtaisen tuoreentuntuinen, avoin ja toimiva, luonteva esitys, lämmin, vaatimaton kuvaus  elämän lapsuusajoista, naiseksi kasvamisesta ja rakkaudesta isoäitiin. Monien erilaisten elämänvaiheiden herkkää kuvausta, jonka osaava, pelkistävän uskottava näyttelijäntyö viehättää. Täysin uuden teatteritilan mainio esinelöytö ja sen käyttö esityksen musiikilliseen tunnelmaan - huikea oivallus.

 

Teatterifestivaali2015f.jpg

Härkönen: Paini   Ohjaus Joel Härkönen                                                            Esittäjät  Misa Palander ja Julius Susimäki

Tiivistekstinen ja upearytminen valmis näytelmähelmi, jonka riipaiseva ja hauska teema, keski-ikäisen naisen ja nuoren miehen kontaktipisteiden etsinnästä, horjuvuudesta, tavoittamattomuudesta ja tuskasta on klassista elämämme tragikomiikkaa. Esitys on kahden taitavan näyttelijän suurta teatteri-ilmaisua huipussaan: vaikuttavaa ja herkkävivahteista, nauruhermomme elastisiksi liikuttavaa, mielialamme hyväntuuliseksi raikastavaa, riemullista näyttelijätyötä. Dialogin laatu ja ohjauksen sujuvuus nautittavan tarkkaiskuista. Teos on niin valmis, älykäs ja viihdyttävä, että ennustan sen nousevan yhdeksi tämänpäiväiseksi suomalaiseksi kultti-esitykseksi.

 

Teatterifestari2015g.jpg

Grimm-Salminen: Hannu ja Kerttu   Mikko Salmisen lopputyö                             Ohjaus Saara Karjalainen   Esittäjät  Onerva Järvenpää, Hilla Ruoppila,               Jesse Raatikainen

Meditatiivinen matka pimeydessä ja eksyksissä. Ajatuksena rohkean mielenkiintoinen esityspaikka (lähes pimeävalaistukselliset pesula, sauna, pesuhuone)  ja tiloihin varsin kekseliäästi mietitty ohjausratkaisu. Tuloksena katsojalle jännittävä, mutta tempottomuudessaan vielä hämmentävä kokemus, josta toivoisi esityksen jalostuvan entistä selkeämmäksi ja hannu ja kerttumaisemmaksi.

Teatterifestari20158.jpg

Ihalainen:  Pääsykoe  Ohjaus Monica Metsäranta  Lavalla Emmi Ihalainen,    Miko Jaakkola, Rosa Kettumäki, Elli Saharinen, Milla Väänänen

Tanssillinen avautuminen hyväksytyksi tulemisesta ja torjumisesta. Reippaan raikas ja sopivan jännittävätunnelmainen alkukohtaus pääsytutkintohuoneen aulassa, hieman turhan pliisu puhekohtaus itse tutkinnossa, mutta sitäkin elävämpi ja taitavasti tulkittu tanssiteatterillinen osuus: juonellinen tanssikokonaisuus osaavaa, nautittavaa  teatteri-ilmaisua.

 

Teatterifestari20159.jpg

Lehikoinen-Kettumäki-Nuoranne: Hyvää syntymäpäivää sulle                       Ohjaus Esko Korpelainen    Esitys Joonas Lehikoinen

Taitavasti ja tyylillisen onnistuneesti rakennettu parodinen teksti aikamme työllistetyimmästä uusammatista, konsultti-elämäntapavalmentajasta heijaste- ja esimerkkirekvisiittoineen. Erinomainen henkilöohjaus. Roolityönä hurmaavan suurenmoinen, ehyt, piilokoominen tyyppiluomus: sisäisesti uppoutunut, rytmikäs, horjahtamaton ja vakuuttava henkilöhahmotus. Niin yritysten ja yhteisöjen ajateltavaksi kuin suurille stand up -lavoille. Festareiden hauskuuspilleri ja - vapaana rahastavien aikamme huijareiden - kriittiseen ajatteluun herättävä älykäs show.

