Pekka Syrjälän kipsiteos Söpö
Yhdestä sovitusta äänteestä piirretään merkki maahan, saveen, papyrukseen, paperille, tietokoneelle - näin alkaa ja jatkuu merkkikielen historia.
Lahden taidemuseossa ihmisen kirjoituksen, kuvan ja muotoilun hämmentävän ilmavassa ja kokonaisvaltaisessa seikkailunäyttelyssä käynti on yksi kesän mieltä korkealle kohottava nähtävyys – vielä syyskuun ensimmäiselle viikolle saakka.
Huipulla tuo ihmisten merkkikieli on kalligrafia-taiteessa, jossa kirjoitettujen merkkien vaivattomuus, viivojen suhteet ja ilmaisevuus sekä kauneus kohtaavat. Näyte on liettualaisen Albert Gurskasin mestarillisesta kalligrafiataiteesta.
Tuskin koskaan ennen kymmenien vuosien kokemussaatossani olen Lahden taidemuseon sinänsä ankeaa tilaa nähnyt näin rikkaasti, maulla ja kokonaisajatuksella sijatuksi kuin tämä ”Travelling Letters” -näyttely. Sen tenho on teosten monitasoisuus: ilman suurempaa tietoa viehätyt pelkästään visuaalisista näkymistä, nautit suurista monineliöisistä kangasvedoksista, veistoksista, materiaalien moninaisuuksista, katselet vuosituhanten aikamatkaajana Rooman autiota elävää yötä lepakkoineen suihkulähteineen, lumoudut teosten ilmaisuasteikkojen rajattomuudesta - aina vanhasta mayojen merkkikielestä tämän päivän nettikielen huippumoderniin merkkikielen tekniikkaan saakka.
Eglé Ganda Bogdanienén kangasteos (Kriisi) kertoo tämänhetkisestä Liettuasta.
Osa liettualaisen Marija Marcelionytén työstä - näyttelyn mieliteokseni, jossa vanhat ajankuvat Hampurista on voimistettu kolmiuloitteisin pleksein ja sävytetty tummin sivellinvedoin sekä herkin valoin ja varjoin - Euroopan historiaa kylmän sodan ajoilta.
Voit myös perehtyä itse teosten sisältöön, tarinoihin, merkittävyyksiin maailmanhistorian kulun kirjaajina - valloittajien ja vapauttajien tuomat tunnot selkäpiitäsi värisyttäen.
Marja-Liisa Mäki-Penttilä viestii puun kielellä ja Kai Rentolalla on huiman nerokas paperin kolmiulotteinen merkkikieli.
Vielä pidemmälle pääset heittäytymällä oman kokemusmaailmasi kautta kuvateosten tunnelmiin ja peilaamalla niitä oman elämäsi ketjuun ja kulminaatioihin. Ja jos vielä jaksat pidemmälle, pyydät näyttelystä vastaavaa henkilökuntaa oppaaksesi – kokemistasosi kasvaa jälleen.
Ritva Leinosen Notations I, II ja III lähenee luonnon omaa liikekieltä ja jatkaa tyylikkäästi taiteilijan monivuotista, yhä syvenevää luontoteemaa.
.
Ausra Lissauskienen (Liettua) Rust kuvaa merkkikielen nykyvauhtia. Päivän sanomalehdet ovat saaneet heti uusiokäytön taideteoksessa:mustetta, akryylivärejä sekatekniikalla -viestii uusia taas tapahtuvia asioita.
Marjaana Virran uhkea monineliöinen mustesuihkupainotyö Kantelettaresta
Jaana Parkkilan ilmaisukieli on käsintoteutettua nahkamuotoilua.
Tämä näyttely on muutenkin luomisen ihme Lahdessamme. Alun perin idea kalligrafisesta näyttelystä syntyi Liettuassa vuonna 2007 ja vuonna 2008 näyttely pystytettiin Pietariin. EU:n kulttuuripääkaupungin tapahtumana näyttely pidettiin v. 2009 Vilnassa.
