821562.jpg

 

Korpilahden teatteri on ollut viitisentoista vuotta yksi teatterillinen mielenkiintomme Lahden, Helsingin ja Tampereen teatterielämän ulkopuolella. Ylistyksilleni sen esityksistä löytyy selkeä vastaus: harvinainen poikkeus suomalaisessa teatterikentässä on ohjaaja, joka pystyy saamaan niin puhuttelevasta klassisesta tekstistä kuin myös täysin älyttömästä, mutta nerokkaasti laaditusta hauskuttamisfarssista mielenkiintoisen tasokkaan, vaikuttavan sekä viihdyttävän esityksen. Niinpä Korpilahden teatterissa jo aivan 2000-luvun alussa näkemäni esitykset soivat teatterifilosofiassani tällaisen ohjaajagurun sädekehän Aleksander Anrialle. Muutamina kesinä hän vieraili Korpilahdella silloisesta työpaikastaan Riihimäen teatterista tekemässä hurmaavia teatteriproduktioita koko suomalaisen kesäteatteritarjonnan taiteellista rimaa näyttelijöineen korkealle nostaen.

 

http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2007/08/pieni-suomalainen-taideherkku

 

 

Korpilahden teatterin kesänäytelmien ohjaajien vaihtuessa taso vähin erin laski niin, että mielenkiintomme sen esityksiin sammui ja jätimme esitykset moneksi vuodeksi katsomatta, kunnes tänä kesänä sattumalta huomasimme Anrian jälleen ilmestyneen Korpilahdelle ja kiiruhdimme oitis hänen ohjaamaansa esitystä kokemaan.

 

Laadukas suomalaisfarssi

 

Vanha kunnon sketsikonna Pentti Järvinen, television huvi-ohjelmista ja muutamista ammattiteattereiden tyhjänpäiväisistä pikku farsseista jo edellisen vuosituhannen puolelta kokemamme viihdespesialisti, ja toinen konkari, teatteridramaatikko Olli Tola olivat laatineet yhdessä jo vuonna 2003 Turun kaupunginteatterille silloin ja edelleen vertaansa vailla olevan kunnon farssin. Sittemmin teksti on käynyt kymmenissä paikallisissa teattereissa ympäri maan, ammattiteattereissakin viihdyttämässä synkkämielisiä suomalaisia.

 

Paljon onnea vaan! on näkemieni suomalaisfarssien parhaita. Sen päähenkilölle, diplomi-insinöörille aiotaan järjestää yllätykselliset syntymäpäivät. Järjestelykoneistoja on kuitenkin toisistaan tietämättä kaksi: työkaverit sekä koti vaimoineen, anoppeineen. Kun molemmat järjestäjätahot yrittävät toimia niin, ettei syntymäpäivän kohde saati kukaan muukaan tiedä järjestelyistä - senhän pitää olla kaikille osapuolille yllätys - alkaa tapahtua pelkkiä väärinkäsityksiä, joista kuplii uusien väärinkäsitysten yhä potenssisesti laajeneva jatkuvien pikavalheiden, peittelyjen, puijaamisten ja nerokkaan nopeiden oivallusten todellinen huima ja vauhdikkaan räiskyvä tiimellyskehä, jossa farssi toimii ajoituksiltaan, iskuiltaan, dialogiltaan, käänteiltään ja pienimmiltäkin osiltaan kellosepän tarkasti ja ikiliikkujan pysähtymättömällä armottomalla nerokkuudella sekä hälläpyörän hallitsemattomalla kiihtyvällä vauhdilla.

 

Ehyt  ja tyylipuhtaan hauska tulkinta

 

Korpilahden%20teatterin%20kollaasi.jpg

Aleksander Anrian tilannekomiikan kehykset Korpilahden näyttämöllä ovat tutun taatut: yksi sohva, puhelin ja viisi ovea, tällä näyttämöatmosfäärillä hän operoi todellisen, täysipainoisen hauskan farssin nytkin. Anria on löytänyt kahdeksasta näyttelijästään persoonallisuudet luoda vastakkainasetteluille ja henkilöilleen maukkaan mutta uskottavan tyypittelyn tuoman hauskuuden, joka ottaa mukaansa ja johon katsojan on helppo antautua kaikin vastaanottavin aistein.

Anne Hooli luo sydämellisen railakkaan, ronskin, taitavasti äksyn, luontevan ja dementiassaankin räiskyvän herkun anopistaan, Juuso Metsälä nautittavan epävarman, käänteissään tuhattaiturisen muuttuvan, juonta jatkuvasti vellovan ja varioivan sankarin työkaveri Ranssin, Satu Saikkoinen päivänsankarin Mari-puolison, näennäisesti hillityn, sisältä moneen juoneen ja tuhmuuteen yltävän naisen ja Jorma Suosalo itse päivänsankari-insinöörihahmotelmansa aluksi perinteisen kuivaksi olemukseksi, jonka määrätietoisuus ja jämptiys hajoavat pian tuhansiksi sirpaleiksi tässä täydelliseksi väärinymmärtämiskaaokseksi muuttuvassa menossa, jossa verbaalisesti repliikkirikkaan sankarin lähimmäisviitekehykset sekä insinööriys lentävät taivaan huithapeliin kykenemättömyyden ymmärtää sekasotkua vallatessa miehen lopulta kokonaan.

Jenni Ahonen-Kohon strippari Tanja on vulgäärin osuva, hemaiseva ilmestys, jonka tuoma säpinä täyttää näyttämön tapahtumat tämän tästä - samoin mutta vieläkin hunajaisemmin avuin Eeva-Liisa Saarmanin näyttelemä johtajan puoliso Jane antaa taiturillisessa alkoholisti-henkilökarriäärissään näytelmään lisää arvaamattomuutta eteerisyydessään, hienosti tulkitussa vetoavassa aistillisuudessaan, Reijo Kokkosen johtaja Kosken jäykän asiallisesta olemuksesta kuoriutuu lopulta suurenmoisesti eläytyvä, mielettömyyksiin ja hullutteluun yltävä täyshullu koomikko ja Johannes Aarnion osaavasti näyttelemän Jonden maskuliininen mustasukkaisuus sekä infanttinen tunteikkuus tuovat esitykseen väkevät inhimilliset mausteensa.

 

Korpilahden teatterin farssissa sadat hauskuuselementit seuraavat toisiaan, saamme nauraa täysin rinnoin mukana näissä päivänsankarin juhlien todellisisssa hurlumhei-järjestelyissä anopeille, mustasukkaisuuksille ja loistavan tarkasti kirjoitetulle tilannekomiikalle sekä ihastella taitavan ensemblen huimaavan rikasta heittäytymiskokonaisuutta. Siinä sivussa voimme kajauttaa muutamat hörönaurut päivänpolttavalle valtakunnalliselle ja paikkakuntakohtaiselle päättäjäkoneistollemme - kaikkiosaavalle diplomi-insinööriydelle tänäänkin. Ja taatusti pidentää tässä hulvattomassa nauruterapiassa ikäämme päiviä kenties jopa vuosia!

 

 

Arvio kirjoitettu esityksestä 19.8.2016.

 

Jäljellä olevat esitykset:

ke 24.8., to 25.8., pe 26.8., la 27.8., su 28.8., to 1.9., pe 2.9., la 3.9. ja  su 4.9.  -kaikki esitykset alkavat klo 19.00

http://www.korpilahdenteatteri.fi/

,