Hellan%20kuva-normal.jpg

Kuva  Atelier Herm. Hamnqvist

Naapurimaa Viro on täynnä kulttuurillisia yllätyksiä. Suomen historian kiistellyin kulttuuripersoonallisuus-poliitikko-afäärinainen Hella Wuolijoki (1886-1954) elää tänäänkin Viron maaperällä arvostettuina, perinteisinä dokumentteina: hänen synnyinpaikkansa, asuinsijansa, muistolaattansa, koulurakennuksensa, läheistensä hautasijat ja hänestä kirjoitetut tieteelliset tutkimukset ovat sellaista kulttuurista ravintoa, etten moista ole ennen edes uumoillut löytäväni kenestäkään suomalaisesta maamme ulkopuolelta (vain Hellan yhden ystävän, Eino Leinon muistomerkin löysimme aikanaan sattumalta Roomasta).

Pääsimme pienen lahtelaisryhmän kanssa Hellan ulkonaisilta puitteiltaan vaatimattomille lapsuuden jalanjäljille, kolusimme hänen synnyinpitäjänsä, synnyinkaupunkinsa ja hämmästelimme naapurimaamme kulttuuriperehtymisen laajuutta, asiantuntemusta ja sen vielä elävää wuolijokitietoutta.

Samalla tajusimme nelipäiväisellä kulttuuripyhiinvaelluksellamme taas kerran, että keskieurooppalainen kulttuuri on edelleen aivan toista tasoa kuin meidän kotikudonnainen kaikkea vähättelevä näkemyksemme kulttuurista ja että Virosta alkaa sivistysmaailma jo pelkästään tuhatvuosina luettavine rakennusperintöineen. Niitä hämmästellen tajuamme kulttuurin perusteet, joita ihmispoloinen valtapyrkimyksissään, maailmansodissaan ei ole pystynyt vielä kokonaan sentään hävittämään. Enteellisen traagista on, että noiden sotien syvät yhteiset haavat ja uhratut ihmismassat sekä erityisesti niiden balsamointiin tarkoitetut lukuisat muistomerkit olivat nelipäiväisen, tiiviin ja ohjelmatäyteisen matkamme näkyvimmät, parhaiten hoidetut dokumentit.

Viljandi

Viljandia-normal.jpg

Etelä-Eestin kahdenkymmentuhannen asukkaan Viljandin kaupungissa on lähes 800 vuoden ikäistä hansakauppaan liittyvää historiaa runsain mitoin tallella - keskiaikaisia linnamuureja ja ajan monenlaista arkkitehtuuria.

Viljandib-normal.jpg

Viljandic-normal.jpg

Viljandif-normal.jpg

Oman aikamme kansankulttuurin kukoistuskaudesta kansanlaulu- ja kansantanssiperinteineen on dokumenttielementtien lomaan rakennettu kaupunkiin meitä kiehtovaa muistumaa. Upea luonto kirkonmäeltä kertoo maiseman maastovaihtelusta ja luonnonkauneudesta ja paikkakunnan merkittävien henkilöiden muistomerkit omaa nautittavaa elämänpuitekertomustaan.

Viljandie-normal.jpg

Viljandi%20Martin%20Klein-normal.jpg

Martin Klein  Viljandista on ensimmäinen virolainen olympiamitalisti. Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 hän voitti hopeaa 11 tuntia 40 minuuttia kestäneessä hopeapainissa - kun ottelijat eivät enää jaksaneet kuin nojata toisiinsa.

 

Viljandid-normal.jpg

 

Rauhaisa yö Viljandin kaupungin pienessä, intiimissä nelikerroksisessa Endla -hotellissa, kierreporraskäytävineen, hämmentävine tilaihmeineen ja pohjakerroksen aaumuruokailuineen, palveluineen oli miellyttävä kokemus.

Endlahotelli-normal.jpg

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viljandi

 

Taagepera loss

Taagepera4-normal.jpg

Taageperan linna Valgamaalla, yli 200 km päässä Tallinnasta on vuosisadan ikäinen rakennus. Sen suomalaismakuisissa, kansallisromanttisissa tiloissa on nykyisin suosittua viettää häitä ja hääöitä - yli 60 hääparia toteutti unelmansa kuluneena vuonna linnan alkuaan metsästyshenkeen sisustetuissa tunnelmallisissa tiloissa.

