Pitkäperjantaina  18.4.2014

Miksi lahtelaiset eivät pääse enää omaan vesitorniinsa?

Parahin lukijani. Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta on viime vuosina kilpistynyt tämän Lahen uutisia -julkaisun yhdeksi kestoaiheista. Lukijat ovat toistuvasti näreissään ja huolestuneina pyytäneet saada vastauksia kaupunginjohtajamme tempoilevaan ja käsittämättömään johtamiseen. Lahtelaisten mitta alkaa olla täysi, kansalaisia ei kuunnella ja veromarkkojen tuhlailu jatkuu sumeilemattoman yltiöpäisenä mitä uskomattomimpiin ja tarpeettomimpiin projekteihin, vaikka Lahden kaupungilla kaikki asiat menevät taloudellisesti, tuloksellisesti ja toiminnallisesti kehnosti.

Tämä pitkäperjantai sopinee parhaiten näin vakavan aiheen käsittelyyn.  Jyrki Myllyvirta saa tämän kysymyssarjan näin pitkäperjantain aamuna, kuten te lukijatkin. Kysymyksiä ovat lähettäneet useat lahtelaiset ja kysymyssarjan viimeisin on tullut kovin monessa postissa toimituksellemme. Olen pyytänyt kaupunginjohtajaa vastaamaan kysymyksiin viimeistään pääsiäispyhien päättyessä ja hän on luvannut näin tehdä. Liitän sitten kaupunginjohtajan vastaukset tähän artikkeliin. Toivon, että hän osaa vastata lyhyesti, rehellisesti, suoraan ja selittelemättä. Myös te lukijat voitte esittää kommenttejanne tähän artikkeliin näiden kysymysten innostamina. Toivon myös, että meno kaupunginhallinnossa ratkaisevasti muuttuu kuntalaisten mielipiteitä huomioonottavaksi - kaupunkimme yhteiseksi parhaaksi.

                                   

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirralle esitetyt  piinapenkkikysymykset:

TYÖTTÖMYYS

Olette vasta runsas vuosi sitten ensi kertaa julkisesti maininnut puheessanne ja kirjoituksessanne työttömyyden. Teidän johtamanne Lahti saa kunnian tänään hävetä Suomen kaupunkien työttömyysprosentin ykkösenä. Kuluvan vuoden maaliskuun alussa kaupunkimme työttömyysaste oli 17,7 % - se oli noussut kahden prosentin vuosivauhdilla. Työttömiä työnhakijoita oli Lahdessa samaan aikaan 8814 henkilöä - luku oli noussut 1000 henkilöä vuodessa. Lahden työttömyysluvuissa on tutkimusten mukaan huolestuttavinta nuorisotyöttömyys ja monen nuoren jo joutuminen pitkäaikaistyöttömäksi.

1. Eikö heräämisenne näin myöhään pohtimaan kaupunkimme työttömyyttä osoita priorisointitaitonne täydellistä kyvyttömyyttä paneutua kaupunkimme ydinkysymyksen hoitoon? Ettekö seuraa ihmisten arkea ja elämän ja elinmahdollisuuksien realiteetteja kaupungissamme päivittäin tai edes viikoittain?

2. Käsityksemme mukaan nuo edellä olevat luvut ovat merkittävin perussyy ihmisten haluttomuuteen muuttaa Lahteen ja pakenemiseen Lahdesta: kaupunkimme strategian tavoittelema yli 1000 henkilön väestökasvu on pysähtynyt kuluneen laskentavuoden aikana 330 asukkaan lisäykseen. Väestökasvun väheneminen jatkuu edelleen. Samaan aikaan Lahti syytää velkarahansa keinotekoiseen, tarpeettomaan keskustaeheytykseensä toriparkkeineen matkakeskuksineen ja tuhoaa arvokasta luontoaan virheellisellä ja ymmärtämättömällä luontoa ja rantoja raiskaavalla kaavoituksella. Eikö mielestänne strategiahöpinöiden sijasta Lahden pitäisi ryhtyä tosi toimiin kaupungin omien luontaisten ominaisuuksien - harjujen, vesien, luonnonläheisyyden, koulutuksen, kulttuuri- ja vapaa-ajanmahdollisuuksien - kunnioittamiseen, arvostamiseen, säilyttämiseen ja asukkaittensa mielipiteitten huomioimiseen aivan toisella volyymilla kuin nyt?

