Satakunta lahtelaista oli kokoontunut tiistai-iltana pohtimaan Lahden Konserttitalon kohtaloa.

Konserttitalo-normal.jpg

Tilaisuuden panelistit: päätoimittaja Heikki Hakala (puheenjohtaja), kiinteistön omistajan edustaja varatuomari Paula Kurki-Suonio (talon historia, omistajakoukerot), Konservatorion rehtori Eero Pulkkinen (Conciksen tilanne ja opiskelutietoja), kotiseutuneuvos Teuvo Kuparinen (Wiipurin Musiikkiopiston historiallinen menneisyys), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmi  (kaupungin luottamusmiehen erilaisia näkemyksiä talon käytöstä ja tilanteesta)  ja Lahden Tilakeskuksen johtaja Mauri Koistinen (laskelmat ja arviot talon käyttökustannuksista, korjausbudjeteista sekä talon kunnosta). Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran piti olla paneelissa, mutta hän perui viime hetkellä osallistumisensa vedoten työmatkaan.

Lahden Konserttitalo, ensimmäinen laatuaan Suomessa, on puitteiltaan tulllut korjausikäänsä: täysremontti on edessä.

2176029.jpg

Konserttitalo on rakennuksena ainutlaatuinen: sen juhlasalin profiili on tyylikäs ulkoakin  ja talon yhdeksän maanpäällisen kerroksen lisäksi maan alla on mielenkiintoisia käyttötiloja viiden kerroksen verran - talon kokonaispinta-alasta maanalaiset tilat kattavat lähes 40 %

 

 

Hieno ja akustisesti erinomainen sali

 

 

Joitakin ajatuksia Conciksen tilanteesta

Lahti tunnetaan laulutaiteen, esittävän taiteen ja instrumenttikoulutuksen, musiikin ammattilaisten huippuopetuskaupunkina maailmalla ja tietenkin Suomessa.

 

Conciksessa opiskelee tällä hetkellä yli 1000 eriasteista opiskelijaa. Oppilaitos pärjää taiteellisesti, tutkintosuoritteiltaan sekä taloudellisesti hyvin, sen valtionapu on yli 62 % kokonaistuloista. Tulevaisuudessa Lahti aikoisi kuitenkin kahmia oppilaitokselta vähintään kaksinkertaisen vuokran: se merkitsee oppilaitten lukukausimaksujen hurjaa korotusta ja monen opiskelijan opiskelutien päättymistä.

Aikanaan Felix Krohnin Viipurista Lahteen luotsaaman Wiipurin musiikkiopiston henkinen panos on ainutlaatuinen koko maailmassa: maailman oopperatähdet, instrumentalistiset solistit ja merkittävät näyttämötaiteilijat ovat saaneet koulutuksensa juuri täällä Lahdessa. Ja saavat edelleenkin.

 

Yleisö vastassaan rahahanojaan jatkuvasti kiristävä ja vain taloudellisia arvoja toimintaperiaatteinaan käyttävä Lahden Tilakeskus. Puheenvuoroa kulttuurin merkityksestä tervehdyttävänä elementtinä ihmismielen ja kehon kunnossa yhteiskunnan hyvinvoinnin uusimpien tutkimusten valossa esittämässä Lahden kaupunkikulttuuriseuran puheenjohtaja Pentti Wilkman silmätysten Konserttitalon saneeraussuunnitelmiaan powerpointissa esitelleen Tilakeskuksen Mauri Koistisen kanssa.

Lahden kaupunki on ratkaisevassa asemassa tämän kulttuurisen kokonaisuuden säilyttämisessä ja jatkumisessa.

Lahden identiteetti musiikin tyyssijana maailmalla on kiistaton, mutta puitteet, joissa toiminta tapahtuu, ovat nousseet Lahden päättäjien jossittelun ja vitkuttelun aiheeksi.

Tilakeskuksen esittämällä 15 miljoonalla on mahdollisuus kunnostaa talo monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi, jossa oman tärkeän toimipaikkansa maineikas musiikkioppilaitoksemme Concis voi pitää.                                                                     

Sekä paneeli että yleisö halusi yksimielisesti säilyttää Kaija ja Heikki Sirenin suunnitteleman vuonna 1954 valmistuneen huippukomean ja toimivan rakennuksen. Nyt jo 91-vuotias Heikki Siren lähetti tilaisuuteen innostavat terveisensä.

Tästä on hyvä jatkaa. Lahti toimeen tarttumaan. Rahaa on, sen lateleminen pöytään on päättäjiemme arvovalintojen takana.

 

Historiallinen omadokumentti

Olen maalis-huhtikuussa tehnyt jo kirjoitussarjaa Konservatorion/ Wiipurin Musiikkiopiston /Conciksen toiminnasta, mutta terveydellisistä syistä se jää kokonaiskuvaltaan ensi syksyyn. Pari alkupalaa kuitenkin:

 

Pahvisessa säilytyslaatikossani on nimelläni Wiipurin Musiikkiopiston Opintokirja numero 4365.

Olen ollut oppilaitoksen opiskelijana vuodet 1953-57, saanut lukukausittain arvostelun opiskelemissani aineissa: kitaransoitto, piano, lausunta.

Opettajinani toimivat  Orvo Hyle, Herbert Somerma, Anna-Greta Arm, Laina Kalmari ja Tuure Laitinen.

Kun elämäni opiskelussa harvemmin olen saanut kiitettäviä numeroita haluan nyt esitellä opintokirjani viimeisen sivun teille kaikille nähtäväksi.

 

Tilaisuuden valokuva Hanna Virtanen

 

http://tarmon.vuodatus.net/blog/1713819/kuusikymmenta-vuotta-herkkia-varpaita/