Suomalaisten matkustelu naapurimaahan Viroon eli Eestiin on viimeisten vuosien aikana kasvanut räjähdysmäisesti, mutta keskittynyt pääasiassa Tallinnaan sekä maan kylpyläkaupunkeihin. Viron itsenäistymisen alkuvuosien halvan voin ja viinan imukin vielä vetää suomalaisia kiskomaan kärrykkeillä maahamme nestepakkauksia ja rasvaa.

Kulttuurisesti maa on kuitenkin Suomeamme moni-ilmeisempi ja rikkaampi: monet sen ainutlaatuiset kohteet ovat suomalaisilta vielä valtaosin kokematta. Erityisesti kansanperinne, maan isänmaalliset vaiheet ja nykytodellisuus eri taiteenlajeissa elää maan kulttuurissa esimerkillisen upeasti ja modernisti.

 

Lahden kaupungin vaikutuspiirissä toimivat Wellamo-opisto sekä Päijät-Hämeen Tuglasseura tekevät vuosittain kymmenkunta retkeä tuonne kulttuurisesti rikkaaseen ja taloudellisesti nopeasti vaurastuvaan maahan. Wellamo-opiston retket ovat eestinkielen käyttämisen kannalta todellisia kielikylpyjä: matkalla kohtaa vain eestinkielisiä ihmisiä ja retkillä saa itse asioida heidän kanssaan. Tuglasseuran retket taas ovat pääosin suomenkielisiä ja niissä on mukana aina tulkkaustaitoinen lahtelaisopas.

 

Hiiumaa 4.-7.6.2015

 

Hiidenmaankarttaa.jpg

 

Yksi tämänkesäinen retkikohde oli Hiidenmaa, Viron läntisin saari. Päijät-hämäläisten eestinkielen opiskelijoiden ja heidän tuttaviensa 28 hengen seurue matkasi ensin Tallinnasta Haapsaluun ja sai Hiidenmaalla tutustua  lähes kolmeenkymmeneen erilaiseen kohteeseen matkatessaan 60 km pituista (itä-länsi) ja 45 km levyistä (etelä-pohjoinen) saarta ristiin rastiin matkanjohtaja Leili Kujanpään asiantuntevasti laatimassa ja opastamassa kokemusrikkaassa ohjelmassa ja eestiläisyhtiön tutun, sympaattisen Jaan-kuljettajan turvallisessa kyydissä.

Hiiumaa1.jpg

 

KÄRDLA

Rohukülasta Heltermaan lauttasatamaan seilattiin reilu tunti erikoisessa syväväylätyssä merimerkein viitoitetussa avokanaalissa, sillä meri on tällä kohden hyvin matalaa. Lauttasatamasta bussilla 25 km matka ja saavuimme suoraan Hiidenmaan ainoaan kaupunkiin Kärdlaan ja asetuimme yhteen saaren monista viihtyisistä majapaikoista, Sõnajalan pikkuhotelliin, jossa yövyimme kolme yötä sekä söimme joka aamu sydämellisesti palvelevien emäntien loihtimat mainiot ja monipuoliset aamiaiset.

 

http://r-ec.bstatic.com/images/hotel/max400/218/21868833.jpg

 

 Hiiumaa muuseum

Hiiumaa2b.jpg   Hiiumaa2c.jpg

 

   Hiiumaa%202e.jpg    Hiiumaa2a.jpg

 

Hiidenmaan museo, yli 60 metriä pitkä matala puurakennus yllättää sijainnillaan, aistikkuudellaan ja sisällöllään. Museon lempinimi on Pikk maja (pitkä talo) ja se sijaitsee seudun kuuluisan Kalevin verkatehtaan tehtaantyöläisten asuinalueella. Tehtaanjohtajan asuntona pitkään toiminut rakennus on sen jälkeen Ungern-Sternberg ja Peltzer -sukujen omistuksessa, neuvostoaikana siinä sijaitsi erilaisia virastoja. Tämän 1830 valmistuneen rakennuksen historiallinen arvokkuus mitataan seudun vanhimpana alkuperäisenä puurakennuksena. Museoksi se avattiin 1998.

Upeassa pääsalissa saimme koko Hiidenmaa-tutustumispäiviemme ajan mukanamme viihtyneen yhden elämämme huippuoppaan hauskan ja perusteellisen, selkeästi ja ymmärrettävästi viroa meille puhuvan Helgi Põllon Hiidenmaan kulttuuriesittelyn. Tässä kauniissa salissa pidetään luentoja, konsertteja ja kulttuuritapahtumia. Yksi salin veistoksista on kuulusta hiidenmaan virolaisesta urkuri-säveltäjä Rudolf Tobiaksesta (1873 - 1918) ja salin seiniä täyttävät kärdlalaisen taiteilijagraafikko Paul Kammin (1917-1979) herkät puuaiheiset teokset.

