Lahden kaupungin Kunnaksen koulun arviolta seitsemänkymmentä oppilasta astuu tänä aamuna bussiin ja heidät kuljetetaan koko Lahden kaupungin läpi kymmenen kilometriä kaupungin toiselle puolelle Jalkarannan kouluun peruskoulua opiskelemaan joka päivä lukuvuoden190 koulupäivää - ja koulun päätyttyä, sama kymmenen kilometriä takaisin oman kodin lähelle Kunnaksen kaupunginosaan. Koulukuljetus on mitä vaarallisimpaan, vilkasliikenteisimpään aikaan. Tämä on nykyisen Laahden kaupungin sivistyslautakunnan tyypillisimpiä koulunkäyntiratkaisuja, hölmöydessään ja lapsen hengenvaara-ajattelemattomuudessaan yksi maan järjettömimpiä - lähikoulu on näillä lapsilla 20 kilometrin päivittäisen koulumatkan takana.
Olen muutamat vuosikymmenet seurannut, osallisenakin, Lahden kouluoloja. Vielä parikymmentä vuotta sitten niitä tultiin Venäjältä, Japanista ja Euroopan sivistysmaista oikein usean päivän vierailuin ihmettelemään ja vierailijoille pystyttiin Lahdessa osoittamaan maamme peruskoulu ja koulutustaso maailman korkeatasoisimmiksi.
Suomalaisen koulun tilan pitäisi viestiä valitsemamme kansanedustuslaitoksen käsitystä koulutuksesta. Koulumme nykytila heijastaa kuitenkin vain pelkästään Suomen valtioneuvoston opetusministeriön ymmärrystä ja yleensä nykyisin sen ymmärtämättömyyttä.
Kaikenlainen markkinatalous on tulla luikerrellut koulutuksemme keskeiseksi perustaksi. Pyritään suuriin koulutusyksiköihin, joissa tärkein tavoite on saada koulumenoja pienennettyä. Pedagogiikka on haudattu tässä ajattelutavassa tarpeettomaksi, täysin epäolennaiseksi niin korkeimpien päättäjiemme, kansanedustuslaitoksemme kuin paikallispäättäjien, kaupunginvaltuutettujen ajatuksissa.
Suomi on jo kuin itseltään salaa luopunut periaatteesta asuttaa ja sivistää koko maa. Peruskoulu 1960-luvulla tulemisellaan ja sivistysmahdollisuudellaan tunkeutui pienimpiinkin kuntiin ympäri maan. Tänään, kun peruskoulun tulemisesta - kansakoulun ja oppikoulun yhdistämisestä jokaiselle suomalaiselle kuuluvaksi sivistyspääomaksi - on kulunut 50 vuotta, se halutaan unohtaa. Peruskoulu saakoon menneen politiikan leimaamana (maalaisliitto+sosialidemokraatit) jäädä unholaan. Nyt ollaan tekemässä suurta koulu-uudistusta markkinatalouden voimannäytteenä.
Vielä vajaat kymmenen vuotta sitten tuon koulu-uudistuksen voimaksi hehkutettiin tulevaa uutta opetuksen ohjekirjaa, Opetussuunnitelman perusteet. Kun se neljä vuotta sitten viimein mammuttisena 463-sivuisena teoksena ilmestyi, sen sanottiin tulevine oppiainekohtaisine ja kuntakohtaisine opetussuunnitelmaliitteineen mullistavan kaiken.
Lahen uutisia on koko tuon opetusministeriöllisen manipuloinnin ajan seurannut ja kritisoinut opetussuunnitelman perusteita artikkeleissaan. Vasta nyt tähän arvosteluun alkavat yhtyä niin opettajat, kasvatustieteilijät, oppilaiden vanhemmat ja jo suuret päivälehdet, koko media.
Opetussuunnitelman perusteet ei muuttanut koulun käytännön sisällöstä mitään, päinvastoin. Paperilla ei saada mitään inhimillistä aikaan. Konkretia, jolla opetussuunnitelmia on puhtaaksikirjoiteltu ympäri Suomen, on vain pientä kosmetiikkaa. Pedagogiikka, lapsi- ja aikuiskontaktit, koulurauha ja innostus ovat tuon kirjoitusurakan mukana menneet maan rakoon ja puuttuvat uudistuksesta, jota leimaa häsläys ja sekavuus – digitekniikan ja ilmiömäisen oppimisen ihmeitätekevä turha ja tulokseton odotus.