 

VELKA JA TALOUDENPITO

Olette saattanut virkatoimillanne Lahden maan ykköskunnaksi velkaantumisessa. Tällä hetkellä Lahdella on lainaa  miljardi. Se on 10.000€ jokaista meitä asukasta kohden. Jatkuvasti ilmoittelette ottaneenne uusia kymmenien miljoonien lisälainaeriä ja selitätte perusteeksi nostamienne miljoonien edulliset lainaehdot. Taloudenpitonne on tempoilevaa ja epärealistista. Esittelemänne ja hoitamanne kuluneen vuoden 2013 budjetti toteutui raskaasti tappiollisena.

3. Millä rahalla vielä rakennetaan uusi matkakeskus, toriparkki, sisäinen kehätie, uusi kaupunginsairaalan terveyskeskuslaajennus, korjataan homeongelmaiset kiinteistöt, rapakuntoon päästetyt kaupungin rakennukset ja rakennelmat sekä kaikenpäälle huolehditaan koulutuskuntayhtymältä romukuntoon jätettyjen aikoinaan ilmaisiksi lahjoitettujen ex-koulujen uusiokäyttöön saattaminen sekä Hennalan alueen ja Radanvarren Lohikäärme-rakennussuunnitelmien toteuttaminen?

4. Mikä oli kaupungin koko lainakannan maksettu keskikorko vuosina 2009 - 2013 /per vuosi? Paljonko se on euroina/asukas?

5. Miten paljon kaupungin säästöt olivat vuosina 2009 – 2013/ per vuosi? (onko säästöt edes oikea käsite)?

6. Miksi säästäminen näin yt-neuvottelujen alkaessa aloitetaan alhaalta työntekijöistä? Miten kaupunkimme ylin johto, erityisesti te itse esimerkkinä aiotte osallistua kaupungin korkeinta palkkaa 13.600 €/kk saavana virkamiehenä kuntamme palkkamenojen säästämiseen ja hillitsemiseen? Suostuisitteko leikkaamaan palkkaanne esimerkkinä muille esim. 20 % siihen asti kunnes Lahden talous saadaan kuntoon?

 7. Paljonko kaupungin tuottavuus on kasvanut 2009 – 2013/ per vuosi? Miten tavoite toteutui suhteessa budjetissa luvattuun kehitykseen?

8. Miten luulette Lahden maksavan yhä suuremmaksi paisuvan velkansa?

9. Miten kaupunginjohtajana perustelette yltiöpäisen suuria talousviisaiden neuvoista huolimatta otettuja talouden riskejä?

9. Miksi olette perustanut talousarvion ylioptimistisille odotuksille ja toiveille - ei hiventäkään realismille?

10. Miksi kaupunginjohtajanamme ette kuuntele kaupungin asukkaita, vaan annatte alaistenne hoitaa kuulemis- yms. tilaisuudet vain muodollisina velvoitteina?

 

OSAKEYHTIÖ MYLLYVIRTA

Olette profiloitunut osakeyhtiö-kaupunginjohtajaksi ja johtanut virka-aikananne kaupunkimme organisaatiorakennetta tarkoituksellisesti monien kymmenien osakeyhtiöiden ulospääsemättömään viidakkoon. Yhtiöittämisessä ja kilpailuttamisessa meidän kaupungin veronmaksajien arjen ja käytännön edut katoavat johtaen kaupunkilaisen kannalta heikkoon, asiakaskielteiseen palveluun, salattuihin päätöksiin ja valmistelun demokratian ulottumattomiin, sekä ratkaisut kaupunkilaisille kalliiseen byrokratiaan.

11. Miksi lahtelaiset eivät enää pääse katselemaan kaupungin upeita maisemia ja esittelemään vierailleen kaupunkiamme, kahvittelemaan ja kokoontumaan omaan vesitorniinsa? Sen on ominut omaan hallintaansa ja sisustanut loisteliaasti omaksi juhlimistilakseen meidän veronmaksajien täydellisesti ylläpitämä vesiyhtiömme Lahti Aqua ja vain yhtiöt saavat sitä maksusta Lahti Aquan oman yksinvaltaisen harkinnan mukaan vuokrata. Minne demokraattinen päätösjärjestelmämme tällä kohdalla on kadonnut? Emmekö me kaupunkilaiset, jotka yhtiötä verovaroin ja vesilaskumaksuin ylläpidämme, ole tasa-arvoisia asiakasosapuolia tai yleensä minkään arvoisia?

