Olen pitänyt sivistyneisyyttä yleisenä suomalaisen identiteetin ominaisuutena. Oppivelvollisuuskoulu on jo monta sukupolvea saattanut suomalaisista yli 99% lukutaitoisiksi ja lukemisen kautta monia vaikeitakin asioita ymmärtäväksi yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi. Lukutaitoinen ihminen on tiedon ja kokemuksiensa kautta oppinut käsittämään monia yhteisiä asioita, käyttäytymään ja ymmärtämään ihmisarvon, yhteisön merkityksen, perinteiden arvoperustat, luonnon kauneuden ja keskinäisen kanssakäymisen sosiaalisuuden merkityksen.

 

Tiina Granqvist

 

Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvist – jolle kuuluu Sivistyslautakunnan sekä Liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätösten esittely ja toimeenpanovastuu - haluaa myös osoittaa suuren lukeneisuutensa. Hän kertoo Etelä-Suomen Sanomien (16.12.17) Mielipide-sivulla lukeneensa peräti viisi erilaista tutkimusta, joihin hän perustaa puoltavan esityksensä suuren lukion toimivuudesta, otsikolla ”Tutkimustulokset eivät osoita suurlukion toimimattomuutta.”

 

 

 

Sivistysjohtaja aloittaa lainaamalla lukemisurakastaan Sitra 75 tutkimusta, 179-sivuista syrjäytymisen ehkäisyä varten tehtyä laajaa raporttia, ja kirjoittaa suurlukiosta sanojensa vakuudeksi tutkimuksen tekstiä ESS:ssä näin:

 

”Tutkimusten mukaan näyttää yleisesti siltä, että koulun kasvattaminen 600-800 oppilaaseen vaikuttaa oppimiseen edullisesti. Sen jälkeen kasvun vaikutuksista ei ole selvää näyttöä, ei myöskään huonompaan suuntaan.”

 

Sitran tutkimuksessa (sivuilla 40-41) asia on kuitenkin esitetty näin (punainen tekstikorostus Lahen uutisia -toimituksen):

 

”Mahdollisesti tärkein koulun kokoa koskeva huomio oli, että koulun koon kasvu aina 600–700 oppilaaseen saakka vaikutti lievän positiivisesti koulumenestykseen, mutta tämän jälkeen oppilasmäärän kasvu vaikutti negatiivisesti: luokan keskiarvot putosivat ja ennen kaikkea hajonta kasvoi. Tämä tarkoittaa, että ero hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvoi. Edelleen tulokset osoittivat, että kyse oli ensisijassa erosta tyttöjen ja poikien välillä: koulun koon kasvaessa tyttöjen ja poikien välinen ero kasvoi tyttöjen eduksi. Koulujen lukumäärän vähentäminen ei siis tarkoita vain seinistä luopumista, koska koulun kokoa täytyy vastaavasti jossain muualla kasvattaa. Tässä kehitysvaiheessa suuri koulu ei ole edullinen kenenkään oppimiselle, mutta erityisesti se lisää epätasa-arvoa tyttöjen ja poikien välillä.”

 

Lukijani voi vertailla sivistysjohtajan mielipideosastossa kirjoittaman ja tutkimuksen sivuilta sanasta sanaan lainatun tekstin sisällön eroa. Itse lukemisen ja kirjoittamisen erityisopettajana totean, ettei sivistysjohtaja lukutaidossaan ole päässyt vielä ymmärtävän lukemisen tasolle.

 

Tarkoitushakuisesti hän jättää huomioimatta, että Kannaksen lukio, johon hän Tiirismaan lukion aikoo väkisin yhdistää, on jo nyt ylittänyt reilusti 700 oppilaan koon - joka tutkimuksen mukaan ei ole enää liian suurena kouluyksikkönä edullinen kenenkään oppimiselle. Jo kaupunkimme lukiojohtaja Heikki Turusen tänä syksynä laatimassa asian selvityksessä ** ja nyt sivistysjohtajan mielipidekirjoituksessa on sama taktiikka: nypitään tietoja valikoiden sieltä täältä ja vääristellään ne tyhmiksi pidettyjen kaupunkilaisten ja heidän valitsemiensa päättäjien hämäämiseksi.

 

Lahden sivistyslautakunta kokoontuu tiistaina 19.12.2017

https://www.lahti.fi/paatoksenteko/lautakunnat/sivistyslautakunta

 

Sivistysjohtajan mielipidekirjoitus osoittaa muutenkin hänen koulumaailman pedagogista asiantuntemattomuuttaan. Hän käyttää kirjoituksessaan toistuvasti sanaa erityisluokka kun tarkoittaa erikoisluokkaa. Erityisluokkahan on tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden luokkayhteisö, erikoisluokka taas jollekin oppiaineelle varustettu oma tila. Identiteetti-käsitteessä hän ei lainkaan tunne yhtä sen tärkeimmistä muodoista, ryhmäidentiteettiä, jonka syntyminen kestää usein vuosia ja lujittuu vuosikymmeniä. Sivistysjohtaja kuvittelee, että koulun identiteetti syntyy noin vain - perustetaan uusi mammuttilukio ja siinä on heti mukana identiteetti.

 

Tunsin Lahden lukioiden rehtorit ja tiedän, että heidän ainoa yhteinen tavoitteensa oli ja on edelleen mahdollisimman hyvät oman koulun oppimistulokset, ylioppilaskirjoitukset - asia toistui monissa vuotuisissa rehtorikokouksissa kriteerinä ja vertailuna. Lahden lukioiden tämän vuoden 2017 rankinglista 410 suomalaislukion joukossa puhuu selvää kieltä lukion suuren koon kielteisestä merkityksestä, Kannaksen 750 oppilaan lukion sijoittuessa jo kolmatta peräkkäistä kertaa Suomen lukioiden häntäpäähän.

 

Sivistysjohtaja voi meidän kaupunkilaisten ja lehden lukijoiden suosiollisella myötämielisyydellä yksityishenkilönä rauhassa kirjoitella mitä haluaa lehtien mielipideosastoissa - siihen hänellä on sananvapauden antama oikeus. Sivistysasioista vastaavana virkamiehenä kirjoittaessaan hän ei saa kuitenkaan tahallisesti erehdyttää meitä kaupunkilaisia, työnantajiaan – valehteleminen virassa on seuraamuksellisen rikollista, tuomittavan moraalitonta ja sivistymätöntä.

 

Sinfonia Lahden kontrabasistit

 

Kuluvan vuoden 4.9.17 edellisessä mielipidekirjoituksessaan sivistysjohtaja näytti virkamiessanelupolitiikkansa kontrabassojutussa,*** puoltamalla esitystä liikunta- ja kulttuurilautakunnalle puolen miljoonan hintaisen kontrabasson hankkimiseksi kaupungin omistukseen.

 

Nyt hän yrittää kääntää sivistyslautakunnan suurlukiomyönteiseksi perustelemalla mielipiteensä vääristetyillä tutkimustuloksilla ja 150000 euron vuosisäästöillä. Sivistysjohtajalla on sivistysasioiden toiminnallisuuden ja tuottavuuden, aineellisen ja henkisen pääoman sekä asioiden ja ihmisten suuruusluokkien suhteellisuudentaju, totuus ja valhe, täysin sivistymättömästi sekaisin.

 

**  https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/11/lapsen-oikeuksien-paivana

***   https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/09/kontrabassopolitiikkaa