Kärt Summatavetin (Viro) kauniit teokset todistavat merkkikielen kulkeneen ja muuntuneen vuosisatoja käsityötaidon mukana.
Nyt vuoden 2010 Lahden taidemuseon näyttely on laajamuotoisin, 41 kutsutun taiteilijan ympäri maailmaa muodostama teoskokonaisuus. Varta vasten jokaista näyttelypaikkaa varten on valmistunut useita teoksia, samoin taiteilijoiden määrä on kasvanut. Kaikkiaan 11 eri maan ja erityisesti Liettuan kuvataiteilijat, kalligrafit, muotoilijat ja graafiset suunnittelijat ovat antaneet vahvan panoksensa ajatuksistaan ja ammattitaidostaan näyttelyn onnistumiselle. Lahtelaiselle taideopetukselle on mannaa, että monet näyttelyn taiteilijat ovat valmistuneet ammattiinsa juuri Lahden taideoppilaitoksissa.
Ritva Leinonen
Kokonaisuudesta vastaavat muotoilija, professori Ausra Lisauskiené Vilnan taideakatemiasta Liettuasta, kuvataiteilija Ritva Leinonen Lahdesta ja Lahden taidemuseo.
Lahden taidemuseon näyttelyn ovat ripustaneet Ritva Leinonen, Kari Savolainen, Ville-Matti Rautjoki ja Maija-Riitta Kallio.
Travelling Letters 2010 -tapahtuman yhteydessä julkaistu englanninkielinen näyttelyluettelo on Marja-Kaarina Mykkäsen taitavaa tekstiä. Tutkija Harri Kettusen esitys mesoamerikkalaisten mayojen hieroglyfisestä, kolmiulotteisesta kirjoitusjärjestelmästä yli kahdenvuosituhannen takaa on mielenkiintoinen, suomalainen lisäosuus luettelossa.
Suomalaisista tekijöistä näyttelyssä ovat mukana Lauri Astala, Harri Kettunen, Sami Kortemäki, Ritva Leinonen, Marja-Liisa Mäki-Penttilä, Jaana Parkkila, Silja Rantanen, Kai Rentola, Jürgen Sanides, Pekka Syrjälä, Julia Sysmäläinen ja Marjaana Virta.
Länsimainen kirjoittaminen on perustunut gutenbergiläiseen kirjoitusmekaniikan keksimiseen ja sen kirjainvaloksiin, jotka tänäpäivänäkin täyttävät mediamme merkkikielestä valtaosan. Kiinassa, Japanissa ja arabimaissa kirjoitetut merkit ovat ilmaisevampia ja kirjoittajiensa näköisiä.
Meillä täällä Suomessa henkilökohtaista vakiomerkkikieltä - kaunokirjoitusta - on säädellyt suomalainen koululaitos: kouluhallituksen/opetushallituksen määräyksillä kirjaimen muotoja on silloin tällöin muuteltu - ja joka kerta vähemmän ilmaisevaan, luonnonvastaiseen suuntaan. Itsekin olen tuota kirjoitetun kielen köyhistämistyötä joutunut ammatikseni tekemään.
http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?type=news2&news=309&newsTempl=museo_uutiset
PS
Käynti Lahden taidemuseossa on näin hellekesän kuumana aikana fyysinen ponnistus:Lahden taidehallin happi ei riitä alkuunkaan eikä ilmanvaihto toimi.
Ensimmäisellä käyntikerralla kohtasin vanhan tuttavani, tohtori Liisa Lammen. Hän kutsui minua Lahden karismaattisimmaksi mieheksi ja miehisen ruumiillistuman merkiksi. (ESS 11.8.2010/Vierailija). Tosiasiassa, rehellisyyden nimissä, olen tällä hetkellä täysi raato ja jouduinkin poistumaan näyttelystä kierrokseni puolivälissä. Toisella käynnilläni ilmaa riitti jo näyttelykierroksen loppuun asti.
TV
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.