12. Ammattikorkeakoulumme on ollut uudelleenjärjestelyjen jatkuvassa myllerryksessä koko lähes parikymmenvuotisen olemassaolonsa ajan – nyt se on muuttumassa osakeyhtiöksi ja kaupunki sen suurimmaksi osakkaaksi. Miksi olette päästänyt tilanteen sekaisin ja käsistänne: Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Osaamiskiinteistöt Oy, Lahden kaupunki, lähikunnat, opetusministeriö ja yliopistot ovat täysin eri mieltä pelkästään tilakysymyksistä, tilojen käytöstä, uusien tilojen rakentamisen tarpeellisuudesta ja vanhojen korkeakoulutilojen käyttökelpoisuudesta ja niiden käyttömahdollisuuksista. Eikö tehtävänänne ole nyt viivyttelemättä selvittää Lahden osuus ja omistajaohjaus näissä jatkuvasti muuntuvissa organisaatiosuunnitelmissa Ammattikorkeakoulun sisällön saamiseksi vihdoin lahtelaisimagon kannalta puitteiltaan ja opetussisällöltään lahtelaistarpeiseen, toimivaan järjestykseen? Miten sen teette?

13. Meitä kaupunkilaisia kiinnostaa tietää, mitkä ovat nykyään Lahden kaupunginorkesterin hallintokuviot? Hallinto tuntuu nykyisin olevan itsensä asiantuntijaksi ilman työvelvoitetta siirtäneen intendentin mielivallassa ja hänen satunnaisen tiedotuksensa varassa. Ennen oli perin yksinkertaista, kun oli lautakunta, hallitus ja kaupunginjohtaja, jotka saattoivat valvoa ja tarvittaessa alistaa päätöksiä sekä panna vastuuseen henkilöitä kunnallislain mukaan. Nyt tätä kunnallista taidelaitosta on johdettu kuin yksityistä firmaa ja sponsorirahoja sekä esiintymismatkoja maailman ääriin saakka on ollut määräilemässä monta herraa ja tahoa (Aplodit orkesterille, valtuuskunnat, firmat ja yksityiset henkilöt). Kenelle siis oikeasti kuuluu Lahden kaupunginorkesterin hallinnollinen ja taloudellinen vastuu?

14. Lahden seudun kehitysyhtiö Ladec Oy on pyörittänyt kymmeniä EU-rahalähtöisiä projekteja jatkuvasti ja tuloksetta: kaupunkialueemme työttömyys on sen toiminta-aikana jatkuvasti kasvanut. Onko Ladec Oy saanut oikeasti ja konkreettisesti mitään muuta aikaan kuin itse kasvanut yli 70 henkilön itseään työllistäväksi valtavaksi yhtiöksi?

15. Paljonko kaupunki kokosi korkotuottoja konserniyhtiöistään vuosina 2009 – 2013/ per vuosi?

16. Miksi olette ollut niin innokkaasti lahjoittamassa kaupungin omaisuutta yksityiselle sektorille (Siltaparkki, Lahti Energia, Tevin talo)? Onko kysymys paniikista vai arvoistanne haluta luovuttaa julkista omaisuutta yksityiselle?

17. Miksi kaikki kaupungin kehittämiseen täysin turhaan perustetut korkeapalkkaiset virat täytetään henkilöillä, joiden paikallistuntemus sekä ammattitaito ovat erittäin kyseenalaisia: järjestään nämä valitut henkilöt ovat kaupunkimme tilanteen nähtyään häipyneet muille paikkakunnille? Olette ilmeisesti henkilökohtaisesti myös palkannut työhön päällikkö- ja projektitehtäviin monta lähiapulaistanne joko kaupungin omista toimijoista tai muuten sopivista henkilöistä. Voisitteko avoimuuden vuoksi luetella muutaman tehtävän, jonka itse olette täyttänyt?

18. Miksi haluatte yhä runnoa Salpausselkä-kuntaa eteenpäin, vaikka Hollolan kannan takia on aivan selvää, ettei lännen kolmikko Hollola-Kärkölä-Hämeenkoski siihen liity? Ottaen huomioon Lahden taloustilanteen siihen ei liity myöskään Iitti toisesta maakunnasta.

 

ERILLISKYSYMYKSIÄ

19. Miksi Lahden koulutoimi on johtamisessaan, organisaatiossaan, idearikkaudessaan, lapsi- ja perheystävällisyydessään jäänyt Suomen suurten kuntien mielenkiinnottomaksi peränpitäjäksi osaamisessa ja vaikuttavuudessa?

20. Miten luulette (eurovaalien ja) eduskuntavaalien lahtelaisehdokkaiden pärjäävän näin velkaisen ja kehnosti johdetun kunnan ehdokkaana Etelä-Hämeen vaalipiirissä? Montako edustuspaikkaa lahtelaiset saavat oman realistisen käsityksenne mukaan?

21. Miksi Lahti kertoo edelleen profiloituvansa ympäristökaupungiksi, vaikka se on kaikkea muuta? Katsokaa esimerkiksi Asemanseudun matkakeskuksen viime päivien aloitusta: mittava puiden kaato, vaikkei rakentamistöiden aloituspäätöstä edes ole tehty, tai esittelemäänne valtuustopäätöstä luonnonsuojelullisesti harvinaisen lahtelaismaiseman, Kytölänmäki II, tuhoamiseksi – molemmat tältä keväältä!

