http://www.suomalaisethistoriapaivat.fi/etusivu

 

 

Vuosittainen lahtelaisylpeys, valtakunnallinen kulttuuritapahtuma, nyt järjestyksessään XX Suomalaiset Historiapäivät  8.-9.2.2019 tuntuvat yhä vetävän yleisöä Lahden Sibeliustalon luentosalit satamäärin täyteen - kansakuntamme menneisyyteen liittyvää, maan parhaimpien asiantuntijoiden tutkimustietoa kuulemaan ja keskustelemaan. Tämä kansalaistapahtuma on maksuton.

 

Yhteiskunnan eri aihepiireistä kahdeksi kokopäiväksi tänäkin vuonna vapaaehtoisin järjestelytoimikunnin muotoutuneen tapahtuman kanssa samoihin päiviin tosin oli ajoittunut toinen lahtelaisperinteinen kulttuuritapahtuma, Salpausselän kisat, mutta yleisöpaljoudesta päätellen ainakaan historiatapahtuman kiinnostusta vähentämättä.

 

Laskin ohjelmasta kahdentoista professorin ja saman verran tohtoritason tutkijoiden luennot. Kahtena päivänä ohjelmakokonaisuus oli siroteltu neljään eri luentosaliin samanaikaisesti - yksi sali täysin ruotsinkieliseksi. Yleisö sai valita mieluisen aiheen - ja joutui jäämään kolmesta mielenkiintoisesta esityksestä paitsi.

 

Itse ymmärsin vuosien kokemuksella, että raaka valinta vain on tehtävä pelkän oman mielenkiinnon pohjalta - lähes arpapelillä.

                                                

                                         

 

Valitsin siis vuoden 2019 Historiapäivien toisen päivän kokonaisuudesta aiheen MINNA CANTH.

 

Canth-aiheen ja keskustelun puheenjohtajana toimi Lahden yhteiskoulun historianlehtori Susanna Sirén-Valanta ja kolmen asiantuntijan esitykset 175 vuotta sitten syntyneen Canthin juhlavuoden kunniaksi olivat sisällöltään niin täydelliset ja ylittivät aikarajansa, ettei keskusteluille jäänyt aikaa.

 

            Minna Maijala                                    Heini Tola                                   Ilkka Nummela

 

Yli kaksituntisesta kokonaisuudesta suomalaisille tutusta Minna Canth -persoonasta yritän viestiä vain pienen osan, kenties tuoreimman tiedon tälle päivälle.

 

 

Minna Canth ihmisarvon puolestapuhujana

 

-aiheesta FT Minna Maijala tuntui verrattomalta tietomäärältään, tutkija-asenteeltaan ja kerrottavan asian ymmärrettävyydeltä.

 

                                

                                  Vuonna 2014 julkaistu Minna Canthin elämäkerta

 

 

Tämä Minna Canthista 2008 tohtoriksi väitellyt innostava tutkija jatkaa yhä tutkimuksiaan ja kirjoittaa Canthista julkaisuja ja tuo hänen tuotantonsa harvinaisempia novelleja, elämän yksityiskohtia ja Canthin persoonaa tarkentavaa kirjeenvaihtoa uudella virkistävällä näkemyksellä päivänvaloon.

 

Tässä vain pari omanäkemyksellistä hajahuomiota laajasta esityksestä:

 

- Maijala kävi luennossaan mm. yksityiskohtaisesti läpi Canthin ihmistuntemuksellista, psykologista asiantuntemusta teoksissaan - eri teosten henkilökuvia analysoiden ja kokonaisuuden tendenssin ja teoksen päätavoitteen valaisten.

- Canthin tunnettu keskustelutaito ja suorapuheinen väittelytapa kenen tahansa kanssa välittyi esityksessä esimerkein - se johti usein selkkauksiin, julkisiin kannanottoihin, kirjeenvaihtoon, sillä mielipiteissään Canth oli omaa luokkaansa - varma, selkeä, perusteellinen ja vakuuttava - pelätty ja kunnioitettu harvinaisuus suomalaisissa kulttuuri- ja liikemiespiireissä.

 

Katkelma pitkästä kirjeestä Kaarlo Bergbomille

 

- Useisiin näytelmiinsä ja novelleihinsa Canth on asettanut vastakkain lukeneisuuden, kirkon aseman pappeutena ja perityn korkean yhteiskunnallisen aseman, vastapuolella taas luonnontieteellinen, lääkärinammatin ja maalaisjärjen sekä vaatimattomaan syntyperään nojaavat, inhimillisyyden omaavat persoonallisuudet. Teoksissaan Canth välittää näiden suomalaisasenteiden ristiriidoissa katsojalle tuntemuksia oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta, joita hän koko elämänsä ajan piti tärkeimpinä toimissaan ja pyrkimyksissään.

