Seuraava päätösesitys on jo pitkään muhinut kaupungin keskushallinnossa. Ennen vaaleja sitä ei uskallettu toteuttaa. Nyt vaalien mentyä ei poliitikoilla ole mitään menetettävää, paitsi kaupunkilaisten silmissä, mutta mitä väliä kaupunkilaisista ja viis oikeudenmukaisuudesta!

520214.jpg520214.jpg520214.jpg

Veroeurot lipsahtamassa vääriin taskuihin

Lahden kaupungin kolme toimialajohtajaa ovat saamassa henkilökohtaiset lisät, jotka ex-kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti viime töikseen myönsi tämän vuoden alussa. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan päättänyt asiaa heti, vaan 690 euron suuruiset lisät vedettiin uudelleen valmisteluun helmikuussa. Päätöksen tekemisestä vastaa nyt va. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen. Hän kertoo, että asia lyödään lukkoon aivan lähipäivinä. Mitä todennäköisimmin lisät maksetaan Pipatin esityksen mukaisesti. Mäkinen korostaa, että kyseessä ei ole palkankorotus, vaan henkilökohtainen harkinnanvarainen lisä, joka myönnetään, kun asetetut tavoitteet on saavutettu tai jopa ylitetty. Pipatti myönsi aikoinaan samanlaisen henkilökohtaisen lisän myös rahoitusjohtaja Mika Mäkiselle, joka nyt toimii väliaikaisena kaupunginjohtajana. Mäkinen on luonnollisesti jäävännyt oman palkka-asiansa tästä käsittelystä. Hänen palkkionsa käsitellään erikseen myöhemmin. Samoin uudelleen valmistelussa ovat edelleen kaupunginsihteerille, orkesterin intendentille ja henkilöstöpäällikölle esitetyt tehtäväkohtaiset palkankorotukset.

Esittelijän päätösesityksessä jo kolme laillisuusnäkökohtaa täysin virheellisiä:

1.Päätöstä muotoilee ja valmistelee va. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen, joka itse on yksi tulevien korotusesitysten kohteista. Hän on jäävi valmistelemaan koko asiaa. Ei riitä se, että hän on poistanut omasta esityksestään oman palkankorotuksensa.

2. Mäkinen selittää esityksessään, ettei kyseessä ole palkankorotus, vaan henkilökohtainen harkinnanvarainen lisä. Väärä perustelu: korotus maksetaan palkkana jatkuvasti tulevina kuukausina ja tulevina vuosina. Kysymyksessä on selvääkin selvemmin palkka.

3.Myös kaupunginsihteerin, orkesterin intendentin ja henkilöstöpäällikön palkankorotukset ovat valmistelussa jälleen. Niitä on käsitelty jo vuodatuksessa 11.2.07 Vähä taakkeppäin. Esityksessä korostetaan, ettei näiden virkamiesten nimityksiin liity kaupungin budjetin korotuspaineita.Vaan mitäpä väliä on entisillä perusteluilla!

 

Toimialajohtajien yhteistyö hengenvaarallista

Mitä tavoitteita toimialajohtajat sitten ovat saavuttaneet tai mitkä tavoitteet he ovat jopa ylittäneet ansaitakseen lisäpalkkansa? Lahtelaisen valtakunnallisestikin arvostetun taloustieteilijä Heikki Helinin arvion mukaan Lahden talousnäkymät ovat edelleen heikot ja velkataakka kasvanut: huonosta taloustuloksestako toimialajohtajat pitikin palkita? Otan esimerkiksi toimialajohtajien viimeaikaisesta työstä tämän vuodatussarjan keskeisen kysymyksen: Lahden koulutoimen. Kolmen toimialajohtajan yhteistyöstä ja tuloksellisuudesta siinä näkyy vain katastrofaalinen lopputulos: koululaitoksen tila on sekasortoinen ja siellä toimivat lapset ja koko henkilökunta ovat niin henkisesti kuin fyysisestikin hengenvaarassa.

519783.jpg

Kivimaan alakoulu on nyt tyhjillään: sadat oppilaat ja heidän opettajansa matkaavat linja-autoilla toiselle puolen Lahtea hometta pakoon.

Teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtaja Timo Ahonen kerää koulutiloista toimialalleen huimat, vuosi vuodelta yhä epäselvemmin perustein, mutta sitäkin rajummin korotetut vuokrat. Sääntelemättömänä vuokrakiskurina teknisellä toimialalla menee aina hyvin, tuloja riittää! Tuotto on sitä suurempi mitä vähemmän tekninen toimiala panostaa näiden vuokratilojen kunnostamiseen tai niiden kunnon ylläpitoon. Teknisen toimialan tehtävänä olisi ollut hoitaa koulutilojen kunto ja terveysvalvonta ajan tasalle. Tänä keväänä mm. Kivimaan koko koulu ja Möysän koulun luokkahuoneita on pitänyt sulkea homeen = terveydellisyysnäkökohtien vuoksi. Samanlainen mittaamattoman kallis katastrofi on tiedossa usean koulukiinteistön lähitulevaisuudessa. Teknisen toimen jo vuosia sitten luetteloimat monet koulutilakorjaukset eivät ole käynnistyneet.

Terveystoimen toimialajohtaja Matti Liukolle kuuluu koko kaupungin - myös koulutoimen - terveydenhoidon ja työterveyden töiden organisointi ja vastuukysymykset. Vaikka home- ja muut ongelmat ovat jo vuosia olleet toimialan tiedossa, ei toimialajohtaja ole toiminut. Nyt lasten ja henkilökunnan terveydentila on jo niin kyseenalaisesti hoidettu, että tulevien vuosien terveys- ja hoitomaksut paisuvat mittaamattomiksi.

519792.jpg

Koulunpito on jotain aivan muuta kuin kuin tämmöistä pöydän äärestä pomottamista. Kuvassa Lahden koulurtoimesta vastaava virkamies, sivistystoimen toimialajohtaja Maritta Vuorinen.

Sivistystoimen toimialajohtaja Maritta Vuorinen tuli sivistystoimialan, kulttuurin johtoon muutama vuosi sitten Kuopiosta. Kulttuuripääkaupunkihankkeen organisoinnista, henkilövalinnoista ja järjestelyistä jo näkyi, ettei hän ymmärtänyt Lahden omaleimaisuudesta ja vahvuuksista mitään. Valtavat summat hän sai menemään rahaa asiantuntemattomasti organisoimaansa ja täysin turhaan hankkeeseen, joka meni täysin plörinäksi –kunnialaakereita ei herrahissiin herunut. Samantasoisella kovin heiveröisellä tietämyksellä Vuorinen saneeraa Lahden koulutointa. Kaupunginosalukiot eivät toispaikkakuntalaiselle merkinneet mitään, ne lopetettiin. Yhtenäiskouluidea (menneiden vuosien kirkonkylien koulumalli) on hänelle ollut tärkeä. Vanhempia ja kaupungin asukkaita saati sivistyslautakuntaa ja koulun asiantuntijoita – opettajia – hän ei ole halunnut kuulla. Kauaskantoisuuteen tähtäävä päätösajattelu on hänelle ollut vierasta. Lahden asukkaiden ja eri kaupunginosien perheiden elämästä ja lasten kouluoloista hän ei tiedä eikä ymmärrä. Heikon paikallisen tietämyksensä vuoksi hän ei ole pystynyt tasapuoliseen, eri osapuolia tyydyttävään ja pitkäjänteiseen koulun kehittämiseen. Erityisen vierasta hänelle on ollut elämänlahjaksi heikommat synnynnäiset eväät saaneiden tai turvattomien kasvuolosuhteidensa vaurioittamien lasten ihmisarvoinen kohtelu - erityiskoulut ovat saaneet lahtaustuomion ja ne on lakaistu pois näkyvistä. Tärkeintä Vuoriselle onkin koulun kehittämiseksi nimittämässään toiminnassa ollut vahvistaa omaa näennäisvaltaansa murtamalla kaikki hyvin toimiva ja tuloksellinen sekä ajantasainen ja tulevaisuuteen tähtäävä koulunpito lyhytnäköisin auktoriteetti-päätöksin. Maritta Vuorista ei pätkääkään ole kiinnostanut eri koulujen ja koulussa työskentelevien oppilaiden ja henkilökunnan kunto, opettajakuntien mielipide, koulujen hyvä ilmapiiri, vanhempien toiveet ja mielipiteet, kielivalintojen monipuolisuus ja toimivuus - niin ei oikeastaan mikään, mikä koululaitosta veisi Lahdessa eteenpäin. Päävastuu Lahden koulutoimesta on ollut hänellä.

Tämä yksi esimerkki riittäköön todistamaan: toimialajohtajat eivät ole lisäpalkkaansa ansainneet. Sen sijaan lahtelaisilla on oikeus pohtia toimialajohtajien oikeudellisia vastuukysymyksiä ja korvausvelvollisuutta, varsinkin kun kyseessä on kuntalaisten terveys ja henki.