22. Millä tavoin Lahden kahden muun toimialan (Sivistystoimen sekä Sosiaali- ja terveystoimen) asiantuntemus näkyy asemakaavapäätöksissä ja rakennuslupapäätöksissä?

  23. Paljonko kaupunkikonsernin väki vähenee rehellisen arviointinne mukaan käynnistämienne yt-neuvottelujen tuloksena vuoden 2014 aikana?

24. Paljonko kaupunki on anonut avustusta lähiöiden kehittämiseen kaupunginjohtaja-aikananne ja paljonko se on saanut? 

25. Miten selitätte Teknisen ja ympäristötoimialan juristin kuulumisen vapaamuurareihin? Kuulutteko itse vapaamuurareihin? (Lahdessa toimivien suurimpien rakennusyritysten ja kiinteistöalan johtohenkilöt kuuluvat Vapaamuurarijärjestöön).

26. Herra kaupunginjohtaja, koska aiotte jättää tehtävänne osaavampiin käsiin?

Miksi Lahti kertoo edelleen profiloituvansa ympäristökaupungiksi?

Viimeisimmät artikkelit kuluvalta vuodelta, jotka  liittyvät läheisesti Jyrki Myllyvirran virkatoimiin ja niiden hoitamiseen siirrän tämän piinapenkkiartikkelin jatkeeksi ja muistinvirkistykseksi : maaliskuulta "Lahtelaisen säästölaskuri" heti tämän artikkelin jälkeen sekä linkkinä "Kaupunginjohtaja huolenamme" tämän vuoden helmikuulta: http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/02/kaupunginjohtaja-huolenamme

 

Liitän tähän vastauksen, jonka sain kaupunginjohtajalta tänään 22.4.2014.

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta vastaa

Hyvä Tarmo Virtanen

Kiitoksia pitkäperjantaina saamistani kysymyksistä. Alla koottu vastaus, pyyntösi mukaisesti pääsiäisen aikana varsin pikaisesti sukulaisvierailujen ja muun ohjelman ohessa kirjoitettuna. Pyrin vastauksessa ottamaan huomioon kaikki esitetyt kysymykset, vaikka en niitä käsittelekään kysymys kysymykseltä, koska ne menevät monilta osin päällekkäin. Yksityiskohtaisia numerotietoja en juurikaan pyri kaivamaan esiin eikä pyhäpäivinä olisi mahdollistakaan. Mikäli jonkin asian käsittely jää kesken, siihen voidaan palata myöhemmin erikseen.

Kysymykset lähtevät liikkeelle työttömyydestä ja ihan syystä. Lahden työttömyys on ainakin 20 vuotta ollut selvästi maan keskiarvoja korkeampi. Tämän vuosituhannen alun aikana tilanne Lahdessa parani vuoden 2008 taantumaan asti, heikkeni kahden taantumavuoden aikana, parani taas vuosina 2010 – 2012 ja on sen jälkeen edelleen heikentynyt. Tilanne on kaupunkilaisten ja kaupungin kannalta kestämätön, ja siksi asian korjaamiseksi on tehty ja tehdään kaikki tehtävissä oleva. Väitettä siitä, että en olisi pitänyt työllistämistä ja työpaikkojen aikaansaamista riittävästi esillä, en ymmärrä.

Työpaikkojen luominen ja kaupungin vetovoima ovat olleet kaupungin strategian ja käytännön toimien keskiössä jatkuvasti (ja myös minun kannanotoissani). Tuloksia on saatu, vaikka ne eivät ole riittäneet torjumaan yleisen valtakunnallisen kehityksen näkymistä myös Lahdessa. Samanaikaisesti on lisätty ja monipuolistettu kaupungin työllistämistoimia ja tartuttu valtakunnallisen nuorisotakuun mahdollisimman hyvään hoitamiseen. Lahden elinkeinorakenne on edelleen poikkeuksellisen suhdanneherkkä, mikä näkyy yleisen markkinatilanteen nopeana heijastumisena Lahden työllisyyslukuihin. Lahden työttömyysluvut ovat seuranneet hyvin tarkasti mm. Tampereen vastaavia.