Erikoisnäyttelyinä saimme kokea - perusnäyttelyn Kärdlan tehdasmiljöötä, sen työtä ja työntekijöiden arjen menneisyyttä kuvaavan monisalisen näyttelyn lisäksi - virolaista puuta ja sen merkitystä havainnollistavan laajan esittelyn ja museon yläkerrassa juuri avatun maan historian kunniamerkkeihin keskittyvän mitali- ja ansioristinäyttelyn.

Osan Kärdlan alueesta sateliittitutkimukset ovat  todenneet olevan 450 miljoonan vuotta sitten pudonneen meteoriitin tekemäksi noin neljän kilometrin levyiseksi kraateriksi - tähdentää Helgi-oppaamme jo ensimmäisessä esityksessään ja muistuttaa asiasta retkipäivinämme useasti ylpeänä huumorin juonteet poskipäillään.

 

Kärdla sadam

Hiiumaa2e.jpg

 Hiiumaa%202%20vesisuihkut%20K%C3%A4rdla.

 

Kärdlan omakotitalojen pihoissa kävijälle selviää koko seudun olevan maanlaisia jokia ja lähteitä täynnä: aivan maanpinnan alla virtaa pohjavesi, joka omalla paineellaan suihkuaa vapaana, suorastaan suihkulähteinä.

 

Kärdla kirik

Hiiumaa%202%C3%B6.jpg

Kivikirkko on valmistunut 1863, sen puinen kellotorni 1929.

 

Kirkon pihan muistomerkki Toisessa maailmansodassa kaatuneille hiidenmaalaisille on sanomaltaan puhutteleva. Sen mallina on ollut hiidenmaalainen nuorimies, sen kivipaateen oikealle on kirjoitettu kaikkien sodassa kaatuneiden nimet, riippumatta siitä kummalla puolella he olivat joutuneet taistelemaan. Vasemman puolen kiviin on kuvattu hiidenmaalaiset pitsimallit naisten työn kunniaksi. Vuonna 2012 paljastetun muistomerkin kuvanveistäjä on Elo Liiv.

 

Hiiumaa%202h.jpg

 

 

Ristimägi

Hiiumaa3.jpg

 

Ristimäki, noin satametriä maantiestä, on metsäkumpare, jota koristavat sadat ristit. Se on muisto vuodelta 1781, jolloin maanomistaja Stenbock karkotti seudulta tuhat Hiidenmaan ruotsalaista. Ennen lähtöään kyläläiset kokoontuivat Ristimäelle pitämään lähtöjumalanpalvelusta kotisaareltaan. Lähtiessään nämä alkuaan ruotsalaiset hiidenmaalaiset jättivät jokainen ristin saarelle.

Tapa on periytynyt, sillä nykyisin Hiidenmaalle ensi kertaa saapuvat pystyttävät ristin Ristimäen jo lähes metsittyneelle kumpareelle. Paikkaan liittyy uskomus, että risti on tehtävä paikallaolevista tarpeista onnea tuottaakseen. Legendallisessa kansanuskomuksessa kerrotaan paikalla olevalla kapealla tiellä kohdanneista kahdesta hääseurueesta, joista kumpikaan ei halunnut antaa tietä toiselle. Syntyi suuri kärhämä, jonka seurauksena toisen hääkulkueen morsian ja toisen kulkueen sulhanen kuolivat. Kerrotaan, että myöhemmin morsiuspareista eloonjääneet menivät keskenään naimisiin ja elivät koko elämänsä onnellisina. Siksi monet sinkutkin uskovat pystyttäessään ristin mäelle saavansa puolison ja onnellisen elämän. Monet seurueestamme valmistivatkin ristin oksista tai heinänkorsista ja pystyttivät maahan. Metsä on silmänkantamattomiin puhuttelevasti täynnä näitä erilaisia uskomuksellisia ristejä.

 

Reigi kirik

Hiiumaa4..jpg

 

Reigin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1627. Aino Kallaksen romaanien ”Reigin pappi” ja ”Sudenmorsian” tapahtumat kuvaavat juuri tätä aikakautta Reigin kirkossa ja sen ympärillä. Kallas kävi usein 1920-luvulla kirkon pappilassa keräämässä aineistoa teoksiinsa. Reigin kylä edustaa historiallisesti saaren ruotsalaisasutusta, aina nimeään myöten. Alkuperäisarkkitehtuurinaan virolais-ruotsalaiset hirsirakennukset kaislakattoineen, savusaunoineen ja vinssikaivoineen on siellä säilytetty ja kunnostettu jälkipolvien nähtäväksi. Toinen, puukirkko rakentui 1690.

