Einari Vuori 1921-2010

Einari Vuori, lahtelainen kulttuuripersoonallisuus, runoilija, pakinoitsija ja kriitikko, intohimoinen teatterimies, humoristi, ainutlaatuinen filosofi on ”tallelle pantu”. Metelinmäki-runossaan tämä vakaumuksellinen humanisti sanoo asian näin:

”Tulkaa tänne, tulkaa tänne, tallelle pannaan, tallelle pannaan. Näin luki kappelin ovikaaressa Metelinmäellä ja Möysäänhän se liittyi sekin, ja möysäläisiin. Kukin aikanaan he sinne päätyivät, paikoillensa säätynsä, asemansa ja uskonsa mukaan.”

Kymmenlapsisen perheen pojalla ei ollut varaa opintielle. Niinpä Pyhättömän lähikirjaston sekä Kaupunginkirjaston niteet avautuivat Möysän kansakoulupojalle, taiteilijasielulle pian intohimoksi, muuttuivat jatkuvaksi henkiseksi ravinnoksi ja tärkeäksi elämän sisällöksi. Hän tunsi kaunokirjallisuuden perusteokset, runouden ja draamat.

Einari%20Vuori4-normal.jpg

Vuoren perheen lapsia 1920-luvulla Möysänmäen mökin edustalla: Yrjö, Elsa, Valve ja Einari (oikealla)

 

Teatterimies

Einari Vuoren yhdeksi maailmaksi tuli teatteri. Hänen jäsenyytensä Lahden teatterilautakunnassa kesti yli 30 vuotta. Vuori oli poikkeus lautakunnassa: hän luki kaikki näytelmäkaudelle ehdotetut näytelmät ja pystyi vaivatta luonnehtimaan teosten sisällön, niiden ansiot ja puutteet. Hänestä tuli teatterin asiantuntija, jota teatterin johto ja näyttelijät kunnioittivat, jolle usein uskoutuivat. Hän kuunteli milloin teatterin diivojen, milloin muiden teatterilaisten räiskyviä yhteentörmäyksiä ja pitkiksi venyviä vuodatuksia. Hän oli teeskentelemätön, hurmaava keskustelija, josta tarttui optimismia ja voimaa vaikeittenkin asioiden selvittämiseksi. Vuori halusi teatterin esittävän kaikkea musikaaleista suuriin draamoihin.

Kun Sakari Jurkka tullessaan Lahden teatterin johtoon (1972-74) ensimmäisessä puheessaan teatterilautakunnassa julisti, että nyt Lahden teatteri ottaa työväenhenkisen ohjelmistolinjan, Vuori pyysi heti puheenvuoron: ”Mitä se sellainen työväenhenkinen linja on. Teatteri tarvitsee vain hyviä näytelmiä. Huonoja ei katsele porvarikaan.” Samalla taiteellisella kunnianhimolla Vuori puhui väsymättä teatteritalon rakentamisen puolesta.

 


Kirjailija

 

Kirjoituskone ja Vuori Möysän mökin tunnelmallisessa ilmapiirissä

Vuoren runous on ihmisläheistä, hienovireisen tyylitajuista. Hänen elämänpiirinsä on Lahden Möysä, pienten ihmisten ja suurten perheitten, työtätekevien monenkirjava yhteisö asumuksineen. Möysää järvineen Einari havainnoi, sen ihmisten elämää tummilla pienillä säkenöivillä silmillään tarkkaili, sen asujain tekoja, tuntoja, itkuja ja iloja hän kuunteli, talletti muistiinsa ja sydämeensä. Opettaja-tuomari Isomäen Kalle, Uudentalon Oskari ja Hilja, Naapurin Otto, Sivenin Hilma, Jokelan Sanni ja monet muut ovat saaneet omat luonnehdintansa Möysänmäki-runoteoksen spoonrivermaisessa ihmislämpöisessä lahtelaiseepoksessa.