Kaupungin työllisyyteen ja vetovoimaan voidaan vaikuttaa hyvin monella tavalla. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteuttavat elinkeinoyhtiö Lahden seudun kehitys Oy Ladec ja markkinointiyhtiö Lahden Seutu – Lahti Region Oy. Elinkeinopolitiikassa erityisen tärkeää on myös koulutus (yliopistokampus, ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus). Lahden seutu on samojen hankalien kysymysten edessä kuin koko Suomi, kun vanhoja työpaikkoja katoaa, ja on vaikea nähdä, minkä tyyppiset työpaikat tarjoavat parhaat tulevaisuuden mahdollisuudet. Kaupungin ja yleensä julkisen vallan vaikutusmahdollisuudet ovat tässä rajalliset. Lahdessa painopisteenä ovat olleet olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten ja uusiutumisen edistäminen, koulutuksen ja yritystoiminnan välisten yhteyksien vahvistaminen sekä lähes kaikkia yritystoiminnan aloja palvelevien Lahden vahvojen osaamisalojen, ympäristöosaamisen ja teollisen muotoilun, kehittäminen. Elinkeinopolitiikka on ensisijaisesti geneeristä, eikä sulje pois mitään yritystoiminnan aloja. Ladecin toiminnassa on korostunut aivan oikein runsas yhteydenpito yrityksiin, mutta siinäkin pitää lukumäärän ohella mitata tuloksia.

Elinkeinoyhtiöt Ladec ja Region tekevät työtä tänä vuonna yhteensä noin 12 miljoonalla veroeurolla (noin 5 miljoonaa euroa kuntien rahaa, tästä 3,5 miljoonaa Lahdelta, noin 7 miljoonaa valtion tai EU:n rahoitusta). Kannan kysyjien kanssa yhtälailla huolta siitä, tuleeko tämä raha käytetyksi parhaalla mahdollisella tavalla. Merkittävään elinkeinotoiminnan resurssien vähentämiseen ei varmaankaan ole syytä, mutta tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perään pitää kysyä. Elinkeinoyhtiöiden henkilöstömäärä on jossakin määrin vähentynyt. Projektien nimiä ja lukumääriä ei kannata pohtia, olennaista on valvoa, että toiminta kokonaisuutena on mielekästä ja painottuu oikein. Kohtuullisia tuloksia yhtiöiden toiminnasta on nähtävissä, sekä konkreettisesti yritystoiminnassa että markkinoinnissa. Samalla pitää kuitenkin pitää mielessä, että osa elinkeinotoiminnasta on – ja sen kuuluu olla – sellaista, josta tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua.

Kaupungin oma kehittämishenkilöstö on hyvin suppea, pari-kolme henkilöä määrittelystä riippuen. Kysymykseen roolistani tämäntyyppisten tehtävien täytössä voin todeta, että en ole missään vaiheessa palkannut kaupungin palvelukseen yhtään henkilöä.

Lahden valtuuston asettama 1 % väestönkasvun tavoite on toteutunut vain osittain, 700 – 800 asukkaan vuotuisena kasvuna usean vuoden aikana, mutta viime vuonna kasvu oli vain puolet tästä. Lahden vetovoima rakentuu luontaisille vahvuuksille, joihin kuuluvat kysymyksessä esille nostettujen (harjut, vedet, luonnonläheisyys, koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikamahdollisuudet) lisäksi teollinen perinne ja uudistuva yritystoiminta, ajanmukainen kaupunkiympäristö ja monipuolinen kaupunkielämä. Kaupungin keskustassa ja radanvarressa käynnistetyt uudistukset ovat välttämättömiä, kun Lahden keskusta on parinkymmenen vuoden aikana jäänyt jälkeen siitä, mitä muissa vastaavissa kaupungeissa on tapahtunut. Konkreettisina esimerkkeinä toriparkki ja matkakeskus ovat saaneet liikkeelle yksityisen investointihalukkuuden sekä asunto- että toimitilatuotannossa. Keskusta elävöityy mm. uusien asukkaiden ja laajemman kävelyalueen kautta. Radanvarsi on ehkä merkittävin tekijä sellaisten uusien yritysten ja työpaikkojen saamiseksi Lahteen, jotka eivät tälle seudulle muuten hevin tulisi.

Lahden ammattikorkeakoulu muuttuu ensi vuoden alussa opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämällä tavalla osakeyhtiöksi. Lahden kaupungilla pääomistajana on jatkossa aiempaa suorempi yhteys ammattikorkeakouluun ja selkeämmät vaikuttamisen mahdollisuudet. Yksimielisesti hyväksytyssä yhtiöittämisen aiesopimuksessa on hahmoteltu ammattikorkeakoulun toimintojen kokoaminen yhdelle kampukselle täsmälleen opetusministeriön toivomalla tavalla. Pieni paikallinen erimielisyys koski muotoilun ja sote-alan koulutustilojen siirtämistä Lahden kaupungin omistukseen. Pari koulutuskonsernin omistajakuntaa piti toteutettua järjestelyä Lahden kannalta liian edullisena, mielestäni perusteetta.

