Lahtelaiset eestinkielen harrastajat tekivät 4.-7.6.2018 jälleen toiveittensa mukaisen kulttuurimatkan Viroon. Matkatoivomuksissa Haapsalun kaupunki, sen kesänkaupunkinen luonto, kesän erikoisnähtävyydet ja palvelut, pitsimaailma ja taidegalleria olivat kohdetoiveina, samoin läheinen luonnonsuojeluharvinaisuus, Vormsin saari merimatkan päässä kokonaisen päivän retkenä toteutui.

 

 

1.

 

 

Tallinnan satamaterminaalilla odotti tuttu (bussijuht) Jaan ja heti 20 hengen joukkomme siirtyi kuuden kilometrin päähän Eesti Vabaöhumuuseumiin - ulkoilmamuseoon. Se on monikymmenhehtaarinen kansallinen aarre, joka parinkymmenen vuoden takaisen kokemuksemme jälkeen on jo täydellisesti uusiutunut, uuden kokemisen arvoinen. Meidän Seurasaaremme on hieman samankaltainen sisällöltään, mutta tallinnalaisten ulkoilmamuseo on varmaan kymmenkertainen monipuolisuudellaan, perusteellisuudellaan, kooltaan ja vaikuttavuudeltaan.

 

Eestiläiset perinteiset ruokokattotalkoot

 

Eestiläiseen maaseutuarkkitehtuuriin, perheiden ja kylien elämänmenoon, ammatteihin ja yhteisöelämään, palokuntaan, kyläkauppaan, kalastukseen, viljelyyn, hyötykasvi-istutuksiin saamme lämpimän juurevan pikkukontaktin laajalla museoalueella kävellessämme ja monisatavuotisiin kohteisiin kurkistellessamme. Sankka luonnonmetsä suojaavine korkeine puustoineen ja maisemaan sieltä täältä välähtelevä meri, yllätyksenä ohi kirmaavat kauriit vievät meidät suoraan luontokokemusten ylitsevuotavan monitahoisiin kokemuksiin.

 

Sepän pajarakennus

 

Menneen aikakauden edelleen toimiva kyläkauppa

 

Palokuntarakennuksen sammutuskalustoa

 

 

Käymme vanhauskoisten perinteikkäässä kollektiivisessa asunnossa ja keskustelemme heidän kanssaan, juttelemme sisällä asuintiloissa ja ulkona käyskentelevien kilipukkien kanssa, kyläkaupan myyntitiskeiltä löytyvää historiallisesti ainutlaatuista tuotevalikoimaa hämmästelemme, samoin sepän pajan aitoa esineiden ja työn tunnelmaa, palokunnan käsikäyttöistä toimivaa kalustoa sekä tuulimyllyjen suurta rykelmää, eri puolelta Viroa tänne tuotuina kaiken kansan ihailtavaksi ihastelemme. Tänne tarvitsisi jaksaa tehdä monen vuorokauden retki, saada ja ehtiä nauttia kaikesta kokemastaan ajan ja kiireettömyyden kanssa.

Reilu puolentoista tunnin kävelyretki hengästyttää monilta kohteiltaan, mutta sen palkitsee ulkoilmamuseon keittiön maittava lounas ruumiin, hengen ja fysiikan rauhoittaen.

 

 

 

 

Matka puoliunessa kohti sadan kilometrin päässä odottavaa majapaikkaamme Haapsalun Baltic Hotel Promenaadia antoi lopullisen täyttymyksen.

 

 

 

 

Meri muutaman metrin päässä avautuu ihailtavaksemme  jokaisesta hotellihuoneesta, joka päivä houkuttava lupaus saada kävellä näkymän rantapromenaadia laineiden loiskerytmissä arjen huolet unohtaen. Loistava maisemahotelli, joka viimein auringonlaskulla sulkee meidät pitkään, rauhalliseen uneen.

 

 

 

2.

 

Päivä Haapsalussa, käynti jo monesti koetussa Viron kuullussa pitsimuseossa, vaeltelu Haapsalun eri nähtävyyksissä, vierailu Piispanlinnan raunioissa, kuuluisalla keisarillisella Haapsalun asemalla sekä monet nautinnolliset herkut kaupungin pienissä kahviloissa ja ravintoloissa ryydittivät päivän kokemusannoksen. Kaupungin uusinta viehättävyyttä, lähihistoriatietoutta ja kaunista maisemaa eheyttivät monet sadat valkoiseksi maalatut ja eri asioille tai henkilöille nimikoidut puistonpenkit ympäri koko merellisen, laajan kaupungin.

 

.

 

Haapsalun rautatieasema suurine tiloineen ja laitureineen rakennettiin Venäjän keisaria varten. Kuuluisassa kylpylä­kaupungissa oli viihtynyt hänen perheensä ja koko venäläinen hienosto ja kun sinne saatiin rauta­tieyhteys Pietarista Tallinnan kautta, haluttiin hyvä vastaanotto koko ylhäiselle seurueelle. Laituri­katoksesta tuli 216 metriä pitkä, jotta hallitsijan junan kaikista vaunuista pääsisi sateellakin mukavasti aseman vain keisariperheelle varattuun paviljonkiin

Mutta Nikolai II ei astunut koskaan asemalaiturille. Sen valmistuttua kului vain seitsemän vuotta, kun ensimmäinen maailmansota syttyi ja yksitoista vuotta, kun keisari murhattiin.

 

 

 

Rantabulevardia kävellessäni istahdin kivipenkille - samalla paikalla vaipui aikanaan 1867 Tsaikovski sävellystyöhönsä - ja hänen musiikkinsa soi oikeana äänitteenä penkin luona, vaikuttavan hienoa kulttuuritunnelmointia.

 

 

 

Evald Okasen (1915-2011) museon kesänäyttely valottaa keskeisen 2. kerroksensa ja porraskäytävän osalta Okasen monipuolista taiteilijataivalta, häneen piirroksiaan, grafiikkaansa, maalauksiaan sekä taiteellisen työnsä suhdetta vallinneeseen valtiolliseen tilanteeseen. Okas-museo perustettiin Haapsaluun v. 2003 Evald Okasen hankittua museota varten kiinteistön keskeltä kaupunkia.

Okasen valmistuttua vuonna 1940 korkeakoulusta taidemaalariksi ja hänen tiensä Viron Valtion Taideinstituutissa ja neuvostoajan monenlaisissa konjunktuurisissa vaiheissa huipentui SSR:n valtion instituutin professoriksi 1954 ja viimein akateemikoksi. Neuvostoliiton akatemian akateemikon arvonimi avasi hänelle poikkeuksellisen lukuisia ulkomaanmatkoja vuosina, jolloin valtionrajat suljettiin tavalliselle kansalaiselle: 1960-luvun matkat Japaniin, Intiaan, USA:han, Kanadaan, Italiaan, Kreikkaan ja muihin Euroopan maihin olivat hänelle ja hänen taiteelliselle työlleen merkittäviä ajanjaksoja. Okas oli Neuvosto-Viron korkeimman neuvoston jäsen monet vuodet, vuosina 1963-1983.

 

 

Evald Okas on yksi Viron monipuolisimmista taiteilijoista. Hän osasi luovia valtiokoneiston likvidointitaipumusten läpi taiteensa ja taiteilijakutsumuksensa avulla. Hänen töitään on kaikissa merkittävissä Viron taidemuseoissa, julkisissa tiloissa, valtion edustustiloissa sekä yksityiskodeissa Virossa ja ympäri Eurooppaa.

 

Nyt esillä olevassa näyttelyssä ihastuin hänen hallittuun, ekonomisen aistilliseen herkkään viivankäyttöönsä, joka hänen piirrostaiteessaan viestii hienostuneesta seksuaalisuudesta elämän voimana.

Nautiskelija

 

Toinen Okasen taito on julistaa elämäntotuuksia, joita hän etsauksillaan ja grafiikallaan osasi pelkistää puhutteleviksi ajattomiksi, vääjäämättömiksi ihmiskohtaloiden tilityksiksi.

 

Erilaiset nuoruudet

 

Kolmantena näen hänet äärimmäisen taitavana taidemaalarina, vaikkapa juuri hänen kalastajakuvansa luovat vahvatunnelmaista, realismista lähtevää inhimillistä väkevää tunnetta.

 

Kaksi kalastajaa

 

Viimeiseksi tajusin hänen maailmantuntemuksensa ympäri maapallon tehneen hänestä klassikon, modernin, konstruktiivisen taiteilijan, jonka teos on äärimmäisen ajankohtainen tänäänkin kuvittamaan yhteiskuntaamme ja sen sielunmaisemaa.

 

Kundan sementtitehdas

Evald Okas -näyttelyn juliste, kopio hänen teoksestaan

 

Evald Okas teki tyttärelleenn Mari Roosvaltiille Ex libriksen. Mari Roosvalt lupasi esitellä meille tämän näyttelyn, mutta hän olikin lähtenyt Tallinnaan.

 

Kesänäyttelyn alakerrassa on ajantasaista kuvataidetta, videotekniikan hauskoja kokeiluja, virolaisten nuorten kuvataiteilijoiden töitä erilaisin animaatio- ja installaatio-tekniikoin ja ylimmässä kolmannessa kerroksessa viehättävät muutamat omaperäiset, värilliset lasitaiteen teokset, visuaalisen taitavasti valaistuina, koristemaisina elementtikokonaisuuksina.

 

 

Näin kaunis kesäkaupunki näytti kulttuuriset kasvonsa ja saattoi meidät iltapalaravintolan jälkeen paluukävelymme kukkapuisin näyin unten maille.

 

 

 

 

3.

 

 

Vormsi on Viron neljänneksi suurin saari Hiidenmaan ja manner-Viron Haapsalun välissä ja tämänkertaisen kulttuuriretkemme pääkohde. Minkälainen on tämä toiseksi pienin Viron kunnista, jossa vakituisia asukkaita on parisataa. Näin kesälläkin se on luonnonrauhan, luonnonsuojelun, rauhoittumisen, meren ja ystävällisen palvelun suurenmoinen kokemus. Jokaisessa kylässä on esimerkilliset jätteiden lajitteluhuoneet jokaisen saaren asukkaan ja kävijän käytettäväksi.

,

Kohti Vormsia

 

Tunnin autolauttamatka modernilla aluksella vei ainutkertaiseen merelliseen saareen. Mantereelta saarelle pääsee Reet-nimisellä lautalla Rohukylän satamasta.

 

 

2.

Tässä käymme jo heti tulosataman läheisessä infopisteessä lävitse kartalta kaikki saaren nähtävyydet.  Muutama poiminta ensimmäisen oppaamme Meeme Veissonin vuolaasta tekstistä.

 

 

3.

Asukkaita ja turisteja varten Vormsin kylien välillä kulkee bussi. Reitti on kahdeksikon muotoinen kiertäen kaikki saaren kylät. Kaikki byrokratia ja kunnanpalvelut on yhdessä pienessä kunnan keskipisteessä, Hullon kyläkeskuksessa: koulu, kirjasto, kunnantalo, kauppa, päiväkoti ja käsityöperinnemyymälä sekä mainio Körtsi-ravintola kaikki kävely- ja näköetäisyydellä.

Saarikäyntimme oppaina oli toinen toistaan loistavampia ja luontaisen ystävällisiä persoonallisuuksia: myös kunnanjohtaja Ene Sarapuu, varaoppaana saarenvartija Jonne Berggren, itse 1953 saarella syntynyt. Kaikki puhuivat selkeää vironkieltä.

 

Vierailimme koulussa, jossa koko kunnan kaikki 14 peruskoulun oppilasta ahersivat koulupäivän opiskelussa.

 

Saaren koulu

 

Vormsin lastenpäiväkoti

 

Vormsin kauppa

 

Vormsin kunnantalo ja käsityömuseo

5.

Pienen byrokratiamittakaavan laajensi nopeasti ajelu polkupyöräilijöille mainiosti soveltuvilla, autoille juuri ja juuri kelpaavilla saaren kapeilla teillä ristiin rastiin, todisti myös sen suuruuden: moneen kertaa sivuutimme saaren Hullo-keskuksen ja meren matalarantaiset, karunkauniit aavat rantanäkymät silmän kantamattomiin kaikkialla, puhutteleva sankka metsä, rannan katajikot ja äärimmäinen rauha ja meren tyrskyjen lumo ovat kenties vielä rikkumatonta koettavaa nykyihmiselle. Valtaosa saaresta onkin luonnonsuojelualuetta.

Vormsin kaksi merenlahdesta muodostunutta sisäjärveä ovat vesi- ja muuttolintojen sekä lintubongareiden paratiisi. Saarella löytää myös kuuluisat virolaiset kämmekkäharvinaisuudet tikankontista alkaen.

 

Saxbyn rannikkoa

 

 

6.

Saaren historia kertoo sitä asutun 1200-luvulla ruotsinkielisen väestön ollessa saaren keskeistä asujaimistoa.

Kenties puhuttelevin kokemus oli tuolta aikakaudelta peräisin oleva, hiljattain täysin uudistettu Vormsin Pyhän Olavin kirkko hienoine puuveistos-saarnatuoleineen ja harvoine, pelkistettyine merellisine laivakoristeineen ja kynttilälaitteineen penkkirivien päiden harvinaisen kätevin kynttiläkiinnityksin, kirkon ulkoseinäsyvennyksen veistoksin.

 

 

 

 

 

 

 

Ene Sarapuu

 

Kirkon läheisyydessä pysähdyttää ainutlaatuinen, merellinen hautausmaa, jossa on säilynyt yli kolmesataa saarelle ominaista 1700-luvulta peräisin olevaa kiviaineista pyöröristiä.

 

 

1919 pystytetty muistomerkki Viron Vapaussodassa kaatuneille, ainoita Virossa säilyneitä

 

Ennen toista maailmansotaa Vormsissa asui yli 3000 ihmistä, vironruotsalaisia ja virolaisia. Kalastus, laivatyöt, maatalous, puutarhatuotteet olivat heidän elinkeinonsa, joiden tuotteita myytiin manner-Viroon.

 

 

4.

Neuvostoaikana saari oli kuudenkymmenen neuvostosotilaan miehittämä, eikä sieltä ollut mahdollista lähteä merelle tai mantereelle. Saarta ympäröi kuusi rannikon vartiotornia näköyhteyksin toisiinsa. Alkuperäisväestö oli paennut II maailmansodan syttyessä Ruotsiin ja osa Suomeen. Saarella on kaksi majakkaa.

 

 

 

Vormsin viimeisin kohokohta oli saaren kalastajien savustetut suuret kokonaiset meriahvenet jokaiselle meistä Körtsin sympaattistunnelmaisessa ravintolan keittössä kypsytettyinä nautittavaksi ja sormin perattavaksi. Menuna nykyihmiselle pullean ruskean tummaksi savustetun meriahvenen syönti on jo kokemus ja nautinnollinen ajatus saaren arkiperinteeseen, puhumattakaan aterian salaateista, kattauksesta, jälkiruokakakusta kahveineen ja erittäin nopeasta ja sydänlämpöisen lämpimästä palvelusta.

 

Vormsista Haapsaluun paluun jälkeen pieni iltalepo hotellihuoneessa täydellisen päivän sinetiksi ja vielä kävely ja viimeinen rippu palvelevaa  haapsaluglamouria: vaatimaton yksilöllinen iltapala läheisessä kuppilassa ennen yöunia.

Haapsalu krevetid                                                                                           Kuva Tuulikki Mäkinen

 

 

 

4.

 

Haapsalun Uuemõisa

 

Kulttuuriretkemme viimeisenä päivänä matkalla kohti Tallinnaa kiersimme ihmettelemässä parin kilometrin päässä Haapsalun keskustasta harvinaislaatuista Uuemõisan rakennusta bussimme ikkunasta katsellen. Kartanorakennuksen historia juontaa jo 1500-luvulta, sen uusklassinen ilme 1800-luvulta ja sen viimeisin muoto siipirakennuksineen 1920-luvulta.

Rakennus on valtava restauroinnin ja kunnostuksen kohde ja oppaamme ihmetteli, millä varoilla työtä tehdään - ohitimme pari työntekijää mõisan sisäänkäynnin luona sen ulkoseinien kivipintaa ehostamassa. Tässä kohteessa ei näy lainkaan  EU-kilpeä, jollainen jokaisessa EUn rahoittamassa kunnostusprojektissa on näkyvissä, havahdutti matkanjohtaja meidät ihmettelemään. Valtavassa rakennuksessa tiedetään olevan hieno valkoinen sali suosittuna konserttien pitopaikkana ja rakennuksessa toimii nykyisin Uuemõisan lastentarha ja alakoulu. Kartanon vasemmalla puolella on yksi Viron suosituimmista piirakkaleipomoista.

 

 

 

 

Parikymmentä kilometriä ennen Tallinnaa on Sauen kartano, Viron eräs aidoimpia myöhäisbarokkisen rakennustyylin edustajia. Kaksikerroksista aumakattoista kivitaloa juhlistaa korkeampi keskiosa ja latteat pilasterit julkisivulla. Rakennukseen on kulmikkaan muurin avulla yhdistetty vaunutalli sekä aitta, joka muuttaa pääaukion erittäin näyttäväksi. Uljaita olivat myös herrastalon interiöörit, talon alakerta on kaariholvattu, II kerroksen edustustiloissa on barokkityylinen, osittain Ludvig XVI -tyyliin tehty stukko-ornamentti. Värikkäälle tekomarmoritaustalle on sijoitettu kipsikoristeita.

 

Sauen haltijatar rva Kriisa ja retkemme  primus motor Leili Kujanpää lämpimässä tervehdyksessä

 

Viron Tasavalta lahjoitti kartanon keskuksen Vapaussotaan osallistuneelle ansiokkaalle merivoimien komentajalle Johannes Ermille. Neuvostovallan aikana päärakennusta käytettiin vanhainkotina, sairaalana, konttorina ja lasten päiväkotina. Vuonna 1995 se palautettiin kenraali Ermin tyttärelle, joka myi kartanon Kriisan perheelle.

 

 

 

 

Lounaspöytämme huipentui kahviin ja kahvipöydän antimiin

 

Kartano toimii konferenssikeskuksena ja juhlavastaanottojen pitopaikkana. Seminaareja ,juhlatilaisuuksia ja vastaanottoja voi järjestää jopa 150 hengelle. Intiimiä tunnelmaa pienemmälle seurueelle tarjoavat takkasali ja vanhanaikainen keittiö. Kesäisin erilaisia ulkoilmatapahtumia järjestetään myös kartanon puistossa.

 

Sauen kartano on arkkitehtuurimuistomerkkinä vuodesta 1954 lähtien valtion suojelukohde. Kartano valittiin v. 1993 Viron 100 merkittävimmän rakennuksen joukkoon ja sen 14 ha kartanopuisto on luonnonsuojelukohde.

 

 

 

 

Ants Laikmaa syntyi köyhään maanviljelijäperheeseen, jossa oli ennestään kaksitoista lasta. Hän menetti äitinsä jo varhaislapsuudessaan. Hänen taiteilijalahjakkuutensa huomattiin jo varhain.

Tuleva taiteilija kävi koulua Velisessä, Haapsalussa ja Lihulassa. Hän pääsi opiskelemaan maalaustaidetta Düsseldorfin taideakatemiaan vuosina 1891-93 ja jälleen vuosina 1896-97. Laikmaa palasi kotimaahansa ja asettui Tallinnaan vuonna 1899, missä työskenteli taiteilijana vuoteen 1907. Laikmaa suoritti jatko-opintoja Belgiassa, Itävallassa, Suomessa, Ranskassa ja Hollannissa.

Vuonna 1901 Laikmaa oli organisoimassa ensimmäistä virolaisen taiteen näyttelyä, joka pidettiin Tallinnassa. Seuraava näyttely oli vuonna 1907 Tartossa. Laikmaa oli myös perustamassa Eesti Kunstiseltsia, Virolaisen taiteen seuraa.

 

 

 

Laikmaan kotimuseon opas Eha Nõmm osasi lyhyesti ja tehokkaasti kertoa olennaisen Laikmaasta, hänen kotimuseostaan, perhesuhteistaan ja panoksestaan itsenäisen Viron kuvataiteen yhtenä perustajana.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ants_Laikmaa

 

 

Paluu laivaterminaaliin ja lähtöhalaukset Leili Kujanpäälle hienoista retkipäivistä. Kaikkiaan neljän päivän kulttuurianti oli upea parin ensimmäisen päivän myrskytuulisen meren ärjyessä omalla voimallaan hatut ja päähineet ilmoihin heitellen ja kahden viimeisen päivän syleillessä sitäkin auvoisemmin luontoa ja historiallisia ihmeellisyyksiä mielensopukoihin syvälle taltioiden.