Taagepera3-normal.jpg

Hugo von Stryk rakennutti linnan, ja sen yhteyteen myöhemmin rakennettu parantola toimi pitkään monen sairauden hoitolana ilmakylpyineen. Suuret takat, konferenssitasoinen alakerran tyylikäs ravintola ja 95 porrasaskelen korkuinen torni sekä näkymät sieltä järvelle ja joelle kauas koko maakuntaan ovat unohtumattomia kokemuksia.

Taagepera1-normal.jpg

Kyyhkyslakka metsästystä tai onnenkyyhkysiä varten

Taagepara%202-normal.jpg

Näkymä korkealta linnantornista

 

Taageperan kalmistossa

Hellanisoisän hauta.jpg   Hellan äidin hauta.jpg

Pysähdymme hetkeksi Hellan äidinpuoleisten isovanhempien ja Hellan äidin haudoille.

Taageperen%20kirkko-normal.jpg

Hautausmaalta näkyy myös 1600-luvulla rakennettu pieni, kaunis kirkko, jonka nykyaikaistetun vaaleissa tiloissa käväisemme taivaskolehdin antamassa.

Hella1-normal.jpg

Hella Wuolijoen syntymäkodin seinässä on merkittävä muistolaatta.

Erja0Wuolijokiopas.jpg

Lopuksi tutkija-oppaamme Erja vie meidät alkuaan majataloksi rakennettuun, sittemmin kouluna toimineeseen ja nykyisin moderniksi kouluksi sisustettuun uuteen koulurakennukseen, entiseen Hella Wuolijoen syntymäkotiin. Sen kirjastonhoitajana toimiva oppaamme esittelee vielä kirjastoaan, kertoilee keräämästään Hella-aineistosta ja Wuolijoki-tutkimuksestaan.

 

Helmessä

Helmenkunta.jpg

Parin tuhannen asukkaan Helmen kunnassa on jäljellä 14 kylää ja keskus. Meitä tervehtivän kansannaisen tammiveistoksen ovat tehneet Ly ja Raul Teder.

Helmen 1400-luvun muinaislinnan raunioita häämöttää pitkin mäkistä kävelyreittiämme. Käki kukkuu taukoamatta. Monet vihollisen torjumiseksi syntyneet legendat värittävät matkamme tunnelmaa - yksi niistä on balladi-uhrikertomus "Ohver".

Helmenhiekkakuopat-normal.jpg

Helmen hiekkakuopat kertovat myös viholliselta suojautumisesta omiin hiekkaan kaivettuihin pitkiin käytäviin, ja ulkopuolella tuoreet aseiden hylsyt viestivät itäisen naapurin nykypelossa suoritetuista sotaharjoituksista.

Helmen%20arstiallikas-normal.jpg

Helmen Arstiallikas-lähde houkuttelee ainutlaatuisella, ihmeitä tekevällä vedellään. Sen lisänimi Pärliallikas kertoo, miten nuoret naiset uhrasivat lähteeseen helmiä säilyttääkseen nuoruuden ja kauneuden ilon.

HelmenSchiller-normal.jpg

Hämmästelemme myös mäelle pystytettyä Schillerin muistomerkkiä. Ja käki kukkuu niin kuuman kiihkoisasti, että sekoamme jo sen kukuntaluvun kiihtyvässä rytmissä kesän tuoksuvaan tunnelmaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helme

 

Jõgeveste mausoleum

DeTolly-normal.jpg

Vuoden 1812 sodassa Venäjän armeijaa sen ylipäällikkönä johti ruhtinas, sotamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tolly. Hän oli naimisissa Helene Auguste Eleanore von Smittenin kanssa, joka oli perinyt Jõgevesten kartanon. Ruhtinas kuoli sairauteen Itä-Preussinmaalla 1818 ja hänen sydämensä haudattiin sinne. Hänen ruumiinsa balsamoitiin ja se sai Jõgevestessa viimeisen leposijansa 1823 puolison omalle miehelleen pystyttämässä mausoleumissa.

Jogeviste%20masoleum-normal.jpg

Nykyisin sarkofageissa lepäävät ruhtinas ja hänelle mausoleumin pystyttänyt puoliso ruhtinatar Barclay de Tolly. Mausoleumi on kauniskoristeinen nähtävyys ja iältään jo kohta parisatavuotias, vaikuttava todiste rakkaudesta ja vallasta.

MAusoleum%20Jogeveswtessa-normal.jpg

Estike-opas.jpg

Mausoleumin Estike-opas oli yksi matkamme ammattitaitoisten oppaiden kohokohdista: tietorikas, selkeä, johdonmukainen opastus on yksi todellisen matkailuelämyksen edellytyksistä.

