Lahen uutisia -julkaisu on kuvien osalta pilaantunut, koska Alma Media hukkasi kymmeniätuhansia Vuodatus-alustan kirjoittajien kuvia. Niitä ei löydy siis mistään. Onnettomuuden vuoksi koko Alma Media myi Vuodatuksen eniten tarjoavalle ostajalle.

TV

Lahden kansanopiston Anton Tsehovin Kolme sisarta on teatteritaiteen huipulla energisyydessään, esittäjiensä läsnäolemisessa, totunnaisten ilmaisurajojen rikkomisessaan, epärytmissään, epäesteettisyydessään: se järisyttää sekä valloittaa meidät ennenkokemattomuudessaan, tulkinnan odottamattomuudessaan, ihmisluonnonvaraisessa yllätyksellisyydessään.

Tsehov - myllerrystä

Tsehovin Kolmen sisaren teemoja - pikkukaupungin pysähtyneen pienen yhteisön tunkkaisuutta, ihmisten ainaista kaipuuta jostakin suuremmasta, pettymyksiä, unelmia, haaveita todellisesta elämästä – on kymmenissä kokemissamme tulkinnoissa suurentanut aina katsojan mielikuvitus, tuo Tsehovin taiteen ikivahva tekstin rivienvälinen voima. Vaan nyt ei.

Kansanopiston teatteritaiteilijat tekevät kaiken päinvastoin. Mielikuvituksen suuret valtatiet tulkinta tukkii kaikkien julkinähtäväksi: esittäjien fyysisesti makaaberin hulluuden kokonaisilmein, sadoin infantiilisin reaktioin ja mielikuvituksellisen epänormaalein olioin tulkinta ikään kuin lavastaa ihmisen viitekehykset ylitsepääsemättömäksi, mielisairaalamaiseksi muuriksi, josta ulospääsy reaktio reaktiolta kiristyy ja pelkistyy punaiseksi aukeamattomaksi oveksi: sitä avautumatonta ulospääsyovea me kaikki pitkän elämämme kolkutamme, useimmat turhaan.

Osa tulkinnasta puhaltuu hehkumaan tässä päivässä, aikaamme projisoiden. Miten piinkovana ja hävyttömän ulkokohtaisena esiiintyykään tsehovilainen kätketty seksuaalisuus: ei sensuellina, sykkivänä ihmisen läheisyyden tenhovoimana, vaan hurjaakin rohkeampana seksimessumaisena, lopunkin luontaisen ihmistehomme tappavana mutta sitäkin viettivoimaisempana seksibakkanaalisena pinnallisena väri-huvi-iloitteluna.

Tai miten uuvuttavan päiväohjelmaisena aamujumpassa ja iltalenkissä me tämän päivän ihmiset virkistymme, fyysisyyttä metronomin tarkkuudella korostamme: kiertävä juoksijoiden ja marssivien ihmisten kavalkadi täyttää moneen kertaan näyttämön liikeradat.

Totta kai tälläkin esityksellä on aidot verta ja lihaa tuoksuvat henkilönsä. Sen Irinat, Mashat ja Olgat haaveilevat ja Natashat, Kulyginit, Andreit, Versinit,Tsebutykinit ja Tuzenbachit realisoituvat fyysisesti ja ilmaisullisesti, karakterisoituvat voimakkaan karnevaalisen ilmaisun seasta milloin pieteettisen herkän monologin, milloin julmaakin julmempien, hurjavolyymisten kaksinkamppailujen räiskyessä näyttämön katonrajaan saakka, ihmisen elämänjanoa näyttäen, meitä katsojia koskettavasti apuun huutaen.

Monet alkuperäisjuonen jännitteet on tahallisesti pyyhitty tai muunneltu epätsehovilaisiksi. Tulkinnan eleet, pienetkin kohtaukset, mimiikka ja liikunta on täynnään pikkudetaljeja, jotka vilistävät muistista tulevina päivinäkin. Esityksen lisämielenkiintoa syventää monen eri esittäjän heittäytyminen samojen roolien tulkeiksi.

Komea yhteislaulu Ratsuväki (säv.Pokrass) antaa välillä pieneksi toviksi periksi perinteisen ilmaisun tenhovoimalle: hieno kuoroesitys sykähdyttää ajankuvallaan, paikkasidonnaisuudellaan ja tunteikkaan maukkaalla tulkinnallaan.

Vaikuttava loppu

Vain esityksen uusi loppu armahtaa katsojan tästä kaikesta sisuskalujamme, hermosolujamme ja aivomassaamme myllertävästä rääkistä: lopun pelkistetty lähes repliikitön, äänetön pitkän pitkä sisarusten eron kuvaus, ovien aukeaminen jokaiselle antaa katsojalle pienen toivon, luvan haaveilla toteutumattomasta elämästä, ehkä täyttyvistä toiveista. Komea, kiireetön loppu on kuin täyskuuraus kaikesta koetusta ja lupaus jokaiselle uuden elämän aluksi.

Kansanopiston Kolme sisarta näyttää runsastäyteisen tarjottimen jokaisen esittäjänsä ihailtavan monipuolisesta ilmaisuskaalasta. Joskus jopa tuntui, että tuo persoonallinen luomisvoima ja sen yksinvaltiasta ilmaisuvapautta suosiva ohjaus paistoi läpi turhankin alleviivaavana, liian itsetarkoituksellisena.

Teatterityönä, jäsentensä yhteisajatuksena, monien aivojen ilmaisuareenana tämä esitys on monipuolinen ja rikas.
Ilmaisun uudistajana se antaa tekijöilleen ja meille katsojille uusia näkymiä nähdä toisin maailmaamme ja sen ilmiöitä, elämäämme. Se on saavutus, jota esityksen kokija voi kutsua teatterielämykseksi.

.
Lahden kansanopiston teatterikoulutus

Anton Tsehov: Kolme sisarta

Mukana: Ella Mettänen, Katri Järvelä, Tanja Huotari, Essi Kanerva, Milla Järvinen,Katriina Lantto, Suvi Kemppainen, Essi Kosola, Kalle Tahkolahti, Henri Tuulasjärvi, Timo Lahtimo, Sohvi Roininen, Onerva Kärkkäinen, Jonna Rantamäki, Henri Tuominen, Eino-Matti Nurminen, Anssi Niemi, Hannes Mikkelsson, Aku Sipola, Valtteri Haliseva, Aleksi Kaufmann

Ohjaus: Lassi Alhorinne
Ohjaajan assistentti: Henri Tuulasjärvi
Valot ja äänet: Arto Vuorinen
Esityksen valokuvat: Jonna Rantamäki

.

Esitykset
kello 19.00. Loviisankatu 8
pe 16.4. klo 19
la 17.4. klo 15
ti 20.4. klo 12.30
ke 21.4. klo 19
to 22.4. klo 12.30
pe 23.4. klo 19
la 24.4. klo 15
 

Liput 4 e. Esityksen kesto noin 2 h 45 min.

Tiedustelut ja varaukset: (03) 878 10

Esitysarvio ensi-illasta 14.4.2010

Katso myös:
http://tarmon.vuodatus.net/blog/2182235/tsehovia-kultalusikka-suussa-syntyneille/