Tampereen%20Teatterikes%C3%A4%2016%20Gri

Kuvat Aki Loponen/ Tampereen Teatterikesä

 

Olenko koskaan kokenut niin tiiviin jännittävää draamallista sadunkerrontaa?          Niin taitavan ammattimaista nuorten puhekuoroa?  Niin vaikuttavaa sadullista näyttämöllepanoa lavastuksineen rekvisiittoineen valoineen? Niin sisältörikkaaksi sävellettyä ja niin tunteella paneutuneesti laulettua näyttämömusiikkia livesäestyksineen, soittimineen, instrumenttiensa äänikuvineen?  Niin upeaa näyttelijätyötä ja keskeisen roolityön Diana Tenkorangin joka solullaan läsnäolevaa valosäteisen hehkuvaa karismaa suurine silmineen?

 

Tampereen%20teatterikes%C3%A4%20Grimm%20

 

Ja kaikki samassa, pienen suomalaisteatterin esityksessä! Taitavasti ohjattuna! Tarinankerronnan syvällisiin fantasioihin, esittäjiensä persoonallisuuksiin koreografioituna! Kellon sekunnin sadasosan tarkasti ajoitettuna näyttämötulkintana! Kansainvälisenä huipputason julman kauniina, pelottavana satuspektaakkelina!

En, en koskaan.

 

Grimmin veljesten sadut ovat yli kahdensadan vuoden ajan tulkinneet meidän eläväisten unikuvia ja opit vertauskuvallista pedagogiikkaa. Tuttua meille on niiden mielikuvituksellisuus ja makaaberi julmuus, eivätkä ne pelottavuudessaan ole kuluneet iltasatuina edes aikuisille saati pikkulapsille.

Grimm-sadussa ruhtinaan toivoman tyttölapsen vihdoin toteutuessa hänen kaikki poikalapsensa muuttuvat noituudesta korpeiksi. Näissä iltasaduissa ahneet ihmisoliot syövät toisiaan ja syöttävät salaa tappamiaan sukulaisia kostoksi toisilleen, satujen prinsessojen peileissä irvistävät sudet, ihanat prinsessat ulvovat kuuta ja Punahilkka on tässä näyttämötulkinnassa istutettu pyörätuoliin avuttomuuttaan ja vilpittömyyttään nykykatsojalle viestittämään. Kirveitä heiluu, päitä katkeilee. Hrrrrrr! Miten vieläkin kylmää esityksen raaka symboliikka, niin äärimmäisen kaunista ja plastista kuin tulkinnan näyttämöfantasia, elävien ja kuolleiden yhtäaikaiset maailmat tulkinnassa, kauhua herättävissä kuiskauksissaan ovatkin.

 

Musikaalisesti komeasti ja eläytyneesti laulaa koko ensemble. Äärimmäisen kurinalaisesti laulava ja lausuva tyttökuoro on puettu mustiin hameisiin, valkeisiin puseroihin - viite satujen alkuaikoihin ja vanhan mantereen perinteiseen koulupukeutumiseen on raakojen satujen mustavalkean kaunis, mutta puristisessa ehdottomuudessaan kalmaisen kylmä, myös lauluja sujautellaan komeasti englanniksi.

 

Riihimäen Teatteri on pienellä, työhönsä täysin voimin uhrautuvalla henkilökunnalla, äärettömän lahjakkailla nuorilla, alansa vierailevilla musiikin, liikunnan ja draamantyön suomalaisilla huippuguruilla valmistanut todisteen siitä, miten teatterin kaikkien osatekijöiden täyttyessä voi teoksesta kasvaa sisäistynyt kokonaisuus, teatteritaidetta, jonka kaltaista yhteisvaikuttavuutta ei ennen ole nähty edes Tampereen Teatterikesän kohta viisikymmenvuotiaassa korkeatasoisessa esityskaaressa. Tässä yksi Teatterikesän 2016 tapaus. 

 

Riihimäen Teatteri ja Näyttämö 3T:

The Grimm Book of Horrors

 

Draama ja ohjaus Samuli Reunanen  Koreografi  Liisa Risu   Säveltäjä Iiro Ollila
Lisätekstit  Mikko Koivusalo


Näyttämöllä  Diana Tenkorang, Mikko Nuopponen, Ninu Lindfors ja Katja Peacock
Muusikot  Hannu Risku (ei Teatterikesän esityksissä), Topi Korhonen
Kuoro Aino Arkko, Janita Juvonen, Aino Karlstedt, Annika Lohilahti, Leona Pälvimäki, Julia Tanhula ja Janna Vastela


Tuotanto Riihimäen Teatteri ja Näyttämöyhdistys 3T

 

Arvio esityksestä Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä 3.8.2016 klo 16.30-18.00

 

            Tampereen%20teatterikes%C3%A4n%20logo.jp