Sirkushuvipäivänä 1.11.2010 kansanedustajat saavat yllättäen tuntuvat  palkankorotukset. Samana päivänä on Lahden kaupungin 105-vuotispäivä.

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/index.htx

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_35_2003_ke_p_1.shtml

Ihmispoloista ympäröivät, säätelevät, käskyttävät, velvoittavat ja aikatauluttavat turvaverkoiksi ja arjen sujuvuudeksi mietityt ja säädetyt monenmuotoiset järjestelmät.

Terveydenhoitomme, oppivelvollisuuskoulutuksemme ja vanhustenhoitomme perustuvat valitsemiemme valtiopäiväedustajien säätämien lakien kaikille kansalaisille tarkoitetuille yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteille. Kuka näiden periaatteiden toteutumista valvoo?

Täällä Lahdessamme on näitä hyviksi tarkoitettuja järjestelmiämme runtattu lyttyyn varsin näkyvästi.

Täysin valvomaton yksityinen yrittäminen alkaa olla myös liian kaukana minkäänlaisesta kontrollista, saati ihmisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon tavoitteista – se perustuu liiketoiminnalle, jonka tärkein määrite on liikevoitto.Tänä päivänä tuo liiketoimintamalli on vallannut myös yhteiset turvaverkkomme ja muuttanut niitten rakenteet ja toimintatavat sekä päätöksenteon liian kauas ihmisestä, kohtuudesta ja yleisestä oikeudenmukaisuudesta. Tuo autuaaksi tekevä voima on nimeltään ostopalvelu.

Yksityisen suuryrityksen moraali

Yhteiskunnan tämänpäiväinen lahtelaisesimerkki puhuu eettisen ja  moraalisen selkärangan täydellisestä puuttumisesta: kaupunkimme valtalehti Etelä-Suomen Sanomat  sai  tänään raskauttavan tuomion, 300.000 euron korvausvelvollisuuden syyllistyttyään työntekijöittensä ikäsyrjintään. Moraalittomaksi asian tekee se, että rikkaalla lehtitalolla  on varaa tehdä mitä huvittaa, koska kaikesta selviää rahalla.

Yhteiskunnan oma valvontakoneisto vuotaa

Yhteiskunnan omistamaan ja sen valvontaan tarkoitetussa  Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa, jonne olemme etujemme vahtikoiriksi valinneet yhtymäkokouksen ja hallituksen, päätökset tekee mielivallalla ja räikeällä tavalla omaan etuun perustuen konsernin toimitusjohtaja. Vahtikoiramme tyynnytetään runsaalla vuosittaisella kokousmäärällä, tuntuvilla kokouspalkkioilla ja hyvällä kokoustarjoilulla ynnä omantunnon lohduttamismatkoilla ulkomaille. Vahtikoiramme syystä haukkuvat edellisiin etuihin kytketyissä ketjuissaan ilosta.

http://www.phkk.fi/toiminta/hallinto/hallitus/

Kansalaiset, medborgare

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Viljanen ja kaupunginjohtaja Myllyvirta

Oman kaupunkimme luotettavuuutta meitä palvelevana turva- ja hyvinvointikehyksenä nakertaa ylimmän päätäntäkoneistomme, kaupunginvaltuuston kumileimasinasema: se on jo pitkään ollut pelkkä puhuminen puhumisen ilosta - foorumi asioista, joitten päätökset on ennen muodollista valtuuston hyväksymisleimaa jo tehty salaseuroissa, urheilukerhon saunoissa, kabineteissa ja hyväveli-illoissa. Suurkaupunkihankehulluus, toriparkki-idean hölmöys ja Ranta-Kartanon alueen kaupunkilaisille pyhitetyn jokamiehen oikeuden myyminen yksityisen asumisen ökyalttarille, vanhustenhoito ja homekoulut sekä koulujen lakkautukset on kaupungissamme hoidettu kaupungin asukas unohtaen. Miten tähän on tultu?

Kansalaisten aloitteet, ideat ja aktiivisuus ovat tälle lahtelaisjärjestelmällemme myrkkyä ja punaista vaatetta. Kallispalkkaisten kaupunginlakimiesten joukko täyttää jo monen toimialan pöytätilat: päivittäin nämä lainoppineet rustaavat kaupunkilaisille, oikeusistuimille tai medialle vastauksia ja vastaselityksiä lain nimissä. Miten tähän on jouduttu, missä on kuntalaisten arvostus? Missä virkamiestemme ja luottamushenkilöittemme maalais- ja kaupunkilaisjärki?

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja valtuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen ovat niin tohkeissaan Ruotsin prinsessaperheen tulevasta marraskuisesta vierailukäynnistä täällä kaupungissamme. " Suomi on maailman paras maa ja Lahti maailman paras kaupunki", he ylpistelevät kuninkaallisten käyntihetken syyksi. Kunhan vain ei olisi prinsessan tietoon ja mieleen  tullut  tarkistaa Trio-tavaratalon monet seinät täyttävän mainoksen lupaus!

Kun  oikein hekumoidaan ruhtinaitten tapaan tulevista siniverisistä vieraista ja heidän äärettömän suurta vaikuttavuuttaan meidän lahtelaisten arkielämään, leivän sijasta sirkushuvi on selvästikin hallintokoneistomme tärkein tehtävä. Näinkö pitäisi ollakin?