TAlvivaara3.jpg

Maapallon pohjoiskolkan karun Kainuun jäyhyydessä puhuttelevan luonnon hiljaisuuden muovaama ja sitä rakastava ihminen on vuosisadasta toiseen saanut maksaa autuudestaan loppumattomalla työnsaannin anomisella, ikuisella nälällä ja vähäisin ruumiinnautinnoin. Mitään helpotusta tämän jänkäisen seudun asujan todelliseen puutteeseen ja köyhyyteen, tähän kirkon siunaamien kieltäymysten, työnhaun, synneistä pääsemisen arkeen ei ole tullut.

Maailmansotien välisellä 1930-luvulla oli läheiseen Torniojokilaakson Pajalaan ilmestynyt pelastaja, Korpelan Toivo Ähtäristä, alkuaan lestadiolaisherännyt saarnaaja, viedäkseen kristallisella arkilla taivaaseen 666 siihen ensiksi astuvaa taivaalliseen paratiisin lämpöön. Vielä toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 Kainuussa samanlainen härkösläinen (vuosisadan alun saarnaaja Adam Härkösen nimeen vannoutunut herätysliike) väki odotti Kristuksen saapumista ilmalaivalla Kainuuseen Kiantajärven jäälle. Ei tullut luvattu messias vieläkään. Eikä edes 1970-luvulla, kun Kainuun Ristijärvelle perustettiin kiuastehdas (Keran avustuksella), saatu työtä tai työpaikkoja, kun saunat syttyivät tuleen. http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/10/jerusalemin-tanssi

Pertti%20Per%C3%A4.jpg  Kuva Yle

Kunnes 2000-luvulla koitti vuosi 2003 ja Kainuun Sotkamon Talvivaaran kaivoksen nikkelipitoisuudesta sikisi todellinen uusi messias, Pekka Perä nimeltään - muassaan tuhannet työpaikat ja toivo todellisesta maanpäällisestä paratiisista ja hyvinvoinnista koko Kainuussa. Hän villitsi herätyksellään kainuulaiset, viimein koko Suomen valtion, ministerit ja poliitikot, pörssejä ja satoja osakkeenhaalijoitaan myöten. Kaivoksen laajentaminen ja rakentaminen käynnistyi harvinaisessa suomalaisessa laajuudessa. Perä lupasi työtä ja toimeentuloa koko Suomelle ja vannoi Kainuun koskemattoman, saastumattoman luonnon säilymisen - tämän maailman puhtaimman nikkelikaivoksen - nimeen.

Vajaassa kymmenessä vuodessa messiaan lupaukset ovat romuttuneet, nikkelikaivos on muuttunut ympäristökatastrofiksi. Valtavaksi kymmenien hehtaarien kaivosalueeksi kuorittu maaperä on tänään kaivoksen myrkyllisten jätevesien saastuttama, pohjavesiltään ja kymmeniltä järviltään käyttökelvoton ja käyttökelvottomaksi kuollut. Kaivoksen luotettaviksi kehutut suoja-altaat ovat murtuneet ja päästävät myrkylliset jätevetensä miljoonakuutioittain suoraan luontoon. Asioita ei edes pystytä korjaamaan, päästöt ja vuodot vain lisääntyvät niitä tutkittaessa ja selvitettäessä. Kaivos on ajautunut konkurssiin, kannattamattomuuteen ja kainuulaisten, Suomen valtion ja osakkeenomistajien sadat miljoonat ovat jääneet toteutumatta ja lopullisesti uponneet kaivokseen.

Takvivaara.jpg

Eilen Maailman teatteripäivän kunniaksi Lahden Pikkuteatterissa koimme harvinaista, vaikuttavaa teatteria, dokumenttiesityksen tästä ratkaisemattomasta aikamme luonnonkatastrofista Sotkamon nikkelikaivoksesta, Talvivaarasta. Puheissamme usein kuvitteellisia tai meille uskomattomalta tuntuvia asioita kutsumme saduiksi tai teatteriksi - scifiksi. Kun todellisuudesta, tästä päivästä tehdään esitys, jossa ei kuvittelulle jätetä pienintäkään siementä, on paneuduttava asiaan perusteellisesti, näytettävä faktat ja todisteet, oikeat henkilöt ja heidän aikomuksensa, toimensa ja virheensä, on tutkittava huolellisesti tutkijan ottein tapahtuneet, syyt ja seuraukset ja tässä tapauksessa rikostutkijan tavoin selvitettävä myös salatut ja piilotetut todisteet. On selkeästi näytettävä ja havainnollistettava katsojalle tapahtumat, kyettävä realistisesti analysoimaan sekä vetämään asioista niin ymmärrettävät, suuret johtopäätökset, että katsoja yhdellä kokemalla asiat tajuaa ja syttyy ajattelemaan. Scifi on muuttunut todeksi ja dokumenttiteatteriksi.

Opettaminen ja viisaana oleminen oli Vaara-teatterikollektiivin teatteriesityksestä kaukana. Siksi esitys kasvoi vaikuttavaksi, katsojaa imponoivaksi dokumenttiteatteriksi saattaessaan meidät havainnoimaan, ottamaan kantaa nähtyihin ja eriteltyihin tapahtumien yksityiskohtiin ja niiden henkilöihin. Niinpä keskeiset laitoksen avainhenkilöt ja paikalliset asujat saivat ihastukseksemme - ammattitaitoisella näyttelijätaidoilla - sielunsa ja aivoituksensa elävinä, usein surkuhuvittavina persoonina ajatuksiimme, ja koko esitys lavastuksellaan, heijasteisilla dokumenteilla, haastatteluvälähdyksillä, kekseliäällä rekvisiitalla, asioita alleviivalla koreografialla ja erinomaisella havainnollistamislinjakkuudella meidät vakuuttuneiksi ja taatusti asiasta tietoisiksi ja kantaaottaviksi. Nikkelin välttämättömyys ja käyttö kaikkialla, jopa jokaisessa ihmisen valmistusprosessissa, havainnollistettiin silmät avaavan perusteellisin esimerkein aina ruostumattomasta teräksestä valmistetuin puurokattiloin, hammaspaikkausmateriaalien ja vessapaperien käyttöön asti.

Kun esityksen toisella puoliajalla vielä selvisi - sekin vakuuttavin dokumentein - ettei kaivoksen pääasia olekaan pelkästään nikkeli, vaan samassa kaivuussa löytynyt ja julkisuudesta salassa pidetty uraani, olimme jo dokumenttiakin pidemmällä tulevaisuutta ja turvattomuuttamme pohtiessamme. Esitys päättyy suuren purkuputken upottamiseen katsomoon saakka - dokumentti aivan viime viikoilta. Kaivoksen konkurssipesän on ostanut ulkomainen sijoitusyhtiö kera Suomen valtion ehdolla, että Talvivaaran saastuneet sadatmiljoonatkuutiot saastevettä pumpataan alueelta lähinnä seuraavan kunnan jokiin ja vesiin. Tämä purkuputki on jo salaa rakennettu kaivosalueen reunalle saakka valmiiksi. Yleisö alkoi suorastaan kuhista kiukusta päättäjille. Esityksen jälkeen alkoi vielä vilkas keskustelu.

Menkää kaikki vielä hengissä olevat tänään klo 12 katsomaan tätä aikamme ajankohtaisinta dokumenttiteatteria!

Vaara-kollektiivi: Talvivaara Ohjaus ja dramatisointi: Veikko Leinonen . Haastattelut: Työryhmä . Näyttelijät: Hanna‐Mari
Hotta, Panu Huotari, Elsa Lankinen, Pekka Moilanen, Kimmo Penttilä ja Mari Pitkänen 

www.vaarakollektiivi.fi