 

Hotelli Metsis 

Metsis3-normal.jpg

Valgan yli satavuotias Hotelli Metsis ottaa matkailijat loisteliaan perinteiseen syliinsä: maukas illallinen hienostuneine tarjoiluineen kruunaa päivän, johon on liittynyt vielä monta tässä selostamatonta vierailua, tapahtumaa ja kohdetta.

Metsis1-normal.jpg

Hotellin seinältä satavuotias valokuva viestii taitavan arkkitehtuurin viivaselkeyttä ja oma kamerani ikuistaa tuon viivanerouden säilyneen jo lähes vuosisadan muuttumattomana Priit-oppaan aloittaessa Valgaan tutustumispäivämme.

Metsis2-normal.jpg

 

Valgaa kierrellen kohti Hellan synnyinkotia

Hellan%20yksiasunnoista-normal.jpg

Bussimme ajaa ohittaen ensin yhden Hellan lapsuusperheen asuintaloista, jonka tunnistaa erikoisesta kulmatorniosastaan. Kaupungin läpi kulkee kahden maan raja eikä Viron Valgaa ja Latvian Valkaa maallikko juurikaan erota kaupungissa liikkuessaan, vain pienet rajapylväät ja valtakuntien nimikyltit kertovat matkaajalle valtakunnasta toiseen siirtymisestä. Tulleja tai rajahenkilöstöä ei näy.

Valgan%20vanhin%20rakennus-normal.jpg

Valgan vanhin rakennus on pieni ja nyt yksityisomistuksessa. Toiseksi vanhin rakennus on entinen suuri vankila ja nykyisin käyttämätön, asumaton pitkä ja ränsistynyt rakennus.

Eestin%20ensimm%C3%A4inen%20olympiavoitt

Voimaa uhkuva painonnostajan rintakuva yllättää edessämme: Viron ensimmäinen olympiavoittaja Alfred Neuland  (Antwerpen 1920) on saanut valgalaisena kunnian kaupungin historiassa.

Kohti%20Hellan%20synnyinkotia-normal.jpg

Pysähdymme ja suuntaamme nyt kävellen jokisillan ylittäen kohti jyrkkää mäkeä ja Hellan synnyinkotia. Se on aikanaan sijainnut näiden kahden valtion nykyisellä rajalla, sittemmin palanut ja nyt sen paikalla on täysin toisenlainen rakennus.

Hellan%20synnyinkoti-normal.jpg

Hieman petymme odotustemme kariutuessa melko lohduttomaan näkymään ja naapurirakennuksen suurten koirien pitäessä äänekkään rähjäävää protestisaarnaa niille itselleen poikkeuksellisesta käynnistämme.

Valkan%20haikaranpes%C3%A4-normal.jpg

Käymme vielä Valkan Museon pihalla, jossa valmistellaan illan kansainvälistä museoiden yötä; suuren haikaranpesän asukit kurkistavat meitä miltei taivaan korkeudesta pitkän puuston lehvien läpi. Valgan kuulu Jaanin kirkko on suljettu korjaustöiden vuoksi. Hajaudumme hetkeksi viettämään vapaa-aikaa kaupunkiin.

 

Paju mõis

Kuperjanovi-normal.jpg

Yksi Valgan kadunnimistä

Jatkamme Valgasta noin 6 kilometrin matkan Pajun kartanon maille. Saamme selkeän ja kattavan esityksen kuperjanovilaisuudesta (matkaseuramme, tohtori Olavi Latikka):

Julius Kuperjanov (11.10.1894-2.2.1919), Venäjällä sotilaskoulutuksensa saanut luutnantti johti virolaisia ja heihin liittyneitä suomalaisia vapaaehtoisia Pohjan poikia eli Tarton pataljoonaa. He saavuttivat Pajussa merkittävän voiton punaisista, jotka joutuivat perääntymään Riikaa kohden. Aivan taistelun loppuvaiheessa Kuperjanovin kohtasi vihollisen luoti, hän haavoittui vakavasti ja menehtyi kaksi päivää myöhemmin. Voittoisan taistelun rohkeus ja henkilökohtainen uhraus nostivat Kuperjanovin urhoollisuuden merkittäväksi Viron vuoden 1919 tapahtumissa ja hänestä tuli eräänlainen kansallissankari ja hän on sitä edelleen.

Pohjan%20pojat-normal.jpg

Pohjan poikien muistomerkki Pajun kartanon puistossa

Pajun taistelun tapahtumista tehtiin muistomerkkiehdotus jo 1930-luvulla: 9-metrisen monumentin suunnitteli arkkitehti Georg Saar. Perustukset olivat valmiina jo 1940, mutta muistomerkki paljastettiin vasta, kun taistelusta oli kulunut jo 75 vuotta, 30.1.1994 - paljastuspuheen piti presidentti Lennart Meri.

