Ryhtivika2-normal.jpg

Sadasosasekuntien  laukaisulla toimiva digikamera ei pysy perässä Ryhtivian vauhdissa: se tallentaa vain vähäisiä siruja muistoksi tuhattaitureitten komeasta revyystä.

Varokaa, ettette vinksahda itsekin, sillä Ryhtivian uudenvuoden revyy-kabareessa ajantajunne ja tosikkoutenne katoavat huithelkkariin. Kas kun esitys on ihan pähkähullu, aivojen läpivetotuuletus tarttuvaa hyväntuulisuutta, esittämisen riemua, huippuunhiottua  esittämisenammattitaitoa, yhteisilmaisun käsittämättömän taikavoimaista sooloilematonta tehoa ja ennen muuta kaikkiin suoniin asti iskevää rytmiä, katsein, jaloin käsin ja ajatuksin stepattuna.

 

Käsiteatteria, varjoteatteria, kauhua

 

Tämänvuotinen kabareeshow alkoi hivelevän taiturisella, mustan teatterin käsiteatterilla, jonka täsmällinen ja mielikuvituksellinen ilmaisu oli harvinaista suomalaisherkkua, täynnä illuusioita ja näyttämötaikuruutta, hämmästykseen mykistäviä sommitelmia. Alkupuoli jatkui makaaberilla leikkaus-sisälmys-sylki-räkä-irtojäsen - aiheisilla ronskilla hauskuuksilla varjoteatterin ja ihmisvartalon miltei jokaisen osan pähkähulluna kauhushowna. Sen liikekielen ja ääniefektien silmänräpäyksellisen tarkat ajoitukset riemastuttivat katsomon (tosin sen hurjanlainen huumori synkkine varjoineen alkoi jo pienimpiä katsojia hieman pelottaakin). Vaan sitten taas ihme: miten taitavasti nämä taiteilijat osasivat siirtyä suoraan katsomoon ja tehdä siellä meidän yleisön kanssa täysillä naurusta ulvovan katsomon nautintoääntelyiden säestämänä kerrassaan tyylikästä, korkeatasoista, empaattista hauskuutta stetoskoopein ja hulvattomin ääniefektein.

 

Marionetit, älypäätaikuri, pianoshow

Jälkipuoliskon aloitti kahden marionettinuken raikas juonto-osuus, joka huipentui pikkumarionetin aavistuksen verran punaisenmyllyn tapaiseen tuhmanlaiseen, mutta jälleen harkitun huolellisesti ja tasokkaasti toteutettuun juonelliseen hauskuuttamisakrobaattiesitykseen.

Illan revyyohjelmassa oli jos vaikka mitä: mahan lihaksia nauramaan vellova hämäläistemperamenttinen taikurishow avustavine Lolineen, tahallisesti  ja taitavasti pitkäpiimäistetty ranskalaistaiteilijattaren ylisensuallistettu pariisilaisvisiitti. 

Teatteri Vanhan Jukon antiikilta tuoksuva sali oli viimein lujilla, kun ohjelman päänumero - edellisen vuoden tyyliin - Niklas Blombergin pianoshow räjäytti meidät nauramaan hillittömästi: kymmenjäseninen varieteetaiteilijajoukko loihti jälleen kokonaisesityksen, jossa nuottien katoamistaikuus, jalka- ja käsiteatterin nerous, virtuoosisen taitava musisointi, sirkusmainen monitaiteellinen ilmaisu hämmästyttivät taas, nyt uusin meidät ällikällä lyövin nerokkain muunnelmin.

 

Stepin vartalorunoutta

Lopun suuri tanssinumero oli upeaa koreagrafiavuoropuhelua ja haltioittavasti tanssitun stepin maailmanluokan glamouria. Kaksituntinen  mielettömän absurdi ja hauskahenkinen ilotulitus oli liian pian ohi, vaan eivät aplodit, jotka raikuivat pitkään, vieläkin.

Ryhtivika:

 

Säde Niemi, Niklas Blomberg, Minna Sundelin, Simo Saukkonen, Katri Lausjärvi, Lasse Honkonen, Päivi Tuki, Tuomo Laakso, Heljä Heikkinen ja Päivi Raninen.

http://tarmon.vuodatus.net/blog/2314683/uudenvuoden-revyy-nurin-oikein/