Lahden kaupungin viime vuoden 2013 taloudellinen tulos oli hyvin merkittävästi vuoden alkuperäistä talousarviota huonompi. Tilanne aiheutui useista eri tekijöistä, suurimpina erikoissairaanhoidon laskutusten ylittyminen ja yleisestä taloustilanteesta aiheutuneet ylitykset toimeentulo- ja työmarkkinatuessa sekä alitus myyntivoitoissa. Viime vuotta huonompia tuloksia löytyy viimeksi vuosilta 2005 ja 2000. Viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen, siihen asti koko Lahdessa oloaikani kaupungin vuosikate ja tulos ovat joka vuosi olleet budjetoitua parempia, joinakin vuosina hyvin merkittävästikin.

Kaupungin toimintaa on jatkuvasti kehitetty ja tehostettu, mm. tulevaisuuspaketti 2003, tuottavuusohjelma 2008 – 2010 ja tuottavuustoimenpiteet 2012. Toimenpiteinä tämä on näkynyt mm. rakenneuudistuksina sote-palveluissa, koulujen ja päiväkotien koon kasvattamisena, toimintatapojen kehittämisenä, tukipalveluiden kokoamisena sekä sähköisten järjestelmien käytön laajentamisena. Samanaikaisesti palvelujen tarve on kasvanut erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Voidaan arvioida, että tuottavuushyöty on ollut keskimäärin ainakin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Lahden kustannustasot suuressa osassa palveluita ovat edelleen suurten kaupunkien alhaisimpia.

Viime vuoden huono tulos ja mm. valtionosuuksien jatkuvat leikkaukset tarkoittavat sitä, että tuottavuustoimenpiteitä pitää jatkaa ja kiristää. Pohjana on valtuuston marraskuussa päättämä talouden tasapainotusohjelma, jonka tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi on päätetty käynnistää kaikkia kaupungin toimintoja koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut kohdistuvat kaikkiin mahdollisiin talouden tasapainottamistoimiin, ei pelkästään ”alas” tai ”ylös”. Olennaista on löytää pysyviä kustannusten vähennyksiä. Neuvotteluille ei ole asetettu henkilöstön vähentämistavoitetta, mutta henkilöstövähennykset luonnollisen vaihtuvuuden ja muiden järjestelyjen kautta ovat välttämättömiä eikä irtisanomisia voida sulkea pois. Samalla on joitakin toimintoja, joissa henkilöstö väistämättä kasvaa kysynnän kasvaessa.

Viime vuoden lopussa kaupungin omaan käyttöön otettua lainaa oli 187 milj. euroa, eli noin 1800 euroa asukasta kohti. Määrä ei ole poikkeuksellisen eikä hallitsemattoman suuri, mutta velan kasvu on saatava pysähtymään. Koko Lahden kaupunkikonsernin lainakanta oli viime vuoden lopussa yhteensä 822 miljoonaa euroa, mikä on kaupunkien suurimpia. Se konsernilaina, jota ei ole otettu kaupungin käyttöön, on siis näiden erotus eli 635 miljoonaa euroa. Se on tytäryhtiöiden vastuulla olevaa lainaa, jonka tytäryhtiöt ovat ottaneet kaupungin kautta tai suoraan markkinoilta tai julkisilta luottolainoittajilta, kuten asuntorahoittaja ARAlta tai Euroopan tai pohjoismaiden investointipankilta. Mitään lainaa ei oteta siksi, että ehdot olisivat edulliset, mutta kun lainaa on välttämätöntä ottaa, kannattaa ottaa edullisesti.

Tytäryhtiöt vastaavat näiden lainojen koroista ja lyhennyksistä oman toimintansa tuotoilla. Kaupungin kannalta lainat ovat perusteltuja, sillä ne kohdistuvat kaupunkia ja koko maakuntaa palveleviin tytäryhtiöiden toimintoihin. Tytäryhteisöjen lainamäärän suhteellisen nopea kasvu perustuu viime vuosien korkeaan investointitasoon. Esimerkiksi Lahti Energian investoinnit olivat viiden vuoden aikana 2009 – 2013 yhteensä 340 miljoonaa euroa ja Lahden Talojen lähes 80 miljoonaa euroa. Kaupungin omat investoinnit vastaavana aikana olivat noin 260 miljoonaa euroa.

Viime vuonna kaupungilla oli korkotuloja ja korkomenoja kumpiakin 11,0 miljoonaa euroa, korkotulot joitakin kymmeniä tuhansia euroja korkomenoja suuremmat. Jotakin vanhempaa erillisjärjestelyä lukuun ottamatta kaupunki ei saa tytäryhteisöille välittämistään lainoista mainittavaa korkohyötyä, sen sijaan tytäryhteisöt hyötyvät kaupungin kautta saatavista edullisemmista koroista.

