Aamuruskon kultaama neljänkymmenen joutsenen kaunis muodostelma täytti erämaamökkimme pienen lahdenpoukaman jatkaakseen ruokailun jälkeen matkaansa. Nämä kaksi vakituista kesänaapuria jäivät odottamaan päivittäistä kohtaamistamme.
Lähiniityltä kuului heleän kirkasta, voimakasta kur-kil-kur-kil -kiljuntaa. Jo kolmanneksi kesäksi puolisonsa menettänyt yksineläjä kurki oli palannut tuttuun maisemaan, menneitä kesiä kaihoisin ajatuksin haikailemaan.
Kesänaapurit olivat saapuneet.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.