Eino Leino  ALEKSIS KIVI  (10.10.1834 - 31.12.1872)

 

Syntyi lapsi syksyllä –
tuulet niin vinhasti vinkui –
tuult’ oli koko elämä,
nähnyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.

Syksyn lapsilla kiire on –
päre pihdissä sammuu –
aatos lentävi, aivot takoo,
veri paksuna päähän sakoo,
ovella Sylvester uottaa.

............

Teemu%20Keskisarja%20Aleksis%20Kivi.jpg

 

Isänmaallisempia kirjoja tuskin tänä vuonna on ilmestynyt kuin Teemu Keskisarjan ja hänen avustajiensa historiatietoihin ja arveluihin pohjautuva SAAPASNAHKA-TORNI ALEKSIS KIVEN ELÄMÄNKERTOMUS.

 

Historioitsija Keskisarja on tuonut Kivi-tutkimuksiin tämän 2000-luvun eetoksen tekstinsä raikkaalla nykysuomenkielellä ja sanavalinnan tarkkamaalisella humoristin vallattomuudella, monilla Aleksis Kiven aikaan liittyvillä uusnäkökulmaisilla havainnoinneilla ja ajankuvauksilla, 1800-luvun oikeusasiakäsittelypöytäkirjoilla, perinnönjakoasiakirjoilla, testamenteilla, kirkonkirjaselailuilla sekä Kiven kirjeenvaihdolla Nurmijärven-Siuntion-Hämeenlinnan-Helsingin välillä.

 

 

Keskisarjan tuntemus Kivestä ei ole kirjailijakuvana muuttanut kirjailijan elämästä jo välitettyä, pikemminkin tämä uusin teos laajentaa Kiven ajan henkisen ja terveydellisen ilmapiirin ymmärtämistä, antaa raflaavamman käsityksen aikakauden luovien henkilöiden tavoista ja niistä seuranneista käyttäytymisnormeista sekä taudeista: syfilis, kuppa, juoppous sekä lavantauti, joista Keskisarja piirtää 1800-luvun ajan suurimmat vitsaukset. Syystäkin, sillä juuri vähän ennen Kiven Seitsemän veljeksen painoksen julkaisemista, sen teilaavan arvostelun pääinkvisiittori August Ahlqvist-Oksasen perheen kaikki kolme lasta lavantauti oli surmannut.

 

Tyylipuhtaasti historioitsija selviää Charlotta Lönnqvististä laajoista, yksityiskohtaisista aineistodokumenteista seikkaperäisesti puhtaaksi mesenaatiksi hänet luokitellen. Kiven puolustajat Fredrik Cygnaeus, J.V Snellman, Elias Lönnrot ja erityisesti Kaarlo Bergbom välittyvät upeasti teoksen sisällön painotuksessa. Keskisarja selviää myös taitavasti Seitsemän veljestä - romaanin ylevyyden, puhtoisuuden ja myönteisyyden ylistämisestä - esimerkkinä hän löytää romaanista 144 Jumala-sanaa plus synonyymit ja arvelee sanan esiintyvän useammin kuin nykyisessä uskontokirjassa.

 

Sen sijaan Kiven viimeisten kuukausien huolehtijasta, Alpertti-veljestä Keskisarja antaa turhan puhtoisen ja sympaattisen kuvan - miksi?

Eikä Keskisarja ihan vilpitön tutkijakaan ole, sillä hän omassa tekstissään käyttää rahvaansuusta jo 1500-luvulta löytyneitä arkisia sanoja vittu ja kyrpiintynyt brutaalin vuoden 2018 suomalaisnuoren kanssa vittuillen – ehkäpä juuri siksi, että historiateos tuntuisi tutummalta kiihokkeena tämän päivän kirjallisuuden lukemiskokemukseen. Vähemmänkin sievistelevän minäni korvaan Keskisarjan kielenkäyttö tuntuu tarkoituksellisen yleisökosivalta, alatyyliseltä, alapää-ajattelulta - jota en kulttuuriksi nielaise.

 

Enemmän olenkin ihastunut kirjoittajan Kiven aikaisen sanamuodostuksen ja sanankäytön sopeuttamiseen omaan kirjalliseen ilmaisuunsa, jossa Keskisarja tuntuu olevan melkoinen mestari. Hänellä on kyky myös väliotsikoida tekstinsä osuvasti sisällön osakokonaisuuden johdatukseksi.

 

 

Teemu Keskisarja määrittelee hyvän historioitsijan tapaan Seitsemän veljestä -teoksen merkityksen, joka ei suinkaan kerro itsenäisestä Suomesta vaan isän maasta. Yhteiskuntaa ei vielä silloin ollut ja valtiollinen taidekulttuuri palkintoineen oli yhtä kuin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja maan taide muutaman professorin hallussa. Keskisarja antaa terävästi ajatuskenttää pohtia käsitteitä kulttuuripolitiikka ja kielipolitiikka ja käsitteiden eroa, järjestystä ja suuruusluokkaa 1800-luvun lopun Suomessa.

 

 

Teemu Keskisarja on laventanut muutamin ennenjulkaisemattomin tietolähdelainauksin meidät ymmärtämään Kiven ajan yleistä menoa, mutta varsinaiseen Kiven persoonaan ja henkilökuvaan hän ei ole edellisten tutkimusten lisäksi, kuten Viljo Tarkiaisen perusteellisen aukoton kartoitus – tuonut mitään uutta.

 

Teos ensi kertaa Aleksis Kiven elämään tutustuvalle on sisällöltään kattava, helppo lukea ja ymmärtää - tutkimuksena kevyen mielikuvituksellinen, tervetullut 2000-luvun ajanlapsi.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

 

 

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/10/yha-aleksis-kiven-lumoissa