Prologi 8.8.2010

Lahden koulujen alkaessa huomenna 9.8.2010, suomenennätyksellisen typerän aikaisin, monien koulukiinteistöjen ollessa vielä remontissa, julkaisen uudelleen 18.6.2010 tekemäni koulukirjoituksen. Pyydän teitä tutustumaan kirjoitukseen saapuneisiin ja liitettyihin kommentteihin.

TV

Kunnat nimittävät koulujensa määrää ja niiden sijoituskokonaisuutta kouluverkoksi. Lahdessa kouluverkkoa on viimeiset viisi vuotta rakennettu epäonnistunein tuloksin. Nyt on tullut aika saksia koko Lahden heikosti rakennettu kouluverkko uusiksi ja aloittaa sen suunnittelu ottamalla lähtökohdaksi Uusi kunta -hanke, sen lapset ja kunnan eri kasvukeskukset.
 
Torstaina 17.6.2010 Lahden Lyseolla meille kaupunkilaisille selvisi, että Lahden kaupungin kouluasiat aiotaan pistää kansalaisten toiveiden ja demokraattisten päätösten muodossa viimeinkin kuntoon. Upeaa ja ryhdikästä!

 
Kouluverkon punojat pyydystäneet omilla verkoillaan

Lahden tautiin on koulualueella viime päiviin saakka kuulunut, että määrätyt koulut saavat tehdä mitä haluavat: laajentua yli tilojensa, ottaa oppilaita mielin määrin, rakennutella kalliita lisäsiipiä jne. jne.

Lahteen pesiytyi koulutusjohtaja Juhani Tommolan puolihuolimattomana sivukeksintönä kouluverkkotyöryhmä: siihen valikoitui sattumalta kuusi rehtoria ja viimein tuota kouluverkkotyöryhmää johti suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Marja Spoof täysin yksinvaltaisilla ajatuksillaan.

Pian selvisi myös, että samaisista kouluverkkorehtoreista viisi nimitettiin Lahteen loihdittujen viiden koulualueen aluerehtoreiksi ja lisäksi kuudes kouluverkkotyöryhmän rehtori rupesi määräilemään yksin koko kaupungin laajaa erityisopetusta. Mitä tämmöisestä sitten seurasi?

Kaikki muut koulut kärsivät, toistakymmenkunta pienintä lopetettiin, kunnan päättäjien valta karkasi kuuden koulun rehtorin armottomiin haaskallaolokäsiin: vahvimman oikeudella murskattiin pienet toimivat koulut, erityiskoulut ja niiden yhteishenki. Suuret kouluyksiköt pöhöttyivät itse runsailla oppilasmäärillä ja niiden rehtorit runsailla lisäliksoilla. Aluerehtorit ja vs.koulutusjohtaja hääräsivät omalla hiekkalaatikollaan muista välittämättä. Miten sisäänlämpiävää!

http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/7322B9074320541DC22576E4004653A1/$file/Kouluverkko120310_2.pdf
 

Unohtuuko oppilas oman edun tavoittelussa

Lahden Lyseo, rakennettu 1928 ja peruskorjattu muutama vuosi sitten

Salpausselän urheilupainotteinen yläaste ja urheilulukio

Aluerehtorien työstämässä kouluverkkomonisteessa on kirjattu myös kevään älyttömin suunnitelma: lakkautetaan Lahden Lyseon yläkoulu ja Salpausselän Urheilulukio, tilalle kasvatetaan Salpausselän yläkoulu mammuttikouluksi ja Lahden Lyseo mammuttilukioksi.

Näin kaksi rehtoria kaavailevat, kolmannen eläkkeelle jäävän myötäillessä:

1) Lahden Lyseo (lukion rehtori) pyrkii pääsemään eroon yläasteestaan lakkauttamalla sen. Mikäpä on sitten suurlukion rehtorin hoitaa vain kolme vuotta koulussa opiskelevia, motivoituja, valikoituja lukiolaisia. Helppo homma!

2)Toinen rehtori (Salpausselän yläkoulun rehtori) taas saisi yli 750 oppilaaseen kasvaneen yläasteensa vuoksi sievoisen kuukausittaisen tukon lisäseteleitä lompakkoonsa lisääntyneistä opetusryhmistä. Eri asia on, miten monisatapäinen murrosikäinen joukko pystyisi opiskelemaan ja miten järjestys tuossa yhteisössä pysyisi edes kohtuullisuuden rajoissa, kiinteistön kunnosta puhumattakaan. Eikä Salpausselän lukion nykyinen rehtori asiaa vastusta - hän on jäämässä lähiaikoina eläkkeelle.

Ja kuuluisan, perinteikkään, Salpausselän hiihtokeskuksen tonttiin rajautuvan, Opetusministeriön erityisluvalla toimivan Salpausselän urheilukoulun voi unohtaa rahankimalluksen häikäistessä näkökentän.

Säästöt ja pedagogiset edut toteutumatta

Kouluverkkotyöryhmän aloittaessa vuonna 2005 Lahden koulujen supistuksia perusteltiin säästösyillä.

Missään laskelmissa ei ole tähän päivään mennessä osattu osoittaa syntyneitä säästöjä. Päinvastoin: kuluja lisärakentamisesta, vararehtorien palkkaamisista, avustajahenkilökuntalisäyksistä, matkakustannuksista on tullut lisää kymmeniä miljoonia.

Niin sanotut yhtenäiskouluratkaisut, joissa oppilas istutetaan varhaislapsuudesta alkaen tiettyyn koulukiinteistöön, ovat nekin osoittautuneet sekä kasvatuksellisesti että toteutusmahdollisuuksiltaan kaupunkimiljöössä kyseenalaisiksi: koulupolut eivät toteudu muuttoliikkeisessä yhteisössä, yhtä usein yläkoulun ainevalinnat katkaisevat ne.

Lahden koulujen oppilasmäärät maan suurimpia

Kouluverkkkotyöryhmä perusteli lakkautuksiaan säästöjen lisäksi myös koulujen koolla; kaupungissamme on muka liian pieniä kouluja.

Jos koulun oppilasmääriä tarkastellaan, Suomen koulujen oppilasmäärä on keskimäärin 183 oppilasta/koulu.

Lahdessa luku on 283 oppilasta/koulu ja mikäli menossa olevat lakkautussuunnitelmat menisivät läpi 330 oppilasta/koulu. Lahti on suurten kaupunkien kärkikolmikossa koulukohtaisissa oppilasmäärissään (Vantaa, Lahti, Helsinki).

Tämmöiseen kasvatuksellisesti ala-arvoiseen tilanteeseen on Lahdessa tultu. Paluuaskelet takaisin lapsen edun nimissä on otettava nopeasti – monen lapsen kohdalla ne vielä onneksi ovat mahdolliset.

Lahden koulutoimen virkamiehet eivät osaa lukea eivätkä laskea

Kädessäni on myös Lahden läntisen alueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen tila-, toiminta- ja kouluverkkoselvitys 2010. Sen ovat laatineet läntisen alueen viisi peruskoulua ja kahdeksan päiväkotia. Se on valmistunut 27.4.2010 ja todistaa, että kaikki Lahden koulutoimen laskelmat niin oppilasennusteista kuin taloudellisista säästöistäkin ovat täysin virheellisiä. Minkälaisia viranhoitajia meillä oikein on palkkalistoillamme?

 

Päätöksille leveä selkäranka

Nyt Lahden sivistyslautakunta on oivaltanut asioitten tolan: pitäisihän kodeilla, kouluyksiköillä  ja kasvattajilla sekä valitsemillamme demokraattisilla lautakunnilla olla jotakin virkaa.  Sivistystoimialan kokonaisote, jossa lapsen ainutkertaisuus on kokonaisuus, johon liittyvät varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, nuorisopalvelut ja kirjasto- ja tietopalvelut, on pulpahtanut onnellisesti viime tipassa päivänvaloon.

Maritta Vuorinen

Sivistystoimialajohtaja Maritta Vuorinen esittää, että perustetaan palveluverkkojen yhteistyöryhmä kehittämään sivistystoimialan linjauksia vuosiksi 2011-2013. Edustettuina olisi jäseniä sivistyslautakunnasta, kaupunginhallituksesta, kaikista puolueista, kaupungin kiinteistöjen asiantuntijoita, vanhempain edustajia sekä sivistystoimialan luku- ja laskutaitoisia virkamiehiä.

 
Lahden kaupungin sivistyslautakunta

Sivistystoimialajohtaja ja sivistyslautakunta ovat oivaltaneet asian ja takeeksi on elokuun alussa tulossa uusi koulutoimen päällikkö vastaamaan kaupunkimme kouluoloista.

 

Omana käsityksenäni Lahden koulutilanteesta esitän:

-Lahden peruskouluverkon 16.2.2010 valmistunut kehittämisasiakirja joutaa roskiin

-Lahden ja lähikuntien on laadittava peruskoulun kehittämislinjaukset yhdessä (suurkunta mahdollisena tavoitteenaan) eikä päätöksiä voi toteuttaa ennen suurkuntasuunnitelmien valmistumista

-Hollolasta mallia kunnanosakoulujen ja todellisten lähikoulujen säilyttämiselle (alaluokat 1-4)

-Lahdessa ei tarvita keinotekoisia koulualueita aluerehtoreineen, aluehölmöys ja keskinäinen kilpailu purettava.

-Lahdessa ryhdistettävä myös oppilashuolto uuteen, tehokkaaseen ja luottamukselliseen iskuun kotien, oppilaitten ja koulujen eduksi. Nyt jo moni murrosikäinen oppilas vedättää näitä asiantuntijoita miten huvittaa.

-Erityisopetuksen johto pitää vaihtaa ja erityisopetuksen määrä karsia turhista erityisoppilasrönsyistä tehokkaaksi, lasta palvelevaksi kokonaisopetukseksi, jossa on pätevät koulutetut opettajat.

Lahden suurin koulu, Launeen yhtenäiskoulu, on liiketonttien ja teitten kovassa puristuksessa

-Koulurakennuksia pohdittava uusin silmin. Esimerkiksi Launeen koulu on erittäin huonolla paikalla: se on suurten teitten risteyksessä, sen ohi ohjautuu kohta suuri eteläinen sisääntuloväylä ja se on liiketonttien ympäröimä pohjoisesta, lännestä ja etelästä. On aika pistää Launeen koulukiinteistö jatkuvine homeongelmineen muuhun käyttöön.

 

 Torstai 17.6.2010 Kouluverkkoja kokemassa

Pienten valtuustoryhmien järjestämä seminaari Lahden peruskouluverkoista

Seminaarissa Lahden peruskouluverkoista käyttivät mielenkiintoiset ja monin tavoin asioihin perehtyneet puheenvuorot valtuutetut Saara Vauramo, Marjo Loponen, Antti Holopainen sekä Ulla Lilius.

Sivistyslautakunnan jäsen Pertti Heino, Lahden Lyseon oppilaitten vanhempien edustajana Ilkka Mesterton ja Lahden Seudun Vanhemmat ry:stä Pirjo Varumo antoivat illalle vankkaa kokemusperäistä oppilas- ja koulutietämystä sekä kodin ja koulun yhteistyöesimerkkejä.

Valitettavasti paikalla oli myös valtuutettuja, jotka puheenvuoroistaan päätellen eivät ymmärtäneet Lahden kouluasioista ja kuntalaisten osallistumisesta päätöksiin juurikaan mitään.

http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/930DAA59DB6394B4C2256FFE003BDE8A