Kaupungin kehitystä ei ole tarkoitus pysäyttää eikä säästää kaupunkia hengiltä. Toiminnallisesti välttämättömät investoinnit toteutetaan, kuten koulujen ja päiväkotien uusimiset tai pääterveysaseman tilojen peruskorjaus tai joukkoliikenteen ja radanvarren kehittämisen kannalta välttämätön matkakeskus. Kaikissa investoinneissa etsitään mahdollisimman edullisia ratkaisuja. Oikein suunnatut investoinnit auttavat kaupungin talouden tasapainon saavuttamista ja helpottavat lainanhoitokuluista selviytymistä.

Kaupungilla oli konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä tytär- tai muita yhteisöjä tai vastaavia vuoden 2013 lopussa yhteensä 51. Määrä on vähitellen vähentynyt, ja vähenee edelleen. Esimerkiksi Osaamiskiinteistöt Oy:n perustaminen kokosi yhteen kaksi entistä tytäryhteisöä ja kiinteistöomistusta kolmannesta. Elinkeinotoimen uudelleenjärjestely viime vuoden alussa kokosi neljän kuntien rahoituksella toimivan yhteisön toiminnat kahteen yhtiöön. Perinteisten yhteisöjen uudelleenjärjestelyt ovat vaikeita päättää, mutta jatkuvasti selkeämpään suuntaan edetään. Kaupungin otetta ja ohjausta tytäryhteisöihin on tiivistetty, aloitteestani syntyi omistajaohjaustoimikunta viime vaalikaudella ja nyt sen työtä jatkaa konserni- ja elinkeinotoimikunta.

Listalla oli kysymys kaupungin omaisuuden myynnistä yksityisille. On tilanteita, joissa kaupungin on mielekästä luopua jostakin omistuksestaan. Mahdollisen myynnin pitää olla kaupungin kannalta kannattava sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, muuten en voisi sellaista esittää. Tilanteessa, jossa kaupungilla ei olisi käyttöä esim. Tevin talolle, sen myynti voi olla parempi ratkaisu kuin peruskorjaus kaupungin lukuun. Kuten on todettu, kauppa tehtäisiin vasta kilpailutuksen jälkeen, jotta varmistettaisiin oikea hintataso. Toiseksi esimerkiksi nostetun Lahti Energian myynnistä puhuvat vain myynnin vastustajat.

Yksi kysymyksistä koski Lahden koulutointa. Väite siitä, että Lahden koulut olisivat idearikkaudessa tai lapsi-  ja perheystävällisyydessään peränpitäjiä, on minulle uusi. Päinvastoin, tiedän asioita, joissa Lahti on edennyt hyvin myös valtakunnallisesti katsottuna.

Listalla oli kaupunginorkesteria koskeva kysymys. Sen hallinnollinen asema on hyvin selkeä, oikeastaan se selkiytyi entisestään pari vuotta sitten, kun orkesterin rahasto erillisenä taseyksikkönä lakkautettiin ja sulautettiin orkesterin toimintaan. Valtuusto päättää orkesterille tavoitteet ja käytännössä määrärahat, orkesteri on liikunta- ja kulttuurilautakunnan alainen ja on toiminut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti lautakunnan päättämällä tavalla. Suomessa eniten ei-julkista rahoitusta saava kaupunginorkesteri tarvitsee yhteistyökumppaneita, mutta ne eivät puutu päätöksentekoon. Aplodit orkesterille ry on samantyyppinen tukiyhdistys kuin esimerkiksi Lahden teatterikerho kaupunginteatterille.

Lahti on ollut aktiivisesti mukana valtakunnallisissa lähiöprojekteissa ja tehnyt paljon myös oma-aloitteisesti. Kysyttyä yhteenvetoa 7 vuoden avustuksista minulla ei ole, mutta pelkästään uusimmasta valtakunnallisesta ”Asuinalueiden kehittämisohjelmasta 2013 – 2015” saamme noin 1 miljoona euroa.

Yksi kysymys koski Lahden vesitornin käyttöä. Se on Lahti Aquan vastuulla. En tiedä, millä perustein ja koska on luovuttu vesitornin yleisestä aukiolosta, mutta on vaikea kuvitella, että siellä voisi taloudellisesti ylläpitää yleisölle avointa kahvilatoimintaa. Tila, hissit ja sijainti eivät siihen oikein sovellu. Tilauskäytön rajaaminen pelkästään yrityksiin on seikka, jonka perusteita voin tiedustella.

