Eipä uskoisi, että Humala ja Krapula ovat vasta sadanvuoden ikäisiä!  Hyvinkään Hyvinkäänkylässä sijaitsevat ateljeetalot ja niiden taiteilijat ovat Hyvinkään taidemuseon vuoden komea ja hauskan värikäs päänäyttely     3.6.- 4.9.2016

 

Harvalla kaupungilla on Hyvinkään kaltainen taiteilijamenneisyys:Tyko Sallinen (1879-1955), Jalmari Ruokokoski (1886-1936), Anton Lindforss (1890-1943), Paavo Leinonen (1894-1964) ja Terho Sakki (1930-1997) ovat aikanaan rakennuttaneet, työskennelleet ja asuneet noissa ateljeetaloissa, niiden suojissa on syntynyt erittäin merkittävää suomalaista ja kansainvälistä taidetta - maalauksia, veistoksia ja mitaleja.

Nykyisin molemmat talot ovat Terho Sakin perikunnan omistuksessa, Humala asuntona ja hyvässä huostassa, Krapula alkuperäiskunnossa huolellisesti museaalisesti kunnostettuna, ja molemmat museokansan tutustumiskohteita.

 

 

Ateljeetalojen 100-vuotiseen historiaan ja niiden mielenkiintoisiin taiteilija-asukkaisiin on arvaamattoman yllättävää tutustua näyttelyssä.Talojen nimet, Ruokokoskelle Humala ja Salliselle Krapula, ovat tietenkin ajan taiteilijaelämälle tyypillisiä tiloja. Vuonna 1916 valmistuttuaan, tupaantuliaisten kestettyä kaksi viikkoa, talot saivat niminä kokemuksellista syvyyttä. Talojen nimet olivat myös ilmeisesti omistaja-taidemaalareiden tyypillisiä tarkoituksellisia vastavetoja ja repäisyjä irti vallinneesta kansallisromanttisesta kovin ylevästä taidekäsityksestä ja perinteisistä kalevalaisista taidetilanimistä.

 

Hyvinkään näyttelyn yleiskuva museon suuresta salista

 

Kiehtovan näyttelyn sisällön runsaus syntyy taiteilijoista ja heidän elämästään tehtyjen kuvallisten kertomusten ja elokuvien ohella ennen muuta heidän taiteellisen työnsä ja ominaislaatunsa esittelystä ja teoksista, joita koko museo on nyt täynnä. Myös taiteilijapersoonallisuuksien yksityiselämää ja yhteistyötä valotetaan mielenkiintoisesti.

 

 

Kuuluisa Tyko Sallisen Jytkyt-maalaus vuodelta 1918 saa kahdella versiollaan myös hienon hyvinkääläisesittelyn; onhan se syntynyt aivan Humalan lähellä sijainneen Työväentalon tanssien inspiroimana, sieltä tansseista luonnosteltuna.

 

 

Jalmari Ruokokosken omakuva on syntynyt Hyvinkäällä, hänen Krapula-ateljeessaan myös vuonna 1918, sillä hän asui vain pari vuotta ateljeessaan (1916-1918). Boheemin taiteilijan taide syntyi erilaisille saatavilla oleville kankaille tai pahveille. Pinkopahvi on ollut  Krapulan seinäpinnoite ja tämä komea, rehellinen omakuva on syntynyt suoraan Krapulan seinälle.

 

 

Suurelle yleisölle kirkko- ja koristemaalarina tunnettu Paavo Leinonen vuokrasi Humalan vuosiksi 1932-35 Anton Lindforssilta, joka omisti rakennuksen 1920-1941, muttei koskaan asettunut pysyvästi Humalaan.

Lindforss, yksi suomalaisen akvarellitaiteen suuri nimi, oli Sallisen perustaman Marraskuun ryhmän jäsen yhdessä Ruokokosken ja Leinosen kanssa. Erityisesti Lapin maisema-  ja henkilökuvat tälle "Vorssille", maailmanmatkaajalle, olivat onnistuneinta akvarellituotantoa. Lindforssin Kolttatyttö on vuodelta 1935.

 

 

Päähuomion näyttelykokonaisuudessa saa kuvanveistäjä Terho Sakin tuotanto, monet monumentaaliset veistokset ja niiden valmistuminen ja laajan mitalityöskentelyn hienot työt, myös hänen työskentelytapansa sekä taideopetuksensa ovat havainnollisesti esillä.

Vuodelta 1973 Tampereen Kalevan kirkon yksinkertaisen ja pelkistetyn kirkkosilhuetin  kontrastiksi kirkon viereen pystytettiin Kalevalavuoden patsaskilpailun voittanut Terho Sakin suurikokoinen teos "Ensimmäinen runo".

 

 

 

Lue lisää näyttelystä ja siihen liittyvistä kiertoajeluista Humalassa ja Krapulassa sekä taiteilijoiden esittelypäivistä näyttelyn keston aikana:

http://www.hyvinkaa.fi/hyvinkaan-taidemuseo/tapahtumat/museossa-tapahtuu/

 

Lyhyt matka Lahdesta rautateitse Lahden asemalta Hyvinkään asemalle ja sadan metrin päässä asemalta, tien toisella puolen on Hyvinkään Taidemuseo. Taidevisiitti muodostuu harvinaiseksi yhteenvedoksi pienelle paikkakunnalle syntyneestä taidekeskittymästä. Huomioitavaa on, että Hyvinkään uusi museonjohtajakin on nuori, sympaattinen, taitava ja tietenkin Lahdesta lähtenyt entinen museoamanuenssimme Ville-Matti Rautjoki.