Pohjanpojatmuistomerkki-normal.jpg

TV-sarja ”Tuulten pieksämä maa” on filmattu juuri Pajun kartanossa, taistelukentillä ja maisemissa.

 

Sydämellistä elämänkokemusta

Svetlana%C3%B6-normal.jpg

Oppaistamme Svetlana, kirjailija August Gailitin (1890-1960) kodissa nykyisin asustava kulttuuripersoonallisuus riemastutti meidät täydellisesti erinomaisen ymmärrettävällä ja huumoritäyteisellä eestinkielellään ja mukaansavetävällä asiantuntemuksellaan sekä innostuneisuudellaan.

Svetlanan%20nimikilpi-normal.jpg

Hänen kotinsa on nyt maanpaossa Ruotsissa eläneen Viron yhden merkittävän kirjailijan aikaisempi koti: kirjailijan kodin esineistä mm. kuvan kirjoituspöytä on tuotu takaisin Ruotsista nähtäväksemme ja perheen valokuvat kertovat kirjailijan läheisistä.

Svetlanan%20puutarha-normal.jpg

Kirjailjan synnyinkodin pihakin on täydellistä kesäistä kauneutta tulvillaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/August_Gailit

 

Sangasten linna

Sangasteb%20linna-normal.jpg

Tämä ainutlaatuinen Friedrich Georg Magnus Bergin (1888-1938) omistama, 99 huoneen linna on arkkitehtuuriltaan ollut aikansa suurin ja modernein. Erikoisuutta kuvastaa, että jokaisen huoneen ikkunat ovat saaneet oman arkkitehtuurisen ilmeensä. Linnan varusteet ja toiminta viljelykehitystehtävineen, autoineen, tiilitehtaineen, hevosjalostuksineen ovat olleet eurooppalaisen kehityksen huippua.

Sangasteopas.jpg

Tuuli toimi linnan mainiona, perusteellisena oppaana.

http://www.eskoerkkila.fi/blogi/?k=Sangaste+loss

 

Pyhän Martinin kirkko

Pyh%C3%A4n%20Laurentiuksen%20kirkko-norm

Kirkon uusgoottilainen alttariseinä valmistettiin 1890 Tartossa. Kirkon saarnastuolin täysin korkkiruuvimainen paksu jalka saa kirkkokansan mielikuvituksen liikkeelle helvettiä tai taivasta tavoittelemaan. Kirkko on hyvin harvoin avoinna, sitä hoitaa Puidakin perhe. Haarapääskyt lentelivät vierailumme aikana kirkon ulkoräystäspesistä korkealle ilmoihin.

http://et.wikipedia.org/wiki/Rannu_kirik

 

Eivere mõis

Reivere2-normal.jpg

Matkamme päättökohde on Eivere mõis, jossa syömme lähtölounaan. Tämä 1600-luvulta oleva kartanorakennus on kokenut monet muodonmuutokset, sen viimeisiä omistajia ovat olleet suomalaiset ja nyt japanilaiset.

Reivere%20m-normal.jpg

Alkuperäinen pastellisävyinen ulkoseinien väritys on nyt jäänyt hieman vaisuksi ja vaatimattoman värittömäksi. Sensijaan ruokailu on sitäkin laadukkaampi ja kruunaa kenen tahansa matkalaisen, väsyneemmänkin kokijan elämyskokemukset.

Koekartano-normal.jpg

http://eivere.com/fi/histori/

 

Aitäh!

Leili14-normal.jpgRiivo14-normal.jpg

Lahtelaiset vironkielen opiskelijat ja muut Viron kulttuurin ystävät saivat kokea harvinaisen vaativan, monipuolisen ja mielenkiintoisen kielimatkan kauniin keväisessä naapurimaassa. Matkan monet uudet elämykset ja kokemukset jatkavat vaikutustaan meissä vielä pitkään - avautuvat ja täydentävät elämämme mielikuvamaisemaa ainutkertaisuudellaan.

Valgaan tutustuminen avasi Hella Wuolijoen lapsuusmaisemat käsinkosketeltavan realistisiksi. Kiitämme matkanjohtaja Leili Kujanpäätä erinomaisesta, väsymättömän huolehtivasta ja rikassisältöisestä matkasta ja Riivoa sympaattisesta, turvallisesta ja luontevasti palvelevasta kuljetuksesta.