Salpausselän kuntajakoselvitys on valtion määräämä selvitys, joka tehdään sillä huolellisuudella kuin lakiin perustuvat asiat kuuluu muutenkin toimeenpanna. Yhdistymistä ei voi runnoa eteenpäin, kunnat tekevät päätökset syksyllä. Olen vakuuttunut siitä, että Lahden seudun asukkaat ja koko alueen kehitys olisivat merkittävästi hyötyneet ja hyötyisivät myös jatkossa siitä, jos kaupunginseudun kuntarakenne ei olisi nykyisellä tavalla hajanainen. Tässä vaiheessa ei voi kuin toivoa, että kuntajakoselvitys johtaisi jonkinlaisiin yhdistymisratkaisuihin.

Yksi kysymyksistä kysyi arvioitani lahtelaisten ehdokkaiden menestymismahdollisuuksista euro- ja eduskuntavaaleissa. Lahti monessa asiassa myönteisesti profiloituneena kaupunkina tarjoaa hyvät lähtökohdat ehdokkaille. Eduskuntavaaleissa paljon riippuu ehdokasasettelusta, mutta tulokseen voi myös jokainen äänestäjä vaikuttaa. Toivoisin, että mahdollisimman moni lahtelainen äänestäjä löytäisi mieleisensä lahtelaisen ehdokkaan. Parhaimmillaan tämä voisi viedä seuraavaan eduskuntaan jopa 6 – 8 lahtelaista kansanedustajaa.

Kaupungin henkilöstön yksityisistä harrastuksista, mukaan luettuna vapaamuurarijäsenyys, en tiedä enkä ota niihin kantaa. On selvää, että mikään jäsenyys ei voi mennä virkamiehen velvollisuuksien edelle. En ole enkä ole ollut jäsen vapaamuurareissa tai edes rotareissa tai martoissa.

Kaupunkilaisia kuuntelen ja saan käytännössä varsin monenlaista palautetta sekä yksittäisiltä kaupunkilaisilta että yhdistyksiltä ja seuroilta. Samoin saavat tietysti muutkin virkamiehet ja poliitikot. Kaupunginvaltuuston linjaukset perustuvat valtuuston enemmistön kantaan, mutta kaikkinaisen palautteen pohjalta ei ole mitään syytä ajatella, etteikö myös kaupunkilaisten enemmistö olisi tehtyjen ratkaisujen takana. En millään voi yhtyä kysymyksissä pariin otteeseen esitettyyn epäilyyn siitä, että kaupunkia johdetaan eri suuntaan kuin mitä asukkaat haluaisivat.

Monet kysymykset tuntuivat lähtevän siitä, että kaupunginjohtaja päättää yksinvaltiaasti kaupungin ratkaisuista. Kaupungin toiminnan suunta muodostuu poliittisista päätöksistä, eri asioiden asiantuntijoiden tekemästä valmistelusta ja usein myös valtion antamista määräyksistä ja suuntaviivoista. Kaupunginjohtajan asema ammattijohtajana on aika ajoin epäkiitollinen. Lain mukaan kaupunginjohtaja johtaa kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa kaupunginhallituksen alaisena, mutta päätökset tehdään kuitenkin poliittisissa elimissä. Omalta osaltani vien asioita eteenpäin selkeänä päämääränäni kaupunkilaisten ja kaupungin etu. Sama koskee myös muuta virkakuntaa ja kaupungin päättäjiä.

Parissa kysymyksessä kysyttiin palkastani ja henkilökohtaisista suunnitelmistani. Palkkani, jonka olen sellaisenaan perinyt edeltäjältäni, on hyvä. Vertailussa muihin kaupunkeihin se on vertailukelpoinen, verrattuna yksityisen puolen johtajiin matala, mutta niin sen pitääkin. Suhteessa osaamiseeni, kokemukseeni ja työpanokseeni palkka on kohdallaan. Käyn palkastani ja muista virkasuhteeseeni liittyvistä asioista keskustelut kaupunginhallituksen ja sen edustajien kanssa. Olen etupainotteisesti ja täysimittaisesti mukana kaikissa niissä säästöratkaisuissa, joista henkilöstön kanssa yt-neuvotteluissa sovitaan. Eläköitymiseni suhteen teen ratkaisuni aikanaan, terveydentilani ja muut tekijät huomioon ottaen. Eläkeikäni ja -ehtoni ovat samat kuin muullakin henkilöstöllä.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää kevättä erinomaisessa kaupungissamme!

Pääsiäisenä 2014

Jyrki Myllyvirta, kaupunginjohtaja

 

Kommentointi avautuu allaolevasta puhekuplasta näpäyttämällä.