Kuva Antti Viitamäki
Suomalaisen teatterin esitysulottuvuudet, sen perinteisen leipiintyneen ammattilaisuuden ja kiihkeän hehkuvapoltteisen harrastajamaisuuden, sen mieleen jäävimmät ja vaikuttavimmat teokset, näytelmätulkinnat, ohjaajat ja suuret nimet, ajan trendien käänteentekevät kulmakivet viimeisen puolivuosisadan ajalta luulin kokemuksillani perin juurin tuntevani. Jyväskylän Ylioppilasteatterin Merkkimiehestä palatessani ymmärsin, miten paljon vielä on kokematta ja nauttimatta sekä ajattelumme herättäviä kokemuksia teatteritaiteelta odotettavissa. Merkkimiehen kokonaisvaltainen, komiikan ja tragiikan välittämä yhteisilmaisu, uudenmuotoinen näyttelijäkarrikoinnin koreografinen muoto, teoksen kerronnan jokaista pienintäkin yksityiskohtaa hallitseva musiikki ja sanaton, kansainvälisesti ymmärrettävän teatterikielen taikavoima avaavat maamme teatteri-ilmapiirin ennen ulottumattomiin sfääreihin.
Teatterinaamioin ilmaisusta täysin poistettu mimiikka hämmentää aluksi michelmonroe-silmäpupilleineen katsojan, mutta yllättävän nopeasti jokaisen naamion tarkoin pohdittu liioitteleva yksilöllisyys piirteineen, kehot persoonallisine eleineen, liikkumistapoineen, liikerytmeineen avaavat hahmon luonteen ja sielukkuuden tunnistettavaksi katsojalle ja kaappaavat mukaansa riemastuttavan elämänläheiseen tarinaan ja seuraamaan suurta henkilögalleriaansa. Lapset, terveysviranomaiset, papit, kasvattajat, opetusviranomaiset, työnantajat, militaristit, vanhemmat ja sukulaiset saavat tässä elämän merkkietappeja tavoittelevassa Matti-kansankronikassa oman, jokaista meitä sivuavan osuutensa ajateltavaksemme ja samaistuaksemme - oikeus, vääryys, kohtuullisuus, kohtuuttomuus ja yhteisöissä loppuunpalamisemmekin teemansa pureskeltavaksemme. Ylinnä kuitenkin työnteko, erityisesti taide ja sen vähäinen, pelkkään rahaan perustuva arvostaminen pysähdyttävät ensemblen sanomaan kyynisemmänkin naureskelijan.
Varjoteatterin symboliikka, tarkasti harkittu ja onnistunut puvustus, upeasti tunnelmoivat valot ja raikkaat tehosteet sekä maailmanhistoriaan pohjaavat mustavalkoprojisoinnit luovat vaikuttavuutta ja tihentyneen tunnelman tähän ihmislajin hurjavauhtisen menon atmosfääriin.
Kokonaisuus on tekstinä ja esityksenä täynnä elämänlämpöistä huumoria ja tulvillaan ohjauksellisia sekä näyttelijöiden taidollisia herkkuhuippuja; kohtausten siirtymät kahden näyttämömestarimummon rytmiikaltaan vastakohtaisella liikuntahuumorilla höystettynä revittävät katsojain nauruhermot, samoin lapsenteon tekniikka-oivallus teekkarillisella hulvattomuudellaan. Teoksen vauhti ja sujuvuus sekä ajattelun uudenlainen mielikuvituksellisuus viestivät harvinaisesta, koko tekijäryhmän yhteisajatuksellisesta työskentelystä, joka nyt esimerkillisen onnistuneesti uudistaa maamme turhankin vakiintunutta teatteri-ilmaisua.
Merkittävä naamioteatterin aluevaltaus on tavoittanut Suomen.
MERKKIMIES
Käsikirjoitus ja ohjaus /Script and Direction: Suvi Salomaa ja Antti Viitamäki
Musiikki / Music: Antti Viitamäki Naamiot / Masks: Suvi Salomaa ja Russell Dean Puvustus / Costumes: Onerva Luoma
Tarpeisto / Props: Eetu Kinnunen ja Annika Miettinen Tekniikka / Technical team: Antti Koskinen, Jani Pietikäinen ja Jenna Rauvala
Jäljellä olevat esitykset: SU 5.4. klo 15 ja 19 , TO 9.4. klo 19, KE 22.4. klo 13, TO 23.4. klo 19
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.