"Leikittäiskö vaikka barbeilla",  Henna Simojoki ja Hanna Kaskela                                                                                          Kuva Sonja Siikanen

Jos haluat tutkailla sydämesi herkimmät tunnot, miettiä elämän ja kodin lintupesämäistä tarkoitusta, nauttia sylintäyteisesti viisaista tuoreista lapsuuden ajatuksista ja samalla kokea kaupunkimme syvällisimmän, raikkaimman, omatekoisimman, koskettavimman, musiikillisestikin aivan lyömättömän taitavan taidenautinnon, rohkaistu ja mene Theatrum Olgaan, istu, ihmettele, ihastu elämään, haltioidu. Kovin harvoin, niin kuin nyt, voi sanoa – tämän kauniimpaa, pyyteettömämpää, tyylikkäämpää, osaavampaa ja ajatteluttavampaa teatteriesitys ei enää voi olla.

Hanna Kaskelan ja Henna Simojoen tekstit ja sävellykset sekä heidän heittäytyvä, hillitty mutta tunteva tulkintansa järisyttää kovakalloisemmankin aivosopukat herkkyyden taajuuksille. Nämä lahtelaiset musiikin ja teatterin todelliset ammattilaiset eivät tarvitse ulkokullaista esiintymistekniikkaa tai lavaestradin näyttämistasoa: he osaavat viedä meidät mukaansa miten haluavat, steppaavatkin siinä laulunsa ja runojensa sivussa sielunsa riemusta ja antavat meidänkin riemuita, nauravat, itkevät ja ennen muuta laulavat meille vangitsevan taivaallisesti.

Tarinoiden laajempi kehys kertoo kodista, jossa ei aina ole korvia lasta kuulemaan, lasta ymmärtämään tai edes lapsen kanssa olemaan. Siis oikeastaan meidän jokaisen kodista liiankin usein. Vanhojen lastenlorujen teemoihin on syntynyt kymmenet uusimuotoiset runotekstit ja hienomelodiset sekä moni-ilmeisen rytmipoljentoiset raikkaat sävellykset onnistuneiksi pikkusävelteoksiksi. Parinkymmenen runon esityskokonaisuuden monet tulkinnat, kuten Simojoen säveltämä ja sanoittama upea Rosvosektori, vatkaavat vieläkin sisuksiani ihanan kehräävästi aivosopukoissani jammaillen.



Enkä voi olla erikseen ihailematta
Hanna Kaskelan hersyvän luontevaa karakteritaitoa, Henna Simojoen lauluinstrumentin lumoavan kaunista äänenväriä, heidän duettolaulamisensa vaivattomuutta, taitavasti säestävän kosketinsoitin/kitara duon Heikki Kaskela/ Miikka Wallin kypsänosaavaa, nyanssitarkkaa musisointia, valaistuksen värien ja tehojen tunnelmakeskitystä, puvustusta detaljeineen.

Lasse Kantolan selkeä kokonaisnäkemys työryhmän taiteellisena tuottajana keskittää sisällön sisäistyneeksi ja avoimeksi, luo esitykseen ilmavaa rytmiä ja lämpöisyyttä, huumoria sekä värittää tekstin tunnot kauniisti silmien nähdä, viisaasti korvien kuulla ja ymmärtää. Kokonaisuus on hellyttävän koruttomasti ja kauniin lapsenmielisesti ajateltua, syvälle pistävääkin tekstiä ja teatteria, josta kurttuotsaisuus, osoittelevuus ja turha teatterinomaisuus ovat kaukana: kaupunkimme parhaimmalla ammattitaidolla tehtyä musiikkiteatteriherkkua.
 


Theatrum Olga
 
LEPPÄKERTUN PILKKUJA –LAPSI PUHUU, KUULETKO?
 
Teksti ja esitys Hanna Kaskela, Henna Simojoki
Taiteellinen tuottaja Lasse Kantola
Säestys ja musiikin sovitus Heikki Kaskela, Miikka Wallin
Valot Linda Lebnaoui
Puvut  Heli Salomaa


Esitys on maksuton, esitystiedot ja päivämäärät:
www.dila.fi