Nykyisen kauniin kivikirkon rakennutti paroni O. R. L. von Ungern-Sternberg 1802 itsemurhan tehneen poikansa Gustavin muistoksi.

 

Hiiumaa%204b.jpg

 

Hiiumaa4b.jpg   

Neljä vuotta kestäneessä kirkon rakentamistyössä ahkeroineet kirkkoherra, suunnittelijat ja kaikki työmiehet on lueteltu kahdessa mustassa taulussa alttaritaulun molemmin puolin. Kirkko ehostettiin nykyiseen asuunsa 1899. Kirkon arvokkain dokumenttiaarteisto on aikaisemmasta puukirkosta säilyneissä maalauksissa ja korkokuvissa 1600-luvulta.Tarkkaa tietoa ei ole, miten teokset ovat kirkkoon päätyneet ja siellä myös säilyneet. Kaarevat, barokkityyliset ikkunat valaisevat kirkon kauniisti. Myös kirkon saarnastuoli on tyyliltään poikkeuksellista muotoilua.

Uuteen Reigin kirkkoon saatiin myös oikeat urut. Kerrotaan Kärdlan kirkon lukkarin 14 km päästä hakeneen virrenlauluun ääntä seurakuntansa kuorolle Reigin kirkon uruista, ja hän joutui hyräilemään säveltä koko paluumatkan ajan pysyäkseen äänessä.

 

Rhododendronit

Rhodorentumit5.jpg

Automatkalla oppaamme halusi näyttää yllätyksen ja bussi pysäytettiin pienen tielevikkeen reunaan. Lyhyt kävelytuokio metsäistä kylätietä paljasti viehättävän yllätyksen: metsä kylpi väriloistossa rhododendronein kaikilla mahdollisilla värimuunnelmilla.

 

Vanajõe org

Hiiumaa%206.jpg

Pistäydymme Vanajoen luonnonsuojelualueella. Joki virtaa hiekkatöyräitten muodostamassa laaksossa ja sinne on onnistuttu istuttamaan melkein sukupuuttoon kuollut Euroopan vesikko.

 

Ristna looduskeskus

Hiiumaa8.jpg

Ristnan luontokeskuksessa Kõpun niemen Kalanan kylässä on lasten ja nuorten tietokeskus. Siellä on monenlaista tietoa luontotyypeistä, kasveista ja eläimistä. Keskuksessa on myös näyttely, jossa selviää mitä kaikkea ihminen on mereen jättänyt televisioista lähtien. Käytettävissä on myös luonnosta keräytyvää tarviketta erilaiseksi askartelumateriaaliksi.

 

 

Kalana sadam

. Hiiumaa%209b.jpg

 

Hiiumaa9a.jpg

 

Hiiumaa%209..jpg

Hiidenmaan läntisimmässä kärjessä kokee uljaan merimaiseman kivikkorantoineen. Rannalla kasvaa myös merikaali. Maistamme uutena kokemuksena sen voimakkaanmakuisia paksuja lehtiä.

 

 

Kõpu tuletorn

Hiiumaa%2010.jpg

Kõpun majakka on Itämeren ja Baltian majakoista vanhin, jonka tuli on palanut vakituisesti vuodesta 1531 alkaen. Se on myös Itämeren korkein majakka,      102,6 m merenpinnasta. Rohkeimmat meistä kiipesivät tornin huipulle.

 

 

Puulaeva ennistamine

Hiiumaa11a.jpg

 

Hiiumaa11b.jpg

Saimme tutustua harvinaiseen puulaivan kunnostamiseen. Tervan ja puun tuoksu täytti valtaisan hallin, jonne 16-metrinen entinen halkolaiva oli kuljetettu restaurointia varten. Kolmimastoinen pienoismalli näytti meille, minkälainen laivasta tulee kunnostettuna. Asiaan vihkiytynyt hiidenmaalainen miesjoukko oli hankkinut laivan viisi vuotta sitten ja se oli toiveissa saada nyt merelle juhannukseksi.

