Jukolauma3.jpg

 

Teatteri Vanha Jukon konsertti kaksikymmenvuotisen toimintansa juhlistamiseksi todisti kevyen klassisen ja yhteiskunta-ajatteluun osallistuvan musiikin taitajien ja tekijöiden pesiytyneen jo vuosia onnistuneesti poikueineen tähän lahtelaisteatteriin. Yli kaksituntisessa konsertissa koimme taiteilijoita kahdenkymmenen vuoden ajalta ihan tämänhetkisiin tulkitsijoihin saakka melkein koko Juko-historian toiminnan kattavasti.

 

Kaj Chydeniuksen yhä tuottelias säveltäjähabitus tuoreine sekä monine ikivihreiksi muuttuneine sävelmineen, Chydeniuksen lämpimän henkevä esiintyvä olemus pianoineen kera verrattoman hienoiksi tulkitsijoiksi hiomiensa artistien on todellista runouden ja unohtumattomien kauniiden melodioiden loppumattoman ihastuttavaa musiikkia ja kuulijanautintoa. Musikaalisesti loistavimpina tähtinä Taru Nymanin rikkeettömän kaunis ääni ja hillityn luontevasti eläytynyt  tulkinta, Minja Kosken vankan timanttimetalliseksi voimistunut ääniväri, äänialaltaan huimiin säveltaajuuksiin kurottuva upea laulu sekä Mikael Saaren entistäkin vapautuneempi lavakarisma ja puhtaasti, ohentamattomasti taivaskorkeuksiin yltävä tenorinen ääni lukeutuvat vankasti suomalaiselle solistitaivaalle pysyvästi kiinnittyneisiin komeettoihin.

Muutenkin Chydeniuksen musiikki vaikutti konsertin ehdottomasti illan sielukkaimmalta osuudelta säveltäjämestarin pianosäestyksen värittäminä tulkintoina.

 

Useista esityksistä erittelen tähän pari omahuomiotani. Mielenkiintoinen, chydeniussävellykselle pamflettinen Lauri Maijalan versio Kiven runosta Laulu oravasta tuntui onnistuneen raikkaalta, tuoreelta musisoinnilta ja Maruska Veronan Amazin Grace sensuellin tyylikkäältä esitykseltä. Ohjelmistosta vain aaria Purcellin Dido ja Aeneas -oopperasta oli ehkä sittenkin se yksi, joka ei valinnaltaan ja tulkinnaltaan kuulunut jukojoukkoon.

 

Jkolaua4.jpg

 

Kuoro tuntui todelliselta väkivahvalta, lähes pidättelemättömältä jukolaumalta - välillä saumattoman hitsautuneesti yhteenlaulaen, välillä sointiaan inspiroidusti hakien - mutta yhtäkaikki voimalla, uholla ja intensiivisellä yhteishengellä sanottavaansa vakuuttaen. Jukolainen kymmenien lahtelaisvappujen Perkele-vappuohjelman formaattinen traditionaalinen uhma kumisi kuoron tulkinnoissa ja niiden voimalatauksissa jyhkeänä.

 

Teatteri Vanha Jukon uuden salin akustiikka ei ainakaan äänentoistolaitteiden välittämänä ja voimistamana ole musiikille paras mahdollinen. Volyymin noustessa niihin desibeleihin, joita nyt orkesterisäestyksin tulkituissa monissa yhteisesityksissä kuulimme, esitys muuntui toisinaan suorastaan kakofoniseksi hälyksi, josta me, taloyhtiö, kadulla kulkijat ja ehkä esittäjät itsekin tulimme vaivautuneiksi.

 

Siksi ylimääräisenä kuultu teatterihistoriallisesti merkittävä laulu Arvo Salon - Chydeniuksen Lapualaisoopperasta jo viidenkymmenen vuoden takaa kohosi lllan yhteistulkintojen ehdottomaksi huipuksi, orkesterittomaksi säveltäjän itsensä säestämäksi onnistuneeksi encoreksi: sisäinen voima löytyy ajatuksesta, sydänten yhteisestä palosta ja vakuuttaa aitoudellaan kuulijan ja koko yhteiskuntamme.

 

 

 

Teatteri Vanha Jukon tukikonsertti 2.10.2015

Esiintyjät: Kaj Chydenius, Taru Nyman, Maria Nissi, Minja Koski, Lauri Maijala, Mikael Saari, Jussi-Pekka Parviainen, Teemu Harjukari, Maruska Verona, Juha Lagström, Hannu Salminen, Jussi Sorjanen, Linda Wallgren, Hannes Mikkelsson, Kaisa Nuuttila, Ilona PukkilaEmmi Kaartinen, Jenni Sainala, Marja Makkonen

Vanha Juko Band: Joel Mäkinen, Atte Härkönen, Jaska Teuri ja Esa Parikka

http://teatterivanhajuko.fi/