Päivä Helsingissä on joskus lahtelaissilmälle yllätyksellinen. Miten paljon kaupunkiimme liittyvää tulee Helsingissä vastaamme!

 

1493892.jpg

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 Ateneumin sisäänkäynti ja Pekka Halosen näyttelyn omakuva -juliste

 

Ensin käynti silmää lepuuttamassa hienossa – tosin teosmäärällisesti aivan liian mittavassa – Pekka Halosen elämänkaarinäyttelyssä (Lapinlahden syntymäpitäjästä 1865 Pariisin kautta Tuusulaan 1933). Tämä suomalaisuuden, Suomen kansan ja suomalaisen luonnon ja maiseman tulkitsija - kahdeksanlapsisen perheen isäkin - esitellään Ateneumin näyttelyssä monipuolisesti.

1494483.jpg

Tanhuan tila Kuhmoisissa

 

Yllättävää on todeta, että Lahden kaupungin aikanaan kesäsiirtolaksi hankkima Tanhuan tila Päijänne-rantoineen Kuhmoisissa on ollut yksi Halosen kesänviettopaikoista. Halosen Maija -vaimon veli, Lauri Kuoppamäki, rakennutti Tanhuan huvilakseen. Tanhualla Haloset viettivät muutamia unohtumattomia Suomen kesäpäiviään. Sittemmin Halosten kesät kuluivat Kuhmoisissa komeissa Puukkoisten kylän Kotakosken vaaramaisemissa. Muutamat näyttelyssä esillä olevat Halosen työt on toteutettu juuri näissä Kuhmoisten maisemissa.

www.ateneum.fi/

 

                                                 n

 

Pikkuparlamentissa ja sen ulkopuolella

 

 1494033.jpg

 Oma maa mansikka -teos vuodelta 2007

 

Eduskuntatalon lisärakennuksen, Pikkuparlamentin edustalla on Jukka Lehtisen, lahtelaisen kuvataiteilijan, lämpimänhauska ruostumattomasta teräksestä valmistettu kuvateos: Oma maa mansikka.

 

1493895.jpg 

Menneet mestarit - muistomerkki Suomen naisille eduskuntatalon lisärakennuksen edustalla

 

Eikä lahtelaisuus tähän lopu. Samalla Pikkuparlamentin edustalla, aivan Mannerheimintien kyljessä on yleisen äänioikeuden ja ensimmäisen naiskansanedustajan kunniaksi paljastettu Eila Hiltusen (valm.1983) teos – Menneet mestarit, ruostumatonta terästä sekin. Tämän 120.000 euroa maksaneen muistomerkin valtio osti Eila Hiltusen jäämistöstä Suomen Eduskunnan 100-vuotisjuhlien monumentiksi v.2006 ja lahjoitti sen Helsingin kaupungille. Silmä löytää teoksen kupeesta merkin lahtelaisuudesta: pienin, mustin kirjaimin pakotettu leima viestii teoksen valmistajan: Velj. Vaahto!

 

                                               n

 

Eettinen kuluttaminen

Helsinki-retkemme iltapäivä jatkui patsaiden viereisessä Eduskuntatalon lisärakennuksessa, Pikkuparlamentissa. Siellä oli asiantuntevien alustajien  ja pienen luentotilan täyttäneen innostuneen yleisön keskustelutilaisuus eettisestä kuluttamisesta.

1493883.jpg

Vähän ennen tilaisuuden alkua otettu kameravälähdys kertoo keskustelijoiden ikärakenteesta virheellisesti. Tilaisuuden alkusekunneilla tilan täytti ylimääräisiäkin tuoleja tarviten nuorten, alle kolmekymppisten kuulijoiden innostava joukko.

Tilaisuuden oli järjestänyt Kotien Puolesta Keskusliitto ry, valtakunnallinen perhepoliittinen sosiaalijärjestö, jolla on jäsenyhdistyksiä ympäri Suomea (ei kuitenkaan Lahdessa tai Lahden lähialueella).

1505582.jpg

Toiminnanjohtaja Heli Tynkynniemi  Kotien Puolesta r.y:stä toimi tilaisuuden johdattelijana

 

www.kotienpuolesta.fi/

 

Joitakin asiakokonaisuuksia jäi minunkin hitaastitaltioivaan lahtelaismuistiini.

1493897.jpg

                                       Krista Kiuru

Eettisestä kuluttamisesta puhui kansanedustaja Krista Kiuru. Mistä Lahteemme saataisiin näin sujuvan valovoimainen, keskustelukykyinen ja käytännönläheinen idealisti-realistikansanedustaja? Nykyiset lahtelaiset edustajammehan ovat joko täysin leipiintyneitä, mitäänaikaansaamattomia poliitikkoja tai osaamattomia, keskustelutaidottomia kellokkaita. Voi meitä lahtelaisia!

**Jo lähes puolet suomalaisista tekee ostoksia eettisin perustein. Vastuullisesti kuluttavat ovat usein keski-ikäisiä, hyvin koulutettuja naisia. He tekevät kulutusvalintansa laajemmin kuin perinteisten laatukriteerien ja hinnan pohjalta. He tiedostavat yritysten riippuvuuden asiakkaidensa valinnoista ja ovat päättäneet käyttää valtaansa edistääkseen oikeudenmukaisempaa ja puhtaampaa maailmaa. Ostetaan vain eettisiä periaatteita noudattavilta yrityksiltä tai yhdistyksiltä. Tähän liittyy epäeettisten tuotteiden ja yritysten boikotointi ja nykyään joillakin kuluttajilla myös epäeettisesti toimiviin valtioihin kytkeytyneiden yritysten boikotointi. Eettiseen kuluttamiseen liittyy olennaisesti myös liiallisen kuluttamisen välttäminen ja tuotteiden huolto, kierrätys tai uudelleenkäyttö.

Esimerkkinä Krista Kiuru kertoi Porin kunnallisesta päätöksenteosta. Vallalla olevan lainsäädännön mukaan tavarat ja palvelut pitää kunnassa kilpailuttaa. Valtuusto Porissa päätti yksimielisesti, että  niin tavaroiden kuin työnkin osalta yhdeksi kriteeriksi kilpailuttamisessa otetaan eettinen näkökulma. Tampere tekee kohta samoin. Siis ei yksinomaan halvin ratkaisu – kuten meillä Lahdessa - voita  kunnan tarjouskilpailua, vaan yhtä tärkeänä on tarjouksen laatu – tuotteen ja palvelun eettinen näkökohta. Entä Lahti-poloisemme?

www.kuluttajaliitto.fi

 

 

 **Reilun kaupan tuotteista banaanivaltio-Suomi on jo tietoinen, samoin kahvinjuoja-Suomi. Mutta enpä tiennyt, että Reilun kaupan kahvia on Suomessa jo 81 eri lajia, vaikka itse juommekin vain Reilun kaupan kahvia. Kaupoista saatavat tiedot ja uudistuvat luettelot reilun kaupan tuotteista olivat minulle myös uusia asioita.

1493909.jpg

Reilun kaupan tuotteesta kertova merkki

Reilun kaupan järjestelmän merkityksestä kehitysmaille ja koko maailman ihmisten oikeudenmukaisemman ja tasapuolisemman toimeentulon merkityksestä  kertoi Reilun kaupan yhdistyksen projektipäällikkö Terhi Ylikoski.

www.reilukauppa.fi/ 

 

 

 

** Työ&Toiminta on yleishyödyllinen, ympäristöystävällinen sähkö- ja elektroniikkaromun kierrättäjä. Sen monet toimintapisteet ovat pääasiassa pääkaupunkiseudulla, mutta Lahteenkin, Mestarinkadulle on jo avattu tällainen kierrätyskelpoista tavaraa vastaanottava toimipiste.

Näissä työpisteissä koneet puretaan ympäristömääräyksiä noudattaen. Kaikki kierrätyskelpoinen materiaali toimitetaan uusiokäyttöön ja ongelmajäte asianmukaisesti käsiteltäväksi. Kunnostuskelpoiset koneet testataan ja kunnostetut koneet ja laitteet myydään toimipisteen myymälöissä. Toiminta kattaa myös muunlaisen kunnostuskelpoisen materiaalin (polkupyörät, koneet, huonekalut) kunnostuksen ja myynnin.

Toimintaan liittyy pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten, syrjäytyneiden ja vammaisten kuntouttava työpanos. Toiminnan tuotteista saatavat varat käytetään pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Helsingin seudulla toiminnassa on jo kolmisensataa pitkäaikaistyötöntä.

 

Tämä  työllistävä ja ympäristöeettinen toiminta sai juuri sivistyneen Helsingin kaupunginjohtajan erikoispalkinnon.

Meillä täällä Lahdessa eletään ihan eri aikakautta, byrokratian diktatuuria ja palkitaan vain hallintoeliitin karsijat ja yhteiskunnan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden alasajajat – toimialajohtajat – huimilla tuhansien eurojen kuukausipalkankorotuksilla.

 

 1493900.jpg

 

 

                   Kari Honkanen

 

Työ&Toiminta ry:n toiminnanjohtaja Kari Honkanen on kokenut ja uusia työkäytäntöjä syrjäytyneille luonut ammattilainen ja lisäksi välitön, sympaattinen ja mukaansatempaava viestittäjä monien työllistymisen byrokratian koukeroiden ylittäjä, ihmisten auttaja ja mainio tiedon välittäjä.

 

 www.kierratys.net/ie_index.htm

 

 

 

 

***YTV:n ympäristöneuvoja Hanna-Liisa Järvinen  valisti turhan kuluttamisen välttämisestä, jätteiden lajittelusta, biojätteiden vähentämisestä ja käsittelystä sekä selvitti yksityisen asukkaan mahdollisuuksia jätteiden vähentämiseen.

Hän innosti ihmisiä palaamaan 70-80 luvun säästöaikoihin: aterioista jäljelle jääneet perunat seuraavan päivän paistinperunoiksi, liialliset ruokamääräostokset tarkasteluun – miksi aina jää leipää, ruokia niin paljon pilaantuneina biojäteastioihin.

 1493886.jpg

 

                     Hanna-Liisa Järvinen 

 

Iltapäivän parituntisen jälkeen olin virkistynyt uskomaan parempaan tulevaisuuteen - ainakin muualla kuin Lahdessa. 

 

                                              n

 

 

Helsinki-päivämme ilta oli pyhitetty lahtelaistaustaisen näyttelijän Hamlet-esitykseen, Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoan teatterisaliin. Paikallisen Helsingin työväenopiston kuvataidenäyttelyn avajaistilaisuus teosten sekä tekijöiden esittelyin ja juhlallisuuksin liittyi sattumalta kulttuurikokemuksiimme ennen teatteriesitystä.

 

 

 

 

HAMLET OMASSA PÄÄSSÄMME

 

1494012.jpg

 Valtteri Tuominen

 

Ohjaus: Erkki Saarela

Sävellykset ja musiikin toteutus: Eero Ojanen

Suomennos: Lauri Sipari

Tekstin sovitus: Tuija Töyräs

Puvustus: Kirsi Manninen

Valosuunnittelu: Anne Leivo

Äänisuunnittelu: Tuomo Matikka

Valokuvat: Kari Hakli

Esitys ja tuotanto: Valtteri Tuominen

 

Kun tämän kevään teatterivuodatuksissani olen ylistänyt lahtelaisten Shakespearetulkintojen teatteriseuruemaisen ainutlaatuista yhteisnäyttelemisen voimaa ja tenhoa, päätän shakespearevuodatusteni sarjan muodoltaan täysin vastakkaiseen teatterikokeiluun.

Ettäkö Hamlet-näytelmän parinkymmenen roolin niin nais- kuin mieshahmotkin, kaksintaistelumiekkailukohtaukset, jopa sotivan armeijajoukon voi esittää yksi ainoa näyttelijä?

Tällainen ilmaisu-ihme on Valtteri Tuomisen heittäytyvän hurja Hamlet-tulkinta. Esityksen vauhti on suorastaan katsojaakin hengästyttävä: Hamlet, juonitteleva isäpuoli Claudius, Hamletin rakastettu Ofelia, haudankaivaja, Hamletin äiti, kuninkaan haamut ja muut valtaherrat vaihtuvat silmänräpäystä nopeammin eri henkilöiksi tämän yhden miehen showssa. Ja silti näytelmän sanoma sukupetoksesta ja sen kostosta välittyy katsomoon selkeästi.

Parhaimmillaan esitys on näyttelijän taipuisassa ilmaisuvoimassa, ilmaisulajien vaihdoksissa, kehon notkeassa ja taipuisassa ilmaisukielessä, tunnelmien ja vastakkaisten tunteiden nopeissa häivähdyksissä ja raadollisessa tragikomiikassa, uskottavuudessa: kaiken kaaoksen keskiö kun on haudankaivajan pää ja sen sisällä myllertävä ajatuskaaos.

Eero Ojasen maaginen musiikki on esityksen tunnelman ehdoton voimalataus, samoin Valtteri Tuomisen osuus musiikin herkkänä tulkkina. Erkki Saarela ohjaajana on kokonaisuuden toimivuuden takeena, joskin monologiekspertin oma ilmaisu on havaittavasti nähtävillä. Puvustus, valaistus, äänimaailma ja rekvisiitta ovat kekseliäästi, ammattimaisesti ajan tasalla, tekstin kieliasu tätä päivää ja tekstin sanoma taidolla pelkistetty.

 

1494016.jpg

 

Valtteri Tuomisen lapsuus ja nuoruus  sijoittuu Forssan kaupunkiin, mutta isän sukujuuret Lahteen. Isoisä -Tuominen perheineen eli ja vaikutti koko elämänsä Lahdessa. Valtterin isä taas on lahtelainen erityisluokanopettaja.

 

Teatteri-ilmaisun oppituntina tämä Hamlet on tuoreudessaan ennenkokematonta katseltavaa ja Hamlet-näkökulmassaan poikkeuksellisen nerokas puolitoistatuntinen teatterielämys.

 

 www.prinssihamlet.com