Syyskuun ensimmäisen päivän tarjoilema Lahden 2012 taidelauantai oli jälleen niin ylitsevuotavaisen runsasohjelmainen, että valinnanvaikeus raastoi mieltä jo pelkkää ohjelmaa silmäillessä: eihän tällaista määrää kulttuuriantia kukaan voisi ehtiä yhtenä päivänä. Meidän veronmaksajien ajatuksia hämmästytti ja vakavoitti ylläpitämiemme keskeisten taidelaitosten poissaolo: ei kuuluisuudessa kylpevä Sinfonia Lahti eikä liioin Lahden kaupunginteatterikaan ollut sisäistänyt kaupunkimme taidelauantaita arvoisekseen - molemmilla oli omat ammatilliset ambitionsa samanaikaisesti. Verovaroin toimivat kulttuurilaitoksemme museo ja kirjasto olivat asian ymmärtäneet avaamalla tilansa ja osallistumalla taidelauantain ohjelmaan.

Päivän tärpit piti ratkaista lähes arpomalla: ahkerinakin ehdimme kokea vain runsaan tusinan tarjolla olleesta puolesta sadasta kulttuurinautinnosta. Tässä päällimmäiset ajatukseni kymmenen tunnin taidevaelluksemme kokemuksista.


Milla Mäkinen

Taiteellisesti mielenkiintoisimmat kokemukset nautin Malskilla, entisen  Mallasjuoman tehtaan taivaisten korkeuteen yltävien seinien kalkinvalkeassa kylmänhohkavassa hiivakellarissa, jossa MoTai -ryhmän oopperallinen tunti oli loistavasti toteutettua uudenlaista ja ennenkokematonta monitaiteellista herkkunautintoa (kiitos ohjaaja Lasse Kantola).
Esityksen runkona oli seitsemän ikivihreää aariaa maailman oopperasävellysten sykkivintä klassista musiikkia - puccinia, vivaldia, straussia,gounoidia.. - tulkkinaan vahvan hehkuva sopraano Milla Mäkinen säestäjänään taitava, musikaalinen Mirva Minkkinen kaunisäänisellä sähkökanteleellaan.
Esityksen visualisointi ja koreografia oli vaikuttavan sensuellia: puvustaja puvusti aariaan siirryttäessä plastisen tyylikkäästi sooloesiintyjän täysin uudelleen yleisön edessä ja edellinen puku ripustautui komeassa koreudessaan seinälle silmäimme nautinnoksi. Eikä tässä vielä kaikki - solistin taustalla, väliin meidän yleisön keskellä liikkuen tanssija tulkitsi aarioiden aikana oman mielenlaatunsa mukaisesti tanssin keinoin aarian tunnelmia.
Vain sanataiteen osuus hieman ontui täydellisyydestä: esityksen tuomaa tunnelmaa pyrittiin yhdistämään kirjoitetuin ajatuksin, heijastamalla aarioiden inspiroimana syntynyttä tekstiä seinälle - tällä kertaa heijastelaitteet vain häikäisivät solistin turhan kalvakkaaksi eikä teksti ymppäytynyt esityksen muuten ainutlaatuisen hienovireiseen kokonaisuuteen.

http://monitaide.blogspot.fi/




Diakoniainstituutin Theatrum Olgan harvinaisen komea kolmetoistaminuuttinen varjoteatteriesitys maailman 1960-luvun elämästä muodostui myös monitaiteelliseksi, yhdeksi päivän hallituimmista ja puhuttelevimmista taideluomuksista.


http://www.dila.fi/koulutus/infoa/theatrum_olga/




Teatteri Vanha Jukossa nyt ensi-illassa nähty Esa-Matti Smolanderin ”Minun isäni sydän” -näytelmä, tuo vahvasti läsnäoleva, viiltävän synkkä, traagisen vinostihymyilevä tulkinta Timo K. Mukan elämän keskeisistä kulminaatiosta, ylsi näyttämötaiteen herkkävireiseksi, vavahduttavaksi, ajatteluttavaksi luomukseksi ja yhdeksi teatterikirjallisuutemme omaperäisimmistä analyyseistä syksynsynkän pohjoisen taiteilijakohtalosta.
Smolanderin estottoman heittäytyvä, samalla kertaa brutaalin suora sekä empaattisen herkkä mukka-olemus ja hänen näyttämöllinen vitaalisuutensa, sisäistyneisyytensä veivät katsojan yli realismin. Liikutuin ja vakuutuin jälleen kerran lahjakkaan näyttelijän kyvyistä teatteritaiteen voimalla viestittää asioita ja terävöittää sekä muuttaa asenteellista ajatteluamme.
http://teatterivanhajuko.fi/

 


Lahden kansanopiston teatterityön 1.vuosikurssin oppilaiden Taidemuseon pitkänsuuressa, hälyisässä taidehallissa tulkitsemat Arto Kytöhöngan jo vanhat, mutta postuumina vieläkin modernit säkeet eivät ihan yltäneet ideansa kihelmöivän herkulliseen päämäärään - esittää runoutta tilan ehdoin. Esittäjien taidot sen sijaan vakuuttivat vapautuneella ilmaisullaan, esitysvalmiudellaan ja yhteisilmaisun tiedostetulla päämäärällään. Runouden uusista tulkinnallisista ulottuvuuksista esityskokonaisuus antoi harvinaisen kiinnostavan, vakuuttavan, omaperäisen näytön.  
http://www.lahdenkansanopisto.fi/fi/opintolinjat/taide_ja_viestinta/teatteri_

 


Otteita olemisesta, Snapshot!  tanssitaiteellinen ilmaisukokonaisuus Pikkutetterissa ei ihan vielä ensi-illassaan vakuuttanut valmiudellaan. Sen tulkitsijat Meri-Tuuli Risberg ja Reetta Kinnari hallitsevat komeasti ilmaisukielensä, persoonallisen tekniikkansa, mutta jonkinlainen liikeradoiltaan kovin koneellisen rutiininen koreografia tuntui lopulta kyllästyttävältä ja teoksen kerronnallinen taso ihmisen sisäisestä muuttumisesta maneerisesta arjestaan jäi arvoitukseksi. Kahden taitavan esittäjän kovin etäinen fyysinen asemointi, peilimäisten läheisyyskontaktien minimaalisuus askarruttivat katsojaa ja turhaan rajoittivat teoksen sisällön avautumista.

http://www.sisasuomentanssi.fi/hame/tapahtumat/snapshot-otteita-olemisesta-ensi-ilta-1-9-2012
 

Kulttuurikokemuksia
kirjastossa

Mustalaiseks olen syntynyt....sekä mustalaiskielellä että suomeksi laulaen

Pääkirjaston auditorion Hilja Grönforsin tulkitsemat romaanilaulut valaisivat aidolla tunnelmoinnillaan ja omaleimaisella musiikkisävyllään valloittavasti vähemmisökansanosamme kulttuurista musiikkiperinnettä. Puolalaissyntyisen Jan Dobrowolskin harmonikkasäestys täydensi harvinaisen musiikkinautinnon maukkaaksi.

http://www.facebook.com/lahdenkaupunginkirjasto?filter=





Kirjaston
musiikkiannnista vastasivat myös Tiirismaan koulun musiikkiesitykset erilaisissa yhtyekokoonpanoissa, tässä yksi omintakeisimmista ja lämminhenkisimmistä -  tyttöjen hieno lauluyhtye negrospiritual-tunnelmissa.
http://tipala.edu.lahti.fi/




Eri äidinkielillä tarjoutui lahtelaisille mahdollisuudet kuulla kirjallisuutta tai vaikkapa sadunkerrontaa. Kuvassa Leili Kujanpää lukee satua eestinkielellä.

http://www.paijat-hameentuglas.fi/


Vesijärvenkadulla


 

ANNA MIELESI NÄKYÄ-taidenäyttely
P-H sosiaalipsykiatrisen säätiön, Miete ry:n, Lahden Klubitalon sekä Omaiset mielenterveystyön tukena P-H yhdistys ry:n yhteinen taidenäyttely

Laaja tapahtuma avarsi kävijän ymmärtämään kulttuurin vaikuttamismahdollisuuksia ihmismielen eheyttämisessä ja arjen sujuvuuden löytämisessä.
http://www.mietery.fi/5




Multi Culti -aukion kymmenistä esiintyjistä Lahden inkeriläisten Sudarushka-kuoro tulkitsi perinteistä  kansanmusiikkia.

XX Katso lisää kommenteista

Konserttitalo



Solistivuorossa Kristiina Lanki

Konserttitalolle oli Lahden Ooppera ry. järjestänyt myyjäiset toimintansa tueksi. Todellinen perinteinen oopperaelämys oli tunnin mittainen konsertti, jossa yhdeksän solistin ja Lahden oopperakuoron esitykset elähdyttivät konserttisalin aulassa pidetyn matinean. Monet oopperateosten klassikot sekä myös musikaalit ja elokuvasävelmät saivat paikallisten laulajien maittavat tulkinnat  - myös oopperakuoron kolmentoista laulajan ydinkuoron kurinalainen musisointi viehätti. Maarit Liimataisen pianosäestys oli kuulijalle tilaisuuden valloittavin musikaalinen elämys.
http://www.lahtiopera.com/

 
Tori



Tuottajaperhe Pöyryn musikantit Hollolan Miekkiöstä soittelevat sadonkorjuun kunniaksi. xxx

Torin koko päivän täyden tapahtumia ehdin vain vilkaista. Sen Sadonkorjuukylä monine tuotteineen viestitti torin ja aitojen lähituottajien tuotteiden mahdollisuuksista kohdata tämänpäivän ihminen ja hänen kuluttamistottumuksensa.

xxx Katso lisää kommenteista

http://www.lahticity.fi/




 
Kikka Nyrénin
keramiikkaa Malskin näyttelyssä

Kipinän ja Malskin taidenäyttelyt, Galleria oyoy ja Aila Seppälän galleria antoivat lahtelaisesta kuvataiteesta ja sen toimeliaisuudesta sekä korkeasta tasosta vankat näytteensä.

Kirjaston eteen pystytetyt eri lahtelaisyhdistysten basaarimaiset toimipisteet esittelyineen, Muotohuoltamo ja sen monet muotoilijat, esilleasettajat ja taiteilijat sekä Lahden kaupunkikulttuuriseura r.y. tiedottavassa kokoonpanossaan viestivät kaupungissa pidettävän kiinni kulttuurin säilymisestä.

Lahtelaiset tuntuivat tänä vuonna hieman laiskasti uskaltautuneen viileäsäisen kotikaupunkinsa taidelauantaihin kokemaan ja osallistumaan. Taide-elämysten suuri määrä tuotti ehkä valinnanvaikeuksia - olisiko sittenkin tulevina vuosina taideantia annosteltava useammalle päivälle? Monet maksulliset taidetilaisuudet saattoivat nekin rajoittaa osallistumisintoa.
Monet kaupunkimme byrokratian päättämät rumentamiskampanjat, kuten Ranta-Kartano ja toriparkki, ovat viime aikoina antaneet meidän ymmärtää, miten humaani ajattelu ja kulttuuriympäristö on päättäjillemme toisarvoista - miksi siis osallistua tai innostua enää mihinkään yhteiseen toimeen tai toimintaan tässä kulttuuriperinneköyhästi toimivassa Lahdessa.