 

- Minna Canth oli myös realisti, joka jätti kesken varmaan yhteiskunnalliseen nousuun johtavan opettajaseminaarin ryhtyäkseen perheensä heikosti menevien kauppiasafäärien, lankakaupan hoitajaksi ja samalla päästäkseen korkeasti sivistyneen puolison valinnalla ja jo lasta odottamalla samaan päämäärään - saamaan yhteiskunnallisen nosteen itselleen.

 

- Kuvatuilla periaatteilla luodut Canthin näytelmät herättivät ajan hallitsevassa kulttuurikermassa närkästystä ja julkista kritiikkiä: Canthin teosten persoonallisimmat hahmot (Kauppa-Lopo, Homsantuu ym.) tuntuivat aikakauden sivistyneistä henkilöhahmoineen kauhistuttavilta, eläimentasoisilta olennoilta.

 

     

    

F. Ahlmanin arvostelu 1889 Kauppa-Loposta (Uusi Suometar)

 

- Varsinainen feministi hän ei ollut, vaan kaikissa asioissa tasa-arvon ja totuuden puolustaja.

 

 

Minna Maijalan tuorein teos Minna Canthista ilmestyi tammikuussa 2019. Punaiset kengät on Maijalan canthpohdintaa kuudessa esseessä.

”Hänen kirjoituksensa vallasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä ovat yllyttäneet minua katsomaan omaakin aikaani samanlaisella silmällä, kriittisesti ja kysyvästi. Ja usein olen saanut hämmästellä, kuinka vähän nykyajan keskustelut eroavat Canthin ajasta.”

                       

 

 

Minna Canth - yhä ajankohtainen näytelmäkirjailijana

 

määrittyi teatteriohjaaja Heini Tolan esityksen näkemyksellä. Tola oli kiinnitettynä Lahden kaupunginteatteriin ohjaajana vuodet 1984-1989, sitten vapaana ohjaajana, ohjauksia useissa eri teattereissa ja vuodet 2004-2019 pienen helsinkiläisen Teatteri Avoimet Ovet johtajana.

 

- Heini Tola kertoi, miten juuri Minna Canth inhotti häntä kouluaikana. Koulun äidinkielen opetuksen tehtävänä oli mm. perehtyä Canthin näytelmiin, jotka vanhanaikaisina tuntuivat hänestä ajasta jälkeenjääneiltä, tympeiltä lukukokemuksilta.

Tola tunnusti löytäneensä Canthin ajatukset vasta kymmenkunta vuotta sitten luettuaan hänen novellejaan. Ne avasivat myös Canthin draamat, joihin hän rakastui ja samalla myös muihin suomalaisten naiskirjailijjoiden vuosisadan takaisiin draamateksteihin, jotka ovat yhä hänen teatteritöidensä lempitekstejä.

 

- Tola tilitti omia havahtumisiaan Canthin aikakauden koulutusmahdollisuuksista, jotka olivat täysimittaisina tarjolla vain herrasväen lapsille.

 

- Heini Tola kuvaili muutamia Canthin naishahmoja ja selvitti niiden taustoja, näytti harvinaisen tasokkain diakuvin ohjaamiensa esitysten erilaisia tulkintoja samasta Canth-teoksesta eri teattereissa ja erilaisen ajan sykkeessä.

 

 

Teatteri Avoimet Ovet Papiin Perhe vuodelta 2018

 

- Kiinnostavimmilleen esitys Canthin ajankohtaisuudesta kohosi, kun Tola keskittyi kertomaan omaan tapaansa uudistaa Canthia, jonka kieli ja epookki ympäristö piti hänen mielestään täysin uudistaa toiminnaksi ja karsia kaikki vanha, aikaan sidottu menneisyys interiööristä ja paranteeseista, muuttamalla ne eläväksi toiminnaksi.

 

 

[Tolan ohjausperiaate toteutui jo täydellisesti vuonna 1981 näkemässäni teatteriesteetikko Jouko Turkan Canth-tulkinnassa Helsingin kaupunginteatterissa.

Tyhjällä näyttämöllä kertoiltiin monimutkaista ja yhä hullummaksi paisuvaa tarinaa pantomiimein riemukkaasti toteuttaen, vaivautumatta millään tavoin selittämään juonen tapahtumia. Tällainen oli Minna Canthin esikoisnäytelmästä  Murtovarkaudesta tehty täysin repliikitön esitys - pelkkää toimintaa täynnä oleva teatterileikki - eikä siinä ollut sanaakaan Canthia].

 

- Heini Tolan monien aikaamme heijastavien, puhuttelevien canthohjausten sovituskokemus, kertomistaidon älykäs huumori ja hersyvän spontaani ote kuulijoista virkistivät sisällön annin  nautinnolliseksi.

,

 

Tilaisuuden viimeisen, täysin toisenlaisenlaiselta kantilta*  kuvan Minna Canthista viesti Historiapäivien luennoitsijoiden grand old man - professori Ilkka Nummela esityksessään

 

Minna Canth liikenaisena.

 

 

Minna Canthin lapsuuskoti oli Tampereella ja  isän työpaikka FInlaysonin tehdas.

 

 

Ilkka Nummela havainnollisti monin esimerkein, tekstikoostein ja numeroin Minna Canthin liikenaistaustaa.

Nummelalla oli useita mielenkiintoisia näkökulmia, joilla hän puhdisti myös fakkiutuneita ja kirjallisuushistoriamme muovaamia harhoja Canthista ihmisenä ja menestyvänä kauppiaana.

 

- Finlayson oli perustanut Kuopioon Tampereen Lankakaupan vuonna 1851. Kahden vuoden kuluttua Gustaf Johnson, Minna Canthin isä, lähetettiin hoitamaan liikettä, jonka hän lunasti itselleen vuonna 1865. Isän kuoltua vuonna 1877 liikettä hoitivat Minna Canthin äiti, veli ja jonkin aikaa myös sisar. Jäätyään leskeksi syksyllä 1879 Minna Canth päätti muuttaa Kuopioon ja ryhtyä hoitamaan kauppaa.

 

- Vuonna 1881 Tampereen Lankakauppa siirtyi Minna Canthin hallintaan hänen saatuaan luvan "harjoittaa liiketointa omissa nimissään". Leskenä hänen oli mahdollista saada elinkeinolupa. Kauppa oli edelleen Tampereen Lankakauppa, mutta kuopiolaiset ryhtyivät nimittämääm sitä Kantiksi.

 

- Canthin suhde valtakunnan virallisiin sukupuolisäädöksiin ja miesvaltaan (naiset eivät saaneet äänestää eivätkä omistaa) oli realismia, jonka hän mursi leskeksi jäätyään, siirryttyään ylempään yhteiskunnalliseen asemaan omistavan luokan puolison kuoltua, kauppiasoikeudet saatuaan ja saatuaan siten samalla oikeuden äänestää.

 

- Minna oli jo syntymästään alkaen liikenainen, leikki kotona kauppaa ja oli isänsä kauppapuodissa myyjänä, allaan korkeat säkit, jotta ylettyisi myymälätiskille tavaroita antamaan ja rahastamaan.

 

-  "Kauppa! Siinä minä elän tätä nykyä koko sielullani. Se on viimeinen ajatukseni illalla, se on ensimmäinen aamulla ja yöllä kun herään ja päivällä kun valvon! En ole koskaan rakastanut mitään maailmassa niin kuin tätä minun kauppaani. Ja nyt olen päättänyt, etten minä anna sen hävitä kuolemanikaan jälkeen" Canth kirjoittaa ystävälleen Olga Salolle 1894.

 

- Hän hallitsi ajan tärkeän asioimiskielen hyvin sekä suullisesti että kirjoitettuna. Kaikki tilaukset , säädökset, ostot, kaupat, lakisäädösten edellyttämät asiakirjat ja liikesopimukset tehtiin ruotsinkielellä. Ruotsissa hän kävi myös ostoskäynneillä, samoin ruotsi oli vielä puhekieli useissa tukkuosakeyhtiöissä.

 

- Ruotsissa Minna Canth eläessään ja kuoltuaan noteerattiin merkittäväksi suomalaiseksi liikenaiseksi ja vasta sitten kirjailijaksi.

 

-- Raittiusihmisenä pidetty Canth on samoin pieni harhakuva sekin. Vaikka raittiusaatetta hän aikakauden korkeamoraalisena aatteellisena pyrkimyksenä kannattikin, niin hänen Kuopion komissiokaupassaan myytiin myös olutta.

 

Minna Canthin menestymistä liikenaisena kuvaavia diagrammeja ja tilastoja Nummela näytti useita, tässä pari:

 

 

 

Tästä tilastosta selviää, miten Canth kauppiaana menestyi. Kun hänen lapsensa pääsivät kauppaopintoihin Helsinkiin, hän avasi siellä myymälän, joka toimi vuosina 1888-1892 ja antoi samalla lapsille työpaikan. (sininen väri)

 

Tukkukaupan myynnistä Canthin liikevoitto oli 25-35 %. Lisäksi hän sai kuolleen miehensä jälkeen leskeneläkettä 800mk/vuosi. Liikenainen!

 

* Ilkka Nummela: Toisenlaiselta kantilta - Minna Canth liikenaisena  (Gummerus 2004)

 

                                                           

 

Lisää ajankohtaista Minna Canth -tietoa ja Juhlatapahtuma:

 

https://nurmoostamailmalle.weebly.com/uutta-2019.html

 

https://kansallisteatteri.fi/esitys/minna-canth-175-vuotta/