suomalaisethistoriapaivat-header.jpg

Suomi tunnetaan maailmalla geomaantieteellisenä ja kulttuurisena käsitteenä kahdella sanalla Venäjä ja Sibelius. Viime viikonvaihteessa lahtelaisilla oli mainio tilaisuus Sibeliustalolla ja Lahden kaupunginkirjastossa perehtyä näihin molempiin Suomi-sanan määritteisiin maamme parhaimpien tietäjien johdolla. Suomalaiset XV Historiapäivät käsittelivät teemanaan Venäjää naapurinamme ja alkoivat komeasti Jean Sibeliuksen elämäntyön esittelyllä, kirjastolla kartoitettiin Suomea Venäjän naapurina Ukrainan tilanteen valossa.

 

Sibelius

Tietäjinä kunnostautuivat Sibeliuksen kohdalla hänen tyttärenpoikansa Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Janne Virkkunen ja Suomen Kansallisoopperan ex-pääjohtaja, Hämeenlinnan Sibeliusseuran puheenjohtaja, pianisti Erkki Korhonen sekä professorit Hannu Salmi ja Ilkka Oramo.

JanneVirkkunen.jpg

Janne Virkkunen

Janne Virkkunen muisteli isoisänsä kohtaamisia Järvenpään Ainolassa, muistikuvinaan alle 10-vuotiaan pojan näkemykset hyväntahtoisesta, myhäilevästä isoisästä, joka aina muisti sanoa pari sanaa lastenlapsilleen.

Virkkunen kävi myös nopeasti läpi oman käsityksensä Sibeliuksesta Suomen ja suomalaisuuden ikonina ja kilpenä, hänen erilaiset asemansa säveltäjänä poliittisissa kansakuntamme vaikeissa vaiheissa sekä juuri nyt tänä päivänä hänen sävellystyönsä päivänpolttavan kunnioituksen Saksassa, jossa maineikas Sir Simon Rattle parhaillaan johti Berliinissä Sibeliusta, hänen kaikki seitsemän sinfoniaansa.

SibeliusI.jpg

Virkkunen näytti vielä Ainolassa filmatun lyhytfilmin Sibeliuksen perheestä ja elämästä siellä.  Aino-isoäitinsä Virkkunen nosti korkealle jalustalle - ilman häntä ja hänen käytännön realiteettiaan ja toimeliaisuutta taiteilijaluonne Jean Sibeliuksesta tuskin olisi tullut maailmanluokan säveltäjä Sibeliusta monine teoksineen. Virkkunen muisti vielä lapsena kokemansa lähtemättömän vakavan tunnelman vuonna 1957 saattaessaan isoisänsä haudan lepoon Ainolan puutarhan multiin.

Lahenmieskuoro.jpg

Lahden Mieskuoron lauluyhtye Reilu tusina lauloi kolme kansanlaulua hieman tunnelmaa latistavin lavahuumorisovituksin sekä onneksi lopuksi Finlandian.

Erkki%20Korhonen.jpg

Erkki Korhonen

Erkki Korhosen esitelmä oli jo musiikillisestikin asiantunteva, hauska ja instrumentaalisesti korkeatasoinen hänen soittaessaan esityksessään pianolla useita keskeisiä Sibeliuksen pianosävellyksiä sekä teemanäytteitä Sibeliuksen laajemmista sävellystöistä. Hän kartoitti Sibeliuksen elämäntyön Suomen poliittisten tapahtumien heijastusten kautta mielenkiintoisesti ja jännittävästi. Kuulijalle valkeni esityksen aikana jälleen kerran, mutta nyt entistäkin tuoreemmin:

*miten Sibelius otti osaa vuosien 1890-1910 fennomaanisiin aatteisiin ja kansalliseen heräämiseen sävellyksillään (Kalevala-aiheet, luonto-aiheet, työväenmarssi, historialliset sarjat/Finlandia-sävellys, II sinfonia jne),

*sitten itsenäisyystaistelun kapinan aikoihin (kansamme keskinäistä sotimista kammoten) hän oli vast’ikään säveltänyt suomalaisen sotilasmarssin, Jääkärimarssin. Monen muun kulttuurivaikuttajan lailla hän joutui pakenemaan kodistaan piiloon perheineen: valkoisille suomalaisille tehty marssi loi hengenvaaran konkreettisen ilmapiirin punaisten vastaiskulle.  

* 1930 -luvulla ja jo aikaisemmin Sibelius pyrki saamaan Saksaan, suurten säveltäjien maahan sävellyksiään julkaistavaksi ja soitettavaksi. Viimein 1942 natsi-Saksan valtionjohto nosti Sibeliuksen, sinisilmäisen arjalaisrodun ruotsinkieltä puhuvan pohjoismaisen edustajan, musiikin suureksi nimeksi koko maailmassa natsipropagandasta vastanneen Joseph Goebbelsin perustaessa Saksaan Sibeliusseuran.

*Sibeliuksen sävellykset ovat tietenkin olleet Suomen valtion henkisiä taistelukilpiä niin sodan kuin vaaran vuosina ja suomalaisille merkittäviä musiikillisia teoksia erilaisissa tilaisuuksissa koko Suomen itsenäisyysajan. Tällä hetkellä Sibeliusta tutkitaan ja tulkitaan ympäri maailman yhtenä merkittävimmistä maailman säveltäjistä.

Erkki Korhonen todisti myös pienin levytysnäyttein, miten erilaiset isänmaallisteemat Sibelius ovelasti oli sisällyttänyt muutamaan sinfoniaansa. Esitelmöitsijä havainnollisti myös sanojen muuttumista sävellysten vähitellen siirtyessä laulumusiikiksi eri runoilijoiden loihtiessa uusia sanoituksia tärkeisiin sävellyksiin: mm. V.A.Koskenniemi vasta 1940-luvulla sanoitti Finlandian nykyasuisen lauluosuuden.

Huippuna harvinaisen monipuoliselle Korhosen sibelius-luonnehdinnalle olivat hänen kaksi komeasti tulkitsemaansa pianosävellystä - Mänty sekä Koivu - joiden luonnonläheinen tunnelma tuntui niin hyväilevän suomalaiselta, sekä lopuksi vaikuttava Finlandian virtuoosimainen esitys.

 

Venäjä

 

Historiapäivien Venäjän tietäjiä riitti, pitkälti toistakymmentä huippuasiantuntijaa, ensin vuoden historiateoksestaan palkittu Venäjä-tutkija, professori Timo Vihavainen, sitten viisi muuta alan tutkijaprofessoria sekä kymmenkunta Venäjään perehtynyttä tohtoria, lisensiaattia ja journalistia - Sibeliustalo pullollaan.

Vihavainen.jpg

Timo Vihavainen

Kuuntelin Historian liiton, professori Ohto Mannisen perustelut vuoden 2014 historiateokseksi valitusta Vihavaisen Vanhan Venäjän paluu -teoksesta sekä Vihavaisen itsensä hauskan (aika pitkän) oman käsityksensä kirjan palkitsemisperusteista - nyt on palkittu teos ainutlaatuisesta muodostaan, joka on pelkästään esseitä täynnä: näin muut, paremmat, kronologiset ja ansiokkaammat teokset on sivuutettu. Hän kertoi itsellään olleenkin tämän teoksen syntyyn vain kolme syytä: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Hänen mukaansa hänen esseensä katsoo itänaapuria pitkällä perspektiivillä ja löytää sen ihanteista, arvoista ja pyrkimyksistä paljon yhtäläisyyksiä tsaarien Venäjään. Venäjä ei ole uudenlainen, se on vanhanlainen.

Kun saman viikonvaihteen aikana Suomi-Ukraina -kriisiä valotettiin Lahden kaupunginkirjastossa järjestetyssä kahden professorin (Markku Kangaspuro ja Heikki Patomäki) sekä kokeneen venäjätietäjän, suurlähettiläs Heikki Talvitien luennoin, päädyin kuuntelemaan jälkimmäiseen tilaisuuteen akuuttia Venäjätietoa.

Talvitien Venäjä

Heikki%20Talvitie.jpg

Heikki Talvitie

Millä muulla kaupungilla Suomessa on niin ainutlaatuinen, monipuolisesti hiillostettu Venäjän tietäjä, kokija ja tuntija kuin Venäjän suurlähettiläs Heikki Talvitie, Lahdesta Kannaksen yhteislyseosta ylioppilaaksi valmistunut, pitkäaikainen ulkoasiaimme diplomaatti on. Hänestä me lahtelaiset voimme olla ylpeitä ja ennenkaikkea hänen tavastaan tehdä suuria linjoja, yhteenvetoja ja omia ajattelukaariaan sekä kyvystä vapaasti ja arkailematta kertoa ne meille kuulijoille. Talvitien esitys polveili niin monet erityismutkat Venäjän menneisyydestä, että siihen ei tämän julkaisun tila edes riittäisi. Siksi vain pari suurempaa linjausta kertaukseksemme menneestä rinnakkaiselosta:

*Suomi suuren Venäjän naapurina on pieni viisarillinen, kankealiikkeinen idän ja lännen tuulahdusten puntari. Venäjän vallankumouksessa - tsaarivallan kaaduttua ja Neuvostovallan bolshevikkien noustua valtaan, pienellä Suomella oli mahdollisuus riistäytyä irti Venäjän sekasorrossa ja itsenäistyä, tosin verisen veljessodan kautta. En pidä tuota sotaa vapaussotana. Meidän todellinen vapaussotamme oli Talvisota, jossa koko Suomen kansa oli viimein koonnut henkisen ja ruumiillisen voimansa yhteen ja taisteli vapauden itselleen. Talvitie kertoi mm. mielenkiintoisista kiertoteistä aseistautumiseemme, senkin että Talvisodan aseistusta hoidettiin salassa Saksan-Ruotsin kautta.

http://www.helsinki200.fi/sites/default/files/imagecache/original-max-width-440px/uploads/main-images/6097-22/index.jpg

* Pienen Suomen politiikalla on ollut ja tulee olemaan vain pieni liikkumavara. Maailmanpolitiikan korkeimmalla huipulla Suomi on kerran ollut järjestäessään Etyk-kokousta Helsinkiin 1975. Finlandia-talossa kokoontuivat Albaniaa ja Andorraa lukuun ottamatta Euroopan valtioiden sekä Kanadan ja Yhdysvaltojen päämiehet. Presidentti Urho Kekkonen toimi kokouksen isäntänä. Kokouksen päätteeksi 35 osanottajaa allekirjoittivat “Helsingin hengessä“ elokuun 1. päivänä 1975 Finlandia-talossa asiakirjan, joka loi perustan suurille muutoksille Euroopassa.

* Viime aikoina Euroopan maista Georgia on ollut USA:n mielenkiinnon ja manipuloinnin kohde, Ukraina taas Saksan. Parhaillaan suunnitelluissa Ukraina-neuvotteluissa Ranskan presidentti on vain nöyrä Merkelin adjutantti: Putin ja Merkel osaavat saksaa ja venäjää, joita taas Hollande ei hallitse. Ukraina-tilanteeseen liittyvät natomieliset Hawk-lentomanööverit, Suomen presidentin ja ulkoministerin Ukraina-käynnit, pääministerimme Nato-puheet sekä muut nykytoimet ovat maailmanpolitiikan mittapuussa kuin pienen valtion lennokin heittelyä sinne tänne maailmanpolitiikan ja suurvaltojen läheisyydessä. EU:n jäsenenäkin diplomatia ja puolueettomuus ovat ainoa tie Suomen selvitä ja pitää rauhaa yllä suurvaltojen kanssa.

 

Kangaspuron Venäjä

KaNGASPURO.jpg

Markku Kangaspuro

Professori Markku Kangaspuro on Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja ja tunnettu Nato-vastustaja. Hän luennoi seikkaperäisesti militarismista ja sen merkityksestä maailmanpolitiikalle. Myös Venäjä on militaristinen suurvalta. Alla oleva kartta kertoo parhaiten Kangaspuron sanoman Ukrainan tilanteesta.

PatoamiskarttaNimet%C3%B6n.jpg

Kartassa keltaisella värjätyt Nato ja natomyönteiset valtiot ovat jo padonneet Venäjän läntisen rajan. Jäljellä on vielä puolueettomat Ruotsi ja Suomi. Lukija voi itse tehdä johtopäätöksensä: miksi Ukraina ja vapaa pääsy Mustalle merelle on Venäjälle tärkeä. Voimme myös pohtia sitä, millainen mies Vladimir Putin lopulta on ja sitäkin minkälaisia valtiaita, venäläisiä militaristikenraaleja on odottamassa.

 

Patomäen Ukraina ja Venäjä maailmakonfliktina

Heikki%20Patom%C3%A4ki.jpg

Heikki Patomäki

Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuslaitoksen professori Heikki Patomäki keskittyi Ukrainaan ja maailman konflikteihin ja aloitti ensin niiden aiheuttamista ihmismenetyksistä.

*Ukrainassa kuoli 1930-40 -luvuilla miljoonia (nälkävuodet+ kulkutaudit+Stalin) ihmisiä. Nyt puhutaan tuhansista ihmisistä ja vaikka luku ylittäisi kymmenentuhatta, se olisi paria kertaluokkaa pienempi kuin viime vuosisadalla.

*Eniten ihmisiä on viime vuosina kuollut Syyrian sisällissodassa, määrä lasketaan kymmeninä tuhansina vuosittain.

PAtom%C3%A4ki%20Heikkitilasto.jpg

* Vaikka ihmisluonto ei ole muuttunut pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, väkivalta maailmassa on vähentynyt: heimokuntainen väkivalta, murhat, julmat rangaistukset, myös kuolemanrangaistukset, lasten kaltoin kohtelut, julmuus eläimiä kohtaan, kotiväkivalta, lynkkaaminen, vainot ja sodat kaikissa muodoissaan. Kylmän sodan päättyminen, suvereenisten valtioiden sekä demokratian että kapitalismin selkeys ovat vähentäneet väkivaltaa.

kynä.jpg

Viikonvaihteen pelkästään miesasiantuntijoiden antama Sibelius- ja Venäjä -tietous jylläävät yhä päässäni; hieman odotin myös naisnäkökulmaa näihin niin polittisiin kuin myös humanitaarisiin, meitä kaikkia koskettaviin aikakautemme puheenaiheisiin. Ehkä olisin saanut enemmän inhimillisiä vastauksia ja ratkaisuja, jos olisin molempiin tilaisuuksiin liittyneisiin keskusteluihin osallistunut.

Suomalaiset XV historiapäivät 6.-7.2.2015 Lahden Sibeliustalossa

Suomi, Venäjä ja Ukrainan kriisi - KSL:n opintokeskuksen teemapäivä 7.2.2015 Lahden kaupunginkirjastossa

http://www.suomalaisethistoriapaivat.fi/ohjelma