Tänään tämän suureksi koulu-uudistukseksi nimetyn kasvatuksen ja opetuksen kannalta rasitteena ymmärretään pienet kunnat ja pienet kouluyksiköt, jotka yhä vauhdikkaammin lopetetaan ja yhdistellään. Markkinataloudessa suuret yksiköt ovat ainoa areena, jolla koko yhteiskunnan on toimittava.
Lahden tasolla tämä sama trendi johtaa tietenkin matkimiseen, mahdollisimman edulliseen peruskoulun järjestämiseen, sillä täällä ei ole aikoihin enää ollut kykyä luoda aidosti, omaperäisesti lahtelaista koulua. Kaupunkiamme on viimeiset kahdeksan vuotta ahdettu ylisuuriin koulutusyksikköihin, joissa minimikoko on vähintään 600 lasta (5-17 -vuotiaita), joissa samoissa tiloissa opiskelevat alle kouluikäiset ja murrosikäiset yläkoulun aikuisfyysiset nuoret sekä seassa erityiskohtelua joka hetki tarvitsevat persoonalliset ja vaativat erityisoppilaat. Tulossa on tällainen Launeen lähes 1500 oppilaan koulu kahden vuoden kuluttua koko Suomen suurimmaksi kouluksi.
Ihmisten kotikonnut ja lähiseutu jääkööt palveluiltaan pienille lapsille rakentamatta ja aito lähikoulu sanahelinäksi sanoo markkinatalous synergiasanomallaan: tehostetaan toimia eli lakkautettakoon mahdollisimman monia toimiviakin yksikköjä näin tiloja ja työpaikkoja vähentäen, monisatapäisiksi, suuriksi yksiköiksi kasvattamisen ja opettamisen yksiköt laajentaen. Eletään jo kuin naapurin neuvostoaikaisessa, kasvottomien kouluyksiköiden ajassa, jossa pelkät nelinumeroiset luvut alkavat olla koulujen arvo- ja nimitunnuksia.
Vastuualuejohtaja Lassi Kilponen
Lassi Kilponen on merkinnyt nimensä 50 sivua käsittävän, juuri kesäkuussa 2018 sivsityslautakunnan hyväksymän Lahden lasten ja nuorten palveluverkkoselvityksen tekijäksi. Sitä selaillessa ymmärtää, että Lahden kasvatus- ja opetustoimi on pedagogisilta perusteiltaan, päättäjiltään ja asiantuntevuudeltaan täysin asiaa hallitsemattomien, väärien henkilöiden käsissä.
Niinpä on hyvä silmäillä, miten nämä pomojärjestyksessä Lahden pikkuvirkamiehet viisaudessaan tätä koulujen markkinataloutta meille kaupunkilaisille ja valtuutetuille toteutettavaksi sekä päätettäväksi lähivuosina tarjoilevat.
Koulun sisällöstä päättäkööt kaupungin kiinteistöstä vastaavat Tilakeskuksen insinöörit (Jouni Arola ja Mauri Koistinen) mahdollisimman suuriin tiloihin opiskelijat pakaten - sanelee heille ja päättäjille markkinatalous.
1. Lahdessa alle kouluikäisiltä lopetetaan kokonaan Möysän päiväkoti, Onnelantien päiväkoti, Timonkadun päiväkoti, Kerinkallion päiväkoti, Hennalan päiväkoti, Palokunnantien päiväkoti, Rakokiven ja Niittytien sekä Huoko-ojan päiväkodit ja siirretään Aurinkorinteen päiväkodin, Ruoriniemen päiväkodin, Renkomäen päiväkodin, Metsäkankaan päiväkodin ja Riihelän päiväkodin esiopetustilat koulujen yhteyteen.
Lisäksi lopetetaan kuuden muun päiväkodin lisätilojen käyttö.
Lasten ja heidän vanhempiensa sekä kodin perustamisen ja sijainnin kannalta muutokset ovat merkittäviä - kunnalliset alle kouluikäisten varhaiskasvatuspaikat vähenevät ratkaisevasti, perheiden omavastuukustannukset nousevat ja johtavat huoltajat silmittömään kilpailemiseen päivähoitopaikoista sekä satojen lasten yhä pitempiin kuljetuksiin kaupungissa ristiin rastiin päivittäin.
2. Peruskoulua ei enää maailmalla pidetä maailman parhaana koulujärjestelmänä eikä Suomea kouluopetuksen mallimaana. Pisa-tutkimuksissa maamme peruskouluopetuksen tason on osoitettu laskeneen vuosi vuodelta kauas maailman kärjestä. Koulujemme fyysiset opiskelutilat ovat muuttuneet häiriöisiksi ja terveydelle vaarallisiksi, homeisiksi ja allergisoiviksi ympäri maan. Oppivelvollisuuskoulumme suunta on vähintään hälyttävä ja pelkästään markkinatalouden sanelema. Peruskoulu-sana yritetään häivyttää ja puhutaan mieluummin vain perusopetuksesta.
Lahdessa liian suuren virkamiesjoukon tulosnäyttöönsä keksimät näennäissäästöt eli peruskoulutilojen uusjärjestely ja kehittäminen on seuraavanlaista:
Uudenkylän koulu, Salinkallion koulutilojen käyttö, Liipolan koulu, Kunnaksen koulu, Kärpäsen koulun Metsäkankaan koulun toimipiste lopetetaan. Lisäksi lähitulevaisuudessa yhdistyvät Kirkonkylän ja Kukkasen koulut, Ali-Juhakkalan ja Mukkulan koulut. Useat suuret, nykyisin parakkirakennuksissa toimivat koulut jatkavat 3-7 vuotta - mikä ratkaisu on sen jälkeen? Tiirismaan koulun ja Harjun koulun tilanne roikkuu jatkuvassa päättämättömyydessä ja on vielä täysin avoin ja riippuvainen ns. Paavolan kampusalueen mahdollisesta toteutumisesta, jonka seurauksena koko Lahti myllerretään täysin, lukiot mukaan lukien.
Edellä luetellut insinöörien suunnitelmat ja ehdotukset elävät ja muuttuvat koko ajan. Lahden kaupungin Tilakeskuksen suunnitelmien luotettavuus on jo todettu erittäin kyseenalaiseksi. Kaikki toimet tähän mennessä (Tiirismaan koulu/ Ursan kiinteistö ja tontti, Muotoiluinstituutin tilat, kymmenet kasvatustilojen hometutkimukset, parakkiväistötilojen ja koulurakentamisten aikataulut) ovat Tilakeskuksen suunnittelemina ja päättäminä osoittautuneet täysin epäluotettaviksi ja koulunpidon kannalta kehnoiksi ratkaisuiksi.
Lahtelaisten lasten ja nuorten sekä vanhempien kannalta tilanne on raivostuttava. Lapsen koko oppivelvollisuuskoulutustie on ainutkertainen jokaiselle lapselle ja perheelle: kaupungissamme se on kehnosti suunniteltu, kunnoltaan heikkotasoinen ja epävarma sekä liian sattumanvarainen koulukokonaisuus - koko Lahden kunnallisbyrokratian suuri fiasko ja häpeä.
Lahden peruskoulutuksen tila pelottaa lasten tulevaisuutta pohtivia, kouluviihtyisyyttä sekä perheen arjen sujuvuutta ajattelevia huoltajia ja kasvattajia. Se on edelleen täysin sekaisin, kehnojen, sisäpiiristen virkamiesten miehittämä ja asiantuntijalautakuntaa täysin höynäyttävän, lähes pelkästään vain omaa etuaan ajavan johdon hallussa.
Pari viikkoa sitten viimeksi Opettajien ammattiliitto vaati julkisuudessa erityisopetuksen palauttamista. Koulutyön toimiva ja tuloksellinen demokratia ja tasa-arvoistaminen on markkinatalouden lakeja ja yleistä tasapäistävää demokratiaa monimutkaisempaa, suuritöistä: siinä tarvitaan opettajavoimia jokaisen yksilön lahjakkuuskyvyn jalostamiseksi. Massaopetus, johon on menty, ei ole tuottanut tulosta. Paluu peruskoulun aikoihin tuntuu välttämättömältä. Tasoryhmistä ei ole kysymys, vaan selkeästi yksilöllisestä, pitkälle henkilökohtaiseen opetukseen johtavasta koulusta.
Korskeat suuren koulu-uudistuksen ylistyspuheet ovat osoittautuneet tyhjiksi tuloksiltaan ja keskeiseltä asiakirjaltaan joka voidaan heittää paperijätteenä mädäntymään muun selluloosalietteen altaisiin ja jalostumaan niissä yleishyödylliseksi biopolttoaineeksi, jolla oppilaiden jatkuva rahtaaminen paikasta toiseen tulee ainakin halvemmaksi ja taloudellisemmaksi - kotimaisena raaka-aineena. Nyt tarvitaan oikea, syvällinen koulu-uudistus, jossa kasvatus, lapset ja nuoret ovat kaiken lähtökohta.
Tänään 13.8.2018 Lahden perusopetuksen lukuvuosi alkaa. Tämä kirjoitus käynnistää tulevan koulukeskustelun. Toivon jälleen runsasta osallistumista tähän keskusteluun.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.