 

Teatterifestari201510.jpg

Lankoski-Leijavuori: (Post) Modern Times                                                             Ohjaus Jussi Lankoski   Esitys  Tuukka Leijavuori

Upea tutkielma nykyjournalismista ja sen manipuloimasta maailmankuvasta. Henkilöohjauksena onnistunut luomus. Tarinan alun raastavan viipyilevä vetkuttelu valaa piilotajuisesti draamaan jännitettä sietämättömyyden rajoille asti. Tuukka Leijavuoren näyttelijäilmaisu täyttä herkkua: näyttämöpuheen henkeäpidättelevän pieni volyymi ja suuri sisäinen tunne kontrasteina äärimmäisen tehokasta, kiihkeää, osaavaa, tarkkavainuista, pienten detaljien rikastamaa näyttelijätyötä. Roolin sisäinen habitus, psyykkinen ja fyysinen kiinteys pulppuavat valtoimenaan eläytymistä ja vaikuttavuutta.

 

Teatterifestarit201511.jpg

Palander: Äidin oma poika, Raskolnikov                                                          Ohjaus Misa Palander  Ensemble  Koko II vuosikurssi 

Uljas, vaikuttavatunnelmainen tanssiteos, heijastuma opiskeluvuoden väkevästä Dostojevski-tulkinnasta, yhdestä näyttämölinjan esityshistorian vaikuttavimmista teatteriesityksistä. Siperialaista jäätävää kylmyyttä, kahlittujen sielujen rakkauden raivokasta voimaa, täynnä koko suuren esittäjäkunnan äärimmilleen heittäytyvää teatteri-ilmaisun ehdottomuutta.

 

Teatterifestari2015h.jpg

 Helenius-Kähärä-Ojapalo: Tulin lautalla Tukholmasta                                     Ohjaus Nelli Ojapalo  Esitys Roosa Helenius

Yksinelämisen etuoikeutuksen pintaa ylistävä ja kansanfilosofisesti fundeeraava alku purkautuu taitavasti elämänmuodon valinnan pakon sekä vapauden vertailevaksi ja arjen tuskaa räiskyväksi ajatelmakoosteeksi. Luonteva katsojakontakti teoksen herkkua. Hauskan naiivi, ilmava, sydänlämpöisen raikas esitys.

 

Teatterifestarit2015i.jpg

Torniainen: Mielenliikkeitä. Ohjaus Emmi Ihalainen                            Äänisuunnittelu Konsta Leinonen  Lavalla Tiitus Torniainen

Tiitus Torniaisen kehonilmaisun hienon elegantti liikunnallinen ja ajatuksellinen näytös mielentilan vaikutuksesta kehoomme sekä ihmisen taipuisuudesta ilmaista henkistä tilaansa. Voimakkaasti eläytynyt, korkeatasoisten tanssillisten elementtien, visuaalisesti upean estetiikan täyttämä, jäljittelemätön esitys.

 

Teatterifestari2015j.jpg

Karjalainen: Poni - bitch don't kill my vibe - eli elämäni uimahallissa     Ohjaus Emma Mattila Lavalla  Saara Karjalainen

Ihmiselämän äärimmäistä mittaamista ja luokittelua, taitekohtia ja keskiarvoista poikkeavia vääristymiä kevyellä huumorilla peilaava, valoisa ja liikunnallinen teos omasta olemuksesta ja riittämättömyydestä, vastakohtanaan kaiken ymmärtävä ja pelastava leikki ja lapsenmielisyys sekoittuvat esityksen hauskoihin pikkusyvällisiin pohdintoihin. Äärimmäisellä valoisuudella ja näyttelijätyön luontevalla kontaktitaidolla katsojan sympatiat herättävä luomus.

 

Teatterifestarit2015k.jpg

Hyvärinen–Raatikainen: Tuntematon sotilas  Ohjaus Jesse Raatikainen      Esitys Anssi Hyvärinen

Terävästi yhteiskunnan päivittäisistä pinnallisista keskusteluaiheista kumpuava satiirinen, tarkkailmaisullinen teksti sai viihdyttävän hauskan, yleisökontaktiin vaivatta yltäneen persoonallisen tulkinnan. Ihmisen oma sotiminen elämän monissa taistoissa, eri ammateissa, naiskokemuksissa, mieskokemuksissa ja kokemukset omasta asemasta uusissa viiteyhteisöissä välittyivät herkullisissa tunnelmavarioinneissa osaavasti. Kiinnostavaa ilmaisua, täynnä absurdia komiikkaa ja pienten, kipeiden ajatussolmujen availua.