Tänään on maailman lukutaidon päivä.

Yhdistyneet Kansakunnat käynnisti vuonna 2003 kampanjan maailman lukutaidon parantamiseksi. Maailmassa on Unescon mukaan 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista, joista suuri osa elää kehitysmaissa. Yli puolet heistä on naisia. Lähes 100 miljoonaa lasta ei käy lainkaan koulua. Koulussa vietetty aika on pois ajasta, jolloin voisi ansaita perheelle rahaa tai tehdä arjen askareita.

Muutama esimerkki lukutaidon merkityksestä naisen elinikään

Maa          Lukutaitoprosentti (%)       Elinajanodote (vuosia)

Australia        100                                           80
Itävalta             99                                           79
Bangladesh      35                                           53 
Afganistan        29                                           44



Luku- ja kirjoitustaito tuntuu meille suomalaisille itsestäänselvältä. Hilma-mummoni ei osannut lukea ja allekirjoitti tarvittavat asiakirjat puumerkillään. Hän osasi kyllä laulaa kymmenittäin kansanballadeja sekä tehdä töitä, ruokaa ja lapsia ja osasipa kansanparantaja-kupparin taidotkin. Äitini osasi lukea, vaikka oli käynyt vain muutaman viikon pituisen kiertokoulun. Hän teki valtaosan elämästään ruumiillista työtä. Kolme seitsemästä lapsenlapsestani avaa juuri aapisensa ensisivuja.

Tänään lukutaito on valtaa. Lukutaitoiset hallitsevat tietoa. He voivat aina ottaa asioista selvää. Yhteiskuntamme lait, säädökset, viestit, suositukset, käskyt ja ohjeet ovat - jos ovat - ymmärrettävissä vain lukemalla. Koko Suomi on järjestäytynyt kirjaimin ja numeroin lukemattomiin tilastoihin, arkistoihin ja raportteihin. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkien oletetaan osaavan lukea ja kaikissa työtehtävissä tarvitaan lukutaitoa.


Suomalaisille lukutaidon on jo pitkään antanut maksuton oppivelvollisuuskoulu. Tänään kansamme lukutaitoprosentti on muutamaa promillea vaille 100.


Lukutaitoisen aikuisväestömme lukutottumukset muotoutuvat tänään vielä vahvasti perinteisen lehdistön, erityisesti paikkakunnan sanomalehden varassa.
Lukemistapamme muuttuu ratkaisevasti uusien medioiden yhä laajenevissa mahdollisuuksissa. Opiskelijat ovat jo ohittaneet aikuisväestön lukemismahdollisuudet: tietokoneaika nettimaailmoineen, televisioineen, mainoskielineen, kielitaitovaatimuksineen muuttaa nopeudella lukutottumuksiamme ja me vanhemmat emme vauhdissa pysy.


Siksi meille on tärkeää oppia ymmärtämään lukemastamme sana- ja tietotulvasta olennainen, karsia väärä ja liioiteltu, poistaa meitä tarkoitushakuisesti manipuloiva luettava.

Tärkeintä on osata lukea rivien väleihin yhä useammin kätketty totuus sekä vaatia selvää ja yksiselitteistä tekstiä niin medialta kuin virkakoneistoltammekin.
Pieneltä osalta Lahen Uutisia yrittää toteuttaa tätä tehtävää.