Monissa runoissaan, kuten Bergmannin muorin hautakivet, Kuollut, Kirje rintamalta, Björnin Manun lähtö, Ylösnousemisen vaikeus, Miten he oikein jaksoivat sekä Ja sitten elämä, Vuori toistuvasti palaa ihmisen ennenaikaisen, mystisen ja traagisen kuoleman teemaansa - todellisen elämän kohtuuttomuus ja ihanteettomuus koskee häneen.

Vuoren novellit ovat kertomataiteen kultajyviä. Kokoelmassaan Sivustakatsoja hän valottaa kymmenin kertomuksin sodanjälkeisen ihmisen elämänpiiriä, milloin yksittäisen ihmisen kuvaajana, milloin tapahtuman tai episodin ainutlaatuisen tarkkana tuntemusten ja tunnelmien havainnoitsijana.

Novellissaan Ja maailma hukkuu saasteeseen hän todistaa ihmiskunnan tuhon, kuljettaa meitä Noakin arkissa läpi kaikkien maailman uskontojen ja ideologioiden. Tuolla matkalla näemme ymmärtämättömyytemme, luonnon tuhoamisemme ja viimein saamme Noakin arkin törmätessä Himalajaan kuulla viimeisen elävän olion pyynnön Herralle.

Näyttelijä-tarinassa Vuori tilittää sielunsa syvintä, analysoi ihmisen symbolisena shakkinappulana suuressa elämänpelissä, puolustaa näyttelijän, ilveilijän oikeutusta ainoana ammattina maailmassa ja kehystää tarinansa Ingmar Bergmanin filmiin Seitsemäs sinetti.

 

Mukaansatempaava kertoja

Einari Vuorella oli synnynnäinen, shamaanitasoisen kertojan lahja. Köyhyys, mutta myös uudenlaisen kulttuurin nälkä oli suuri 1930-luvun Möysänmäen pojillakin, vaikka elokuvalippuihin ei ollut varaa. Pojat keksivät kerätä kolehdin yhtä elokuvalippua varten ja lähettivät Einarin katsomaan lännenkuvaa. Sitten keräännyttiin sorakuopalle ja Einari selosti ja näytteli elokuvat kavereilleen. Systeemi toimi.

Vielä viime syksynä sain nauttia tuon innostavan ja eläytyvän kertojan kertomatuokiosta Einarin rollaattorivetoisella matkalla Lahden teatterilta hänen läheiselle asunnolleen. Hän kuvaili haltioituneesti nuoren perheensä elämää ja merkittäviä taiteilijakohtaamisia Olavinlinnassa, naapureinaan Hannes Häyrinen ja Liisa Nevalainen sekä Kauko Helovirta ja Rauni Ranta. Tapaus Olavinlinnan pamaus oli hurja ja järkyttävä yhteinen tosikokemus Helovirralle ja Vuorelle.** Perheet ystävystyivät ja Kauko Helovirta paljastui myöhemmin Vuoren perheen lapsillekin maan mainioimmaksi joulupukiksi. Vuoren monet teattereitten näyttelijäystävyydet jatkuivat kuolemaan saakka.

Möysään Einari Vuori rakensi perheelleen lapsuusmökin sijoille vankan talon, kivestä muuraamalla, talkootyöllä. Avaran aravan. Vaimo ja neljä lasta saivat uuden kodin. Lapset lähtivät maailmalle kukin vuorollaan. Einari lähti Möysästä vasta muutama vuosi sitten, puolison jo kuoltua, rintamaveteraanin pieneen kerrostaloasuntoon.

 

Einari Vuori havainnoi maailman menoa, järjesti sen kulkua parhain päin. Hän ei koskaan kehunut tekemisillään, mutta nautti saadessaan keskustella. Hän edusti SKDL:ää ja oli SKP:n jäsen, mutta ei katsonut titteleitä eikä poliittisia kantoja, oli aidosti liberaali ja suvaitsevainen, lähellä ståhlbergilaisia vasemmistoliberaaleja, Ele Aleniuksen hengenheimolaisia. Vuori vaistosi epäoikeudenmukaisuuden, puuttui siihen hanakasti, turhantärkeydelle hän hymyili satiirisilla silmillään. Hän oli hyvä ja huolehtiva perheenisä, joka pyrki oikeudenmukaiseen ja tasavertaiseen kohteluun.


Einari Vuori, kirjailijanimellä Mauri Vuori ensijulkaisu Nuori kiila-antologiassa (1946). Kymmenittäin pakinoita nimimerkillä Matias Salpaus-Häme –lehdessä (1969-71). Asiantuntevia ja perusteellisia  teatteriarvosteluja Kansan Uutisissa sekä kirjoituksia Teatterin tiedotuslehdessä. Teokset: Möysänmäki ja muita runoja (1990), Sivustakatsoja, kertomuksia ja runoja (1995).
Mittavimman työrupeamansa (1946-76) Vuori toimi palomiehenä.

Teatteri-, kirjasto- ja palolautakuntien jädenyyden lisäksi hän oli lukuisten toimikuntien jäsenenä, kuului työväenopiston ja taiderahaston johtokuntiin ja taiteilijatalosäätiön hallitukseen. Hänet on palkittu Kalevala-juhlavuosi mitalilla (1985) ja Valkoisen ruusun mitalilla.

1459485.jpg

Einari Vuori syntyi Hollolan Lahdessa 15.9.1921 ja kuoli Lahdessa 20.1.2010.

 

MÖYSÄ alkaa reilun kilometrin päässä Lahden keskustasta itään. Möysänmäki, Pyhätön on Möysän alueen pohjoisosaa, lakenaan Metelinmäki. Möysässä erkanivat valtatiet Wiipuriin ja Heinolaan, Vuoren mökki rajoittui Heinolan valtatiehen. Mökistä oli uljas näkymä valtateiden risteykseen, läheisiin pieniin tehtaisiin, Uudentalon pelloille ja Möysän järvelle.

PYHÄTÖN on saanut nimensä rakentamistavastaan 1900-luvun alusta alkaen. Kuusipäiväisen työviikon työtätekevät asukkaat  rakensivat asumuksiaan pyhinä.

PYHÄTTÖMÄN KIRJASTO oli pieni matalassa omakotitalossa sijainnut lähikirjasto aivan Vuoren talon lähellä Möysänmäen rinteessä, tämän vuodatuksen kirjoittajan naapuritontilla. Vuoren mökki ja Virtasten talo tönöttivät peräkkäin Möysän rinteessä ja niillä oli yhteinen raja-aita itä-länsisuunnassa - olimme Einarin kanssa synnyinkotinaapureita, vaikka ikäeroa olikin melkein yksi sukupolvi.

METELINMÄKI on korkein mäki Möysän länsipäässä. Sen nimiperusta on kallioiselta mäeltä kaupunkiin kantautuneista tappeluista ja ilonpidosta. Myöhemmin Metelinmäellä tarkoitettiin kansalaissodan aikaisia joukkoteloituksia mäen syrjässä. Metelinmäki on nykyiseltä nimeltään Mustankallion hautausmaa.

UUDENTALON HILJA JA OSKARI olivat suuren talon emäntä ja isäntä. He omistivat valtaosan Möysää, vuokrasivat vähitellen tontteja halukkaille. Oskari -isäntä oli iloluontoinen, viinaanmenevä ja hänen kurkustaan valui vähitellen alas koko maaomaisuus, Ruolan suuri kerrostaloalue ja sadat omakotitontit,  jotka  Lahden kaupunki tai tontin vuokraajat ostivat. Hilja-emäntä oli sympaattinen ja sydämellinen talon emäntä.

KAARLO ISOMÄKI oli Einari Vuoren opettaja Möysän koulussa. Koko elämänsä Vuori piti opettajaansa yhtenä esikuvistaan sekä noudatti tämän periaatteita. Isomäki oli yksi nuorsuomalaisista ja sittemmin edistyspuolueen valtakunnallisista merkkimiehistä. Isomäen suuri omakotitalo rajoittui aivan Möysän koulun tonttiin. Isomäki yritti saada Einarin isän ymmärtämään, että nyt hänellä olisi Einarissa poika, joka pitäisi saada opintielle. Isä kuitenkin vastasi, että kun ei vanhemmatkaan lapset ole voineet sille tielle lähteä, niin  eivät nuoremmatkaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Isom%C3%A4ki

 

**OLAVINLINNAN PAMAUS on tositapahtuma kaupungin työntekijöiden vuokratalon, Olavinlinnan alkuvuosilta. Tapauksen ensimmäiset silminnäkijät olivat Helovirta ja Vuori. Valtava pamaus vavisutti koko kerrostalon, ensimmäisenä Helovirran ja Vuoren ovet avautuvat ja juoksuaskelet kadulle veivät miehet viimein talon sisäpihalle johtavaan avoimeen porttikäytävään. Selvisi, että yksi kaupunkilainen oli suivaantunut kaupungin työpäällikköön, hänen toimiinsa ja pyrkinyt hänen kotiinsa. Mies oli varustautunut räjähdyspanoksin, jotka sitten räjähtivätkin hänen itsensä surmaksi talon porttikäytävässä. Näky oli hirvittävä.

1368813.jpg

Vuonna 1950 valmistunut Olavinlinna, vieläkin upea vuokratalo

 

JATKOSOTA  Einari vuori osallistui talvisotaan  sekä oli niiden kiilalaisten kirjailijoiden mukana, jotka lähtivät myös jatkosotaan, ei käpykaartiin. Hän  haavoittui jalkaan jatkosodassa. Vuoren asiakirjoista löytyy (Sotilaslääkintäarkistosta) vuodelta 1941 haavoittumisen vuoksi annetun kunniamerkin perustelut: sotilaana osoitetusta poikkeuksellista urhoollisuudesta.

Vuori havainnoi ohi marssivia saksalaissotilaita ja päätteli, että Saksa ja Hitler on häviämässä sodan. Hänet tuomittiin vankilaan  "huhujen levittämisestä", luultavasti juuri julkilausumastaan päättelystään, jonka mukaan saksalaiset olivat häviämässä / hävinneet sodan.  Vuori olisi voinut perua väitteen myöhemmin ja välttää tällä pitkän vankilatuomion, mutta hän ei niin tehnyt. Rauhan oloissa hän olisi ollut mielipidevanki, mutta sota-aikana vallitsevat toisenlaiset lait. Vuori istui pitkän vankeutensa tyynesti, mielestään oikeutetusti eikä koskaan myöhemminkään ollut katkera kokemuksistaan.

Talvisodan ja jatkosodan sotilas Einari Vuori

 

 

PARI RUNOA TEOKSESTA

MÖYSÄNMÄKI JA MUITA RUNOJA

 

ROUVAT

Tulivat Hiljanpäiviltä;

johtajan Hilja, Bertta ja Amanda.

Oikein kättäkaulaa.

Seurasin akkunasta niiden peliä.

Lystiä oli

ja rouvien jalka heitti niin.

 

Varmastikin emäntä,

Uudentalon Hilja oli pannut sahtia.

 

 

 

JA  SITTEN  ELÄMÄ

Me kasvamme hyvänuskon, hyvien tapojen

ja ihanteiden jalossa ohjauksessa,

jumalanuskon ja historian hengen,

kehityksen ja edistyksen

varmassa pettämättömässä toteutumisessa,

ihmisyyden ja lahjomattoman oikeuden kirkkaudessa.

Ja sitten elämä....

 

todellinen elämä,

jolla ei ole ihanteita ja kohtuutta

tulee ja sivutessaan

lyö meitä kasvoihin rautaisella kämmenellä.

 

Hyvä Jumala kuinka se koskee.