Lahden kaupungin talous on numeroina ja kunnallisina raportteina muodollisesti kunnossa. Asialla ylvästellään paikkakuntamme lehdistössä, siitä tiedotetaan valtakunnalliseen mediaan ahkerasti ja kuntamme päättäjäeliitti poseeraa erilaisissa julkaisuissa hymyten aikaansaannoksilleen. Miten on käytännössä? Miten kaupungin asukkaat on päätöksissä ja leikkauksissa arvotettu tai arvostettu?
Juuri näinä päivinä kansalaisilla on lehdistössä ja televisiossa hämmästeltävänä Suomen vanhustenhoitoon liittyvä raportti, joka ykskantaan toteaa koko vanhusten elämänehtoon maassamme hoidetun suorastaan barbaarimaisesti: vanhukset, puolustuskyvyttömät ovat heitteillejätetyin yhteiskuntamme osa.

Tässäkin Lahti on oikein edelläkävijä: se on juuri poisjuosseen toimialajohtaja Matti Liukon kanssa ylpeillyt vanhuksiin kohdistuvien määrärahojen valtakunnallisesta pienuusennätyksestä.

Rivien välistä tyhmempikin ymmärtää lukea, mihin tuo Suomen ennätys on johtanut: yhteiskunnan unohtamaan tahallisesti koko vanhustyön ja omaishoidon. Liukko ja hänen lähialaisensa sekä valtuutettumme tietävät, että riittävä hoitamattomuus ja vuosikymmenet tuovat pikaisen, luonnollisen lopun vanhuksillemme.


Moukat korun kimpussa

Sama luonnollisen poistuman vanhusasenne on muillakin kaupunkimme toimialoilla.

Lauantain ilmaisjakelulehdessä kaupungin julkaisema pieni ilmoitus pyytää tarjouksia tämän harvinaislaatuisen korun purkamiseksi maan tasalle.


Kun kaupungissamme on vielä yksikin koru, jolla ihmismieleen ja silmäniloon on harvinaislaatuista, poikkeuksellista annettavaa, sen tuho on vuorenvarmaa.
Lähin esimerkki on aivan kaupungin keskustassa, Töyrykatu 5:n "Mökin" purkuilmoitus. Enempää Lahden yleisnäkymistä vastaavilta arkkitehdeiltä kuin Lahden menneisyydestä vastaavilta asiantuntijoilta, kotiseutumme vaalijoilta ei välitetty pyytää edes mielipidettä asiasta. Kaupungin tilakeskuksen pojat ja maankäyttö pistävät töpinäksi ilman asiantuntijoitakin. Seinät maahan vaan,  niin johan tulee valoa tupaan!



Puhe käy , teot eivät näy


Yli kolmekymmentä vuotta sitten Lahden kaupungintalon pihalla monina kesinä Hölmöläiset näyttivät mallia valonkannosta. Talon sisällä, valtuustosalissa ja eri toimialoilla valonkanto on käynnissä julkisissa tiedotteissa ja mediassa, mutta pimeys ei tunnu sielläkään väistyvän lukemattomien kaupungin eri rakennusten seinien maahankaadoista huolimatta - tekniikka ja tilastot kun eivät tunnu ratkaisevan ihmisen ongelmia. Kuva vuodelta 1977 Lahden kaupungin esitteestä - Nostoväkinäyttämön esityksestä.


Maankäyttö- ja rakennuslaissa puhutaan kauniisti rakennusten kohdalla osallisista. Kaupungissamme me kaikki olemme maisemaamme osallisia. Näin meillä on oikeus ja velvollisuus puuttua kaltoin kohdeltavaan asuinympäristöömme.
Miten kansalaisvaikuttaminen tapahtuu silloin, kun asiasta on jo purkuilmoitus lehdessä ja kaupunkimme omat asiantuntijatkin lukevat sen sieltä. Miten vaikutetaan asioihin, jotka on jo salaa päätetty?

 

 


Kaupungintalolla 12.9.2009 vastauksia?


Euroopan rakennusperintöpäivien vuositeema on vuonna 2009 kunnan- ja kaupungintalot.
Päivien kunniaksi Lahden kaupunginmuseo ja Euroopan rakennusperintöpäivän Lahden toimintaryhmä järjestävät
keskustelutilaisuuden lauantaina 12. syyskuuta.
Tilaisuus järjestetään teemaan sopivasti Lahden kaupungintalolla (ylimmän kerroksen esittelyhuone) klo 13-15.
Tilaisuuden aiheena ovat demokratia kunnallisessa päätöksenteossa, kansalaiskeskustelu sekä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama osallisten kuuleminen.

http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?type=news&news=247&newsTempl=museo_etusivu