Lahen uutisia on saanut viime viikkoina seutumme korkeatasoisimmasta koulutuksesta niin hälyttäviä tietoja, ettei se nyt voi vaieta. Tiedot ovat peräisin niin oppilailta kuin myös opettajilta. Lahden ammattikorkeakoulun opetustaso alkaa olla kyseenalainen ja sen tulevaisuusnäkymät suorastaan epätoivoisen surkeat.

Taas jatkuneiden, juuri elokuussa alkaneiden yt-neuvottelujen jälkeen on ensin tarpeen tarkastella koko LAMKin koulutusorganisaation vinoutunutta henkilökuntarakennetta.

LAMK

Vuonna 2015 opetushenkilöstön määräksi ilmoitettiin 215 henkilöä.

Nyt vuonna 2016 opetushenkilöstöä on enää 189 henkilöä (vähennys 26 opettajaa), mutta hallintohenkilöstöä 219 henkilöä.

Ensi viikolla yt-neuvottelujen tuloksena LAMKiin jää 185 opettajaa (vähennys 4 opettajaa) ja 207 hallintohenkilöä (vähennys 12 henkilöä).

Tässä eritelty tilasto LAMKin palkatusta henkilökunnasta tänään:

Nimike määrä kpl

Johtajat 14

Päälliköt 28

Suunnittelijat, assistentit, koordinaattorit,

sihteerit ym. nimikkeillä työskentelevä henkilöstö 177

Hallintohenkilöstöä yhteensä 219

Nimike määrä kpl

Yliopettajat 19

Lehtorit ja tuntiopettajat 170

Opettajakunta yhteensä 189

Ylläolevasta tilastosta puuttuu vielä hallintoon liittyvät rehtorit ja apulaisrehtorit. Myös yliopettajiksi on nimetty pelkkiä hallintohenkilöitä, joilla kaikilla ei ole yliopettajalta edellytettävää korkeakoulututkintoa. Tosiasiassa siis hallintohenkilöstöön on vielä lisättävä melkoinen lista lisää palkattuja henkilöitä.

Suomen koululakien ja -asetusten, valtioneuvoston, opetusministeriön ja opetushallituksen säännösten mukaan Lahden ammattikorkeakoulun päätarkoitus on koulutus. Tavallisenkin kansalaisen on helppo käsittää, että jos hallintokoneisto opetukseen tarkoitetussa organisaatiossa ylittää opetushenkilöstön määrän, järjestelmä on täysin väärin rakentunut.

Miten tällaiseen vinoutumaan sitten on oikein päädytty.

Kun Outi Kallioinen kolmisen vuotta sitten astui osakeyhtiöksi muutetun, uusitun LAMKin johtoon, hänestä tuli yksinvaltainen rehtori-toimitusjohtaja. Surutta hän jo alussa irtisanoi opettajien parhaimmistoa. Jos irtisanottu vaati perusteluja asiantuntemuksensa perään, hän sai Kallioiselta vastauksen: asiantuntemuksellesi ei ole enää käyttöä. Näin on Kallioisen johtaminen jatkunut koko hänen rehtori-toimitusjohtaja -aikansa.

Oppilaiden kertomukset opetuksen nykytilasta puhuvat LAMKin todellisuudesta, joka on kaukana korkeatasoisesta opetuksesta. Juuri parhaillaan annetaan esimerkiksi opetusta seitsemän viikon eli 35 päivän pituisessa periodissa siten, että varsinaista opetusta on vain yhteensä kuusi päivää koko jaksosta ja valtaosan opetusperiodista opiskelija saa opiskella itse omatoimisesti. Myös teoriaopetus on tehty monesti sellaiseksi, että yhä useampi ryhmä saa samanaikaisesti tuon kuuden päivän opetusta, sillä opetus on videotekniikalla useammassa tilassa mahdollinen jopa sadalle opiskelijalle. Kun Lahden ammattikorkeakoulun kaikki opiskelulinjat perustuvat juuri käytännönläheisen työn ja tutkinnon saavuttamiseen, voimme ymmärtää, mihin tilaan LAMK on vajonnut.

Suomen ammattikorkeakoulut ympäri maan ovat koko ajan kehittämässä yhteistyötään. Monet seutujen yliopistot ja ammattikorkeakoulut (Tampere) yhdistyvät suureksi kouluorganisaatioksi tai useat ammattikorkeakoulut (Helsinki ympäristöineen; Metropolia+Laurea+Haaga-Helia) yhdeksi suureksi, monipuoliseksi koulutusorganisaatioksi, joilla on tehoa ja monipuolisuudenvoimaa yhdessä. 

Lahden ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun (Hämeenlinna) ja Laurea-ammattikorkeakoulun Fuas-liittoutuma on vain periaatteellinen strategiayhteenliittymä, josta nyt jo Laurea on eriytynyt liittymällä koko pääkaupunkiseudun suureen yhteiseen ammattikorkeakoulukokonaisuuteen ja sen tavoitteisiin.

Lahden ammattikorkeakoulu jää siis pieneksi, yhteistyöstä hylätyksi yksiköksi ja kehityksessä maan peränpitäjäksi. Myös Lahden kaupunki on sen täysin hylännyt, juhlapuheitaan lukuunottamatta. Eikä tuon LAMKin tulevan Iskun tehdashalleihin suunnitellun kiinteistön saneeraustoimia ole vielä edes rakentajayhtiön valinnalla aloitettu.

Olisi syytä palata takaisin nykykäytännön etuihin, hyviksi todettujen tilojen nopeaan ehostamiseen ja osaavan opetushenkilöstön palkkaamiseen takaisin laadun palauttamiseksi korkeakouluumme. Hyvä autoritäärinen johtaminen on joskus tarpeen, mutta pelkkä osaamaton itsevaltius ja sen mukana huono henkilöjohtaminen tuhoaa nyt lopullisesti seutukuntamme omaleimaisen korkeakoulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden.