Lahdessa, kunnalliselämän kuohuissakin, on sentään yksi asia, joka ei jää pintailmiöksi, vaan nostaa hetkessä ihmisen kohti avaruutta - taide.

Taidekokemukset vaaliviikoilla eivät onneksi jääneet sivuun. Nyt on niiden kirjaamisen vuoro.

 



Syksyn tiistaikonserttien komeutta

 

471493.jpg

Musiikin laitos

Jos vaaliviikolla suolet täyttyivät kahvilla ja pullalla, makkaralla ja hernekeitoilla, niin sitä maukkaammin maistui Lahden Ammattikorkeakoulun Musiikinlaitoksen, jälleen ilmainen, tiistaikonsertti.

Jo konsertin alkuosan trumpetisti Hiroshi Matsuura antoi kuin täydellisen vastauksen vaalien yhden puolueen ulkomaalaisvastaisuusteemaan: tämmöisiä taiteilijoita Suomenmaa tarvitsee rikastuakseen ja jalostuakseen. Nautittavan virheettömältä maallikon korvaan kuullosti Matsuuran J.Hummelin Trumpettikonsertto: täsmällistä, nyansseja tulvillaan ja kaunissointista vaskisoitinta salin seinät lumoavimmillaan. Häntä säesti Kyoko Matsukawa  - yksi kaupunkiimme jo juurtunut pianistiaarre.

 

 

2023911.jpg
Raija Kerppo

Konsertin jälkiosa olikin sitten pelkkää musiikin suomalaista omalaatuisuutta hurjimmillaan: Uuno Klamin verrattoman monityylinen Pianokonsertto op.41. Sen soittivat haltioituneesti Esa Heikkilän johtama Musiikin laitoksen kamariorkesteri ja solistina taiturillinen Raija Kerppo.

Jotakin Prokofjeviä, jotakin Shostakovitshia ja kuitenkaan ei  mitään tyyliä tuossa Klamissa, täysin  modernin tuntuista  musiikkia, vaikka teoksen sävellyksestä on kohta kuusikymmentä vuotta. Mielikuvituksellista, sielunmyrskyä ja eri tyylilajeja täynnään oleva shokeeraava teos: suorastaan jonglöörimäistä Raija Kerpon piano-osuutta voi vain vieläkin haltioituneena kokemuksesta nautiskella. Lämpimät aplodit raikuivat monen esiintulon ajan kiitoksina koetusta harvinaisesta musiikkinautinnosta.

 

http://www.lamk.fi/mus/konserttikalenteri/

 

 

Kauneimpia suomalaisia lauluja

 

2022989.jpg

Ismo Kallio, Monna Kamu, Kosti Kotiranta, Taru Nyman ja Kaj Chydenius

 

Kaj Chydenius –laulustudio vieraili Lahdessa Teatteri Vanhan Jukon ohjelmatuotantoon liittyen reilu viikko sitten ohjelmallaan Elämän laulut.

Chydeniuksen sävellyksille on ominaista kansanlaulumainen pienimuotoisuus, melodioiden  kauneus, runojen henki ja sisältö melodioissa ja sävelkuluissa sekä sävellysten pettämätön pohja: suomalaisrunoilijoiden tekstit  Eino Leinosta, Lauri Viljasesta, Lauri Pohjanpäästä,  P. Mustapäästä aina Ahti Taposeen ja Jukka Itkoseen, L. Onervasta, Saima Harmajasta aina Anna-Leena Härköseen ja Marja-Leena Mikkolaan saakka.

Säveltäjä itse johdatti kuulijat henkevästi runojen tunnelmiin ja tietenkin säesti kaikella tunteellaan solisteja.

Yli kolmenkymmenen sävellyshelmen esittäjäjoukko oli poikkeuksellisen monitaitoinen: Ismo Kallio, Taru Nyman, Sara Holopainen, Monna Kamu, Kosti Kotiranta tulkitsivat herkästi ja säveltäjän henkeen niin poliittisen Suomen menneisyyteen, unelmiin ja rakkauteen kuin tämän päivän arkeen sijoittuvia runojen tuntoja. Teatteri Vanhan Jukon omat voimat erityisesti Ritva Sorvalin tulkinnoin vahvistivat uljasta konserttikokonaisuutta.

Harvoinpa enää saa kuulla kokeneen, tuotteliaan, elävän säveltäjän mutkattoman selkeäsisältöisiä, kauniita, ymmärrettäviä laulusävellyksiä. Meillä kolmeneljäsosa salillisella oli etuoikeus kuulla myös kaksi tuoretta kantaesitystä ja ylimääräisinä pari chydenius-ikivihreää!

 

http://www.teatterivanhajuko.fi/

 

 

 

Prinsessa Rosa Ruusunen

 

2023100.jpg 

Prinsessa prinssinsä pauloissa -Anna Vihanto ja Jarkko MIettinen

Valokuva Johannes Wilenius

 

Lahden kaupunginteatterin  Puhetta teatterista, mainio tämän syksyn teatterin  ja Etelä-Suomen Sanomien yhteisidea esitellä katsojille teatterin käytännön työtä, oli vuorossa 27.10.

Satunäytelmää  suurelle näyttämölle on Lahdessa saatu odottaakin jo kauan.

 

 

Grimmin veljeksiltä tuttu Prinsessa Ruusunen on saanut Pirjo-Riitta Tähden kirjoittaman uuden muodon – sen kaikille tutut hyvän ja pahan taistelut haltioineen, prinsessasta prinsseineen, satavuotisine unineen ovat silti tutun aidosti läsnä.

 

2023117.jpg

Pirjo-Riitta Tähti kertoi Prinsessa Ruususen tarinoista ja historiasta

 

Kolmikymmenpäinen kuulijajoukko johdateltiin sadun maailmaan mielenkiintoisesti: Prinsessa Ruususen aikakaudet alkuaan ennen keskiaikaa kerrotuista aikuissaduista tämän päivän Prinsessa Ruusus-tarinoihin esiteltiin lämmmöllä ja eläytyvästi. Paikalla olivat myös sadun päätähdet sekä ohjaaja ja kirjoittaja.

 

2022982.jpg

Sadun ohjaaja, teatterinjohtaja Maarit Pyökäri esitti suorastaan maagisella taidollaan Marjatta Kurenniemen (vuodelta 1964) Prinsessa Ruusus -kirjasta  pahvisilhuetein liikkuvan hurmaavan satuversion.

 

Lopuksi yleisö sai itse tutustua näyttämöllä koko Prinsessan valtakuntaan linnoineen kaikkineen. Jäämme odottamaan jo lippumme varanneina itse esitystä.

Lahden kaupunginteatterilla on ohjelmistossaan poikkeuksellisesti kaksi satua:

toinen Aino-näyttämön Kuninkaantyttären siivet ja nyt tämä suuren näyttämön Prinsessa Rosa Ruusunen.

 

2022984.jpg

Kaikilla halukkailla oli  lopuksi tilaisuus käydä Prinsessa Ruususen linnassa

 

Koskahan hemmotellaan meitä ja meidän poikia

sadun ensi-illalla?

 

 

http://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/fi/ohjelmistossa/prinsessa_rosa_ruusunen/?id=265

 

 

 

Taiteilijan  tinkimättömyyttä

Vielä tämän **kuun lahtelaiset saavat kokea tamperelaisen taidemaalarin Sauli Iso-Lähteenmäen grafiiikan kelloseppämäisen tarkkaa, kaunista, monisisältöistä ja tekniikoiltaan yllättävää pienimuotoisten töiden tuotantoa.

Taiteilijan töissä tuntuvat menneisyys jostakin vuosisatojen takaisista ornamenteista, munkkien grafiikkapiirroksista, antiikin arkkitehtuurista ja nykypäivän maalaustaide löytävän ilmaisunsa samassa teoksessa. Teokset ovat äärimmäisen huoliteltuja, tekniikaltaan suorastaan täydellisyyteen pyrkivän moitteettomia, mutta kuvateosten sisällä myllertävätkin jo monenlaiset ajatukset ja rinnastukset: luonto ja aika niissä kohtaavat toisensa välillä suorastaan törmäten.

 

2022999.jpg

 

Jaettu metsä

 

Näin hallittu grafiikan osaaminen ensin mykistää katsojan, mutta jo kohta kuvien monitasoisuus ja tekniikoiden monikäyttö vapauttavat kokijan mielikuvien ja suurten näkyjen omakohtaisiin maailmoihin.

 

 

** avoinna vielä 1-2.11.2008

http://www.kehystamogalleria.fi/


Kauppakatu 2 A, 15140 Lahti

Aila Seppälä

GSM 050 433 9312
aila.seppala@kehystamogalleria.fi