 

Öhtusöök Soera talumuuseumis

Hiiumaa%2012%20c.jpg

 

Hiiumaa%2012b.jpg

 

Hiiumaa%2012a.jpg

Päivä huipentui illalliseen Sooäären maatilalla, jossa on asuttu jo yli 200 vuotta. Saimme nähdä savusaunan kaislakattoineen, tuulimyllyn sekä komean hirsisen museorakennukseksi muutetun entisen riihituvan täynnä kaikenlaista maatilan tarve-esineistöä. Talon emännän aivan hurmaavan museoesittelyn pääskysten lennellessä pesiinsä museon laipioon muistamme pitkään. Monet esineet, kuten yhdistetty pyykki- ja kalanperkauslauta, sonnin salvuulaite sekä käytännön ohjeet niin päreenpidossa kuin muissakin menneitten aikojen askareissa saivat esineet nähtyämme todellisen elämän ja kuvan niiden tarpeellisuudesta ja käyttönikseistä. Ulkosalle valmistetulla aterialla söimme maistuvat silakkapihvit perunoiden, sipulien ja monenlaisten juuresten kera sekä päälle mojovat kahvit vehnäisine herkkuineen.

 

 Suuremõisa

Hiiumaa%20Suurmoisa1.jpg

Suuremõisa on suurin kartano Hiidenmaalla. Se tunnetaan jo 1500-luvulta ja nykyiset rakennukset ovat alkuaan valmistuneet 1750. Kartanossa on 64 huonetta ja laaja, komea puisto ja viehättävä, lajirikas puutarha. Parhaillaan kiinteistössä tehdään suurta peruskorjausta. Nimet Stackelberg, De la Gardie, Stenbock ja Ungern-Sternberg ovat olleet kartanon omistajasukuja.

 

 

Hiiu Vill

Hiiumaa%2014b.jpg

 

Villatehdas on 1841 rakennetussa entisessä heinäladossa lähellä Käinaa. Vanhimmat perheyrityksen koneista on tuotu Puolasta ja ne ovat nyt 100 vuoden ikäisiä. Päivän tuotanto on 25 kg villalankaa. Kutomo valmistaa siitä villapuseroita, -takkeja, pipoja, lapasia, sukkia.

Hiiumaa%2014d.jpg

 

 

KASSARI

 

Kassari kabel

Hiiumaa15.jpg

Kirkkorakennus on Viron ainoa kaislakattoinen kivikappeli vuodelta 1801. Meren rannalla, kauniilla, vanhalla hautausmaalla on Stackelbergien ja muiden tunnettujen henkilöiden hautapaikat. Käydessämme kirkkoa maalattiin ja korjattiin.

 

Aino Kallase majamuuseum

Hiiumaa15a.jpg

Aino ja Oskari Kallaksen kesäkoti on vaatimaton hirsitalo ja yksityisomistuksessa. Yksi huoneista on pieni kotimuseo, lähinnä Aino Kallaksen kirjallisen tuotannon esittelyksi.

 

 

Kassari ekspositsioonimaja

Hiiumaa15b.jpg

Museossa on Hiidenmaan historiaan ja luontoon perehdyttävä pysyvä näyttely. Pihalla oleva Estonia-laivan pelastusvene muistuttaa vuoden 1994 traagisesta merionnettomuudesta.

 

Sääretirp

Hiiumaa16.jpg

 

Kahden kilometrin pituisella kapealla niemellä kasvaa paljon Hiidenmaalle tyypillisiä katajia ja orjantappuroita. Niemen pinta on valtaosaltaan kivinen.

 

 

Orjaku linnutorn

Hiiumaa17c.jpg

 

Orjakun lintutornista näkee seudun poikkeuksellisen suuren linnuston, kymmenien joutsenten ja satojen merimetsojen täyttäessä näkymän.

 

Orjaku sadam

Hiiumaa17.jpg

 

Hiiumaa17a.jpg

 

"Orjakun kyläyhdistyksen projekti sataman virkistysalueen kehittämiseksi ja optimistityyppisten veneiden hankintaan nuorten purjehdusharrastuksen edistämiseksi. Valmis lokakuussa 2009."  Uudenkarheat talot juhla- ja seurustelutiloiksi ovat käytettävissä erilaisiin tilaisuuksiin.

 

Hiiumaa17b.jpg

 

Hiidenmaa on kiehtovan omalaatuinen ihmisen paratiisi. Sen luonnon karuus ja kauneus syleilevät ajatustamme ja mielialaamme katajaisen pehmeästi. Saarella tapaamiemme ihmisten sydämellisyys ja välittömyys lämmittävät luontevuudellaan ja kansan huumori pilkahtelee joka paikassa, jokaisen kohtaamamme ihmisen silmäkulmassa.