Hellmanpaneeli-normal.jpg

Lähes kaksi ja puoli tuntia paneelipuheenvuoroja on saavutus yleisölle ja panelisteille, varsinkin kun tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnankaan pelastamiseksi ei löydetty reseptejä eikä yleisön kanssa juurikaan ehditty vuorovaikutteiseen keskusteluun. Taustalla kuvassa 22.000 pääosin naista ja lasta Fellmanin pellolla keväällä 1918.

Lahden kansanopiston auditorio täyttyi 21.4.2013 kuulijoista. Itse istuin kahden tutun naisen kyynäspäätuntumassa: oikeanpuoleinen polveutuu Jämsän kunnallispampuista, pitäjän, joka on kuulu vuoden 1918 kirkonmäkensä punaisten ja valkoisten toistensa mielivaltaisista teloituksista, vasemmalla olevan isoisä on samoihin aikoihin ammuttu Hennalan vankileirille vietäessä. Itselleni on vasta viimeisinä elinvuosikymmeninäni valjennut oman isäni sotilaspassiin hänelle kirjattu merkintä: kuusi kuukautta vankeutta karkaamisesta 12.9.18-12.3.1919.

Ville%20M-normal.jpg

Ville Marjomäki

Kun lisäksi istun kansanopistomme yli satavuotiaitten seinien puristuksessa, seinien, joiden suojissa ovat todellisuudessa olleet vuoden 1918 tapahtumien tilapäiset, valtiorikosoikeuden osastojen 71–76 istuntosalit, tunnen jonkintasoista epätodellisuutta katsoessani edessäni olevaa staattisesti tuoleihinsa jymähtänyttä viisaitten paneelia, jonka viisastelua johtaa Lahti-kaupunkimme sanomalehden päätoimittaja. Paneeli keskustelee vuoden 1918 Lahden tapahtumista, niihin johtaneista syistä ja muodoista. Kaikki, yhtä lukuun ottamatta, ovat kirjanoppineita - nykyajan fariseuksia.

Meille niinkutsutuille sota-ajan lapsille ei koskaan näistä asioista puhuttu, niistä kodeissa vaiettiin visusti. Siksi nyt odotan korkeasti oppineiden historian-, sotastrategian- ja politiikantutkijoiden sekä 2000-luvun Ruandan ja Baltian kansanmurhiin erikoistuneen vainajienselvittäjän tuovan edes jotakin valaisua Lahden maaperällä käytyyn kansanmurhaan, punakapina-veljessota-sisällissota-luokkasota-vapaussotaan.

Yli kaksi tuntia puheenvuoroja on kulunut, kun totean kovin tyypillisen paneelin jauhavan tuloksettomasti erilaisia kannanottoja menneestä. Sotastrategi puhuu aseellisten joukkojen aseistuksesta, taistelujen ja niiden ratkaisujen improvisoinnista ja puheenjohtaja vitsailee puheenvuoroja jakaessaan hieman heikosti, aiheen maaleihin osumatta.

Onneksi maailmanhistoriaan elämäntyönään perehtynyt, osin Berliiniä kotikaupunkinaan pitävä historiantutkija Seppo Hentilä, nuorison nykypäivässä vaikuttava historianopettaja Ville Marjomäki sekä maailmantilannetta päivittäin valottava lehtimies Jussi Lähde ja ennen muuta aikamme kansanmurhiin sotakentillä harjaantunut realisti, selvittäjätutkija Helena Ranta havahduttavat, tosin uuvuttavan pitkillä, mutta viisailla puheenvuoroillaan meidät peilaamaan tapahtunutta tähän aikaan. Lähi-idän telttakansakunnat, Syyrian sotatilan vainajien määrät, Suomen kaikkien mahdollisten monienkymmenien valtiollisten organisaatioiden nuorten syrjäytymiskampanjoiden tuloksettomuus, aikamme lapsikäsite (lapsi vain hyödyllinen tuote) sekä median päivittäin pönkittämä harhakuva tyydyttää mammonalla (kovapalkkaisilla ammateilla) nuorten todelliset elämänpyrkimykset havahduttavat edes muutamaksi sekunniksi meidät parkkiintuneet salin täyttäneet, kunnioittavan täysikäiset lahtelaiset. Maanosiemme nykyisyydellä on riittävästi käynnissä ja muhimassa ihmiskatastrofeja, joiden merkit oikeuttavat meidät kaikkeen muuhun kuin hyväänoloon ja luottavaiseen tulevaisuuteen tuudittautumaan.

Kaisa%20Salmi-normal.jpg

Kaisa Salmi

Kansanopiston tilaisuus oli osa seuraavan sunnuntain performanssia, alustus siitä. Silloin 28.4.2013 Fellmanin pellolle yritetään saada symbolisesti lähes 22.000 ihmistä kattamaan puisto ajattelevilla ihmisillä. Fellman-performanssi taas on nykyajan tiedettä, osa Aalto-yliopistossa taiteilijatohtoriksi opiskelevan Kaisa Salmen tohtorinväitöskirjaa.

Unohtuvatko Hennalan punavangit sekä Fellmanin pellon nälkiintyneet, apua tarvitsevat äidit ja lapset tällaisessa draamallisessa installaatiossa historian edelleen selvittämättömäksi, vaietuksi menneisyydeksi.

http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/04/lahden-kansanopisto-21-4-klo13-00

 

Pikkusormen raapaisu 28.4.2013

Fellmanin%20pellolla-normal.jpg

Fellmanin pellolle on järjestynyt arviolta pitkälti neljättätuhatta ilmoittautunutta, katselijoita kenties saman verran: menossa on performanssi pellon tapahtumista vuodelta 1918. Kansa laulaa Marseljeesia uusin, hieman kömpelöin suomalaissanoin. Nyt  osallistujat tekevät liikkeitä koreografin ohjeiden mukaan. Enimmäkseen iäkäs osallistujien joukko tottelee nöyrän kuuliaisesti ohjeita. Nyt painetaan käskyjen mukaan päät alas ja mietitään syntyjä syviä lähes sadanvuoden takaisiin tapahtumiin. Vielä on vuorossa puhua viereiselle lähimmäiselle kaikki mitä asiasta on kuullut, tietää tai itse ajattelee.

Kamerat kymmenien metrien korkeudessa nosturin työskentelykopassa pyörivät koko ajan, samoin punavankipatsaan ympäristössä linssit ja laitteet tallentavat tapahtumaa. Taideteos-performanssi suomalaisesta kansanmurhasta on syntymässä.

Lahden kaupungin yleiseen ilmapiiriin tällainen tapahtuma on tuonut pienen särön yleiseen ökymenoon. Onhan tämä edes pikkusormen raapaisu asiaan.