YLPE%C3%84%20LAULAJN%20ARPA.jpg

Minja Koski, Kaj Chydenius, Mikael Saari                                                                           Kuva Marika Agarth
 

Säveltäjäpianistiajattelija Kaj Chydenius on niin antiikkisen harvinainen taiteilijapakkaus, ettei hänen sävellyksiensä somasti luritteleviin, kansanlaulumaisiin melodioihin ja niiden verrattomiin soinnutuksiin eikä hänen hurmioittavan kokonaiskehovaltaiseen pianonkäsittelyynsä kyllästy ikinä.

Ajankulku vain patinoi ilmiön entistä klassisemmaksi, hellyttävämmäksi korvan ja ajatuksen nauttia. Sävellyskonserttia voi liioittelematta luonnehtia musiikilliseksi neroudeksi, jonka chydeniusmainen draamallinen taju ja kokonaistunnelma lavasti suoraan sielunmaisemamme kauneudeksi konsertin kahdenkymmenenkahden pikkusävellyksen muodossa.

Chydeniuksen sielun sisältä pulppuava sävelajattelu ja aina hereilläoleva elämän havainnointi pelkistyvät yhteen synnyinlahjaiseen viisauden merkkiin, huumoriin, joka rakensi jälleen toisen hurmaavan viihdyttävän tason konsertille, inhimillisti vastustamattoman kypsällä, synnynnäisellä aforistisella huumorilla ja itseironialla kypsyneen, sydämellisen lämmintunnelmaisen juonnon sävellyksille ja koko konsertille.

 

Ylpeä laulajan arpa -konsertin ohjelmaksi maestro oli valikoinut monista tuhansista pikkusävellyksistään neljänkymmenen vuoden pituisen kaaren, lähivuosien sävellyksiä ei nyt kuultu.

Minja Kosken solistiosuudessa keskeisin rakentui häneltä kuulluista tutuista tulkinnoista, jotka saivat runot jälleen nyt vain kenties entistä vauhdikkaammin rytmi-ilmiasuin elämään. Kauniin koskettavaksi koin hänen hienon Aulikki Oksasen tekstin Syleily hyytävän herkän tulkinnan, ikuisen rakkauden (Pompeijin raunioiden) kallioon hautautuneen sisällön. Myös poliittisen laulun teho Elvi Sinervon runon Punainen nauha sävellyksen kauniin melodisessa koruttomuudessa ja tulkinnan pelkistetyssä kerronnassa kasvoi liikuttavan puhuttelevaksi esitykseksi.

Mikael Saari laulussaan Kaarle Krohnin tekstiin Yksi ruusu on kasvanut laaksossa loi tuoreen chydeniuksellisella sävelkululla ja saarimaisen taitavalla tekstierittelyllä yhden illan luontevien elämänmyönteisten tulkintojen rakastettavimmista tunnelmista. Samoin Eino Leinon juhlavan paatoksellinