Tallinnassa on yksi maanosamme kiehtovimpia näyttelyitä koettavana vielä parin kuukauden ajan.
Kumun taidemuseon näyttelyyn kannattaa mennä hämmästelemään ja pohtimaan elämän synkkyyttä ja keveyttä yhtäaikaa.
Viro Neuvostoliiton läntisimpänä osana sai näyttää suurta kehityksen julkikuvaa länsimaihinpäin. Muoti oli kenties kansainvälisesti vastustamattomin tapa kertoa.




Naisten muoti oli ensimmäinen rautaesiripun rajat ylittänyt ilmiö.
Tallinnaankin perustettiin oma muotihuone 1950-luvun lopulla todistamaan valtion hyvinvoinnista. Pariisin muotitalot ja Brysselin ateljeiden suuret muotiluomukset ja tyylisuuntaukset tihkuivat eliitin tiedoksi ja Neuvosto-Viron  muoti sekä kulttuuri seurasivat kansainvälisten virtausten suuntaa pyrkien saavutuksissaan lännen edelle.


"Siitä me juuri puhummekin, että aikeita ei tarvitse pelätä."

Dokumenttifilmi pyörii heti suureen näyttelytilaan saavuttaessa kävijää suorastaan kylmän sodan tapaan ja sisältöön tutustumaan innostaen. Siinä idän Neuvostoliiton ja lännen  USA;n päämiehet Hrutshev ja Nixon käyvät pitkän värikkään keskustelun sananvapaudesta ja vannovat kättäpäälle kertovansa kaiken maastaan toisilleen sekä vatkaavat minuuttitolkulla toisiaan kädestä vakuuttaen kaikkinaista ystävyyttä.

Neuvostoliitto kehitti erityisen vaatetustehdasjärjestelmän koko valtioon ja yksi sen suurista tuoteryhmistä olivat synteettiset asusteet, joita valmistettiin valtion vaatetustehtaissa kansan tyydytykseksi.


Synteettisesti valmistetuista kankaista tehdyt naisten vaatevalmisteet 1950-70 luvuilta



Miesten muotikin alkoi kukoistaa lännelle tasoaan ylvästellen.

Tallinnan muotihuoneessa valmistunut pitkätakki ja hattu
1970-luvun alku
Yksityiskokoelma


Pariisin muotitaloissa mannekiinina työskenteli suomalainen huippumalli Carita Järvinen, jonka kokoelmat tuovat  nyt virolaisen katsojan nähtäviksi Diorin, Chanelin, Yves Saint Laurentin, Courrègen, Nina Riccin ja muiden tunnetuimpien muotitalojen luomuksia 1950-70 -luvuilta.



1944 perustettiin Tallinnan valtiolliseen taideteollisuusinstituuttiin vaatetusalan oppituoli kouluttamaan muotitaiteilijoita.
Vaalea pitsileninki
1952. Leninki valmistui Tarton yliopiston päätösjuhlatilaisuuteen, sukulaiset Kanadasta toimittivat pitsikankaan, yksityinen ompelija ompeli.
Yksityiskokoelma


.
Hattumuotia 1950-luvulta
Brysselin Puku- ja pitsimuseo


Kylmän sodan idän ja lännen vastakkainasettelu oli armotonta, jatkuvaa imagon nostamista kaikin mahdollisin keinoin. Muotisuunnittelijat ja vaateteollisuuden monipuolistuminen toimivat tuloksellisesti kylmänsodan agentteina ja desantteina.
Lännen etuvartiossa Tallinnan muotilehdet ja muotitalot saivat tilauksen näyttää kykynsä. Näyttely avaa silmät ymmärtämään, miten tehokas, kaunis ja vastustamaton kylmän sodan taisteluväline muodin glamour voikaan olla. Käykää ihmettelemässä ja katsomassa myös museon pysyvät näyttelyt!

http://www.kumu.ee/fi/museovierailu/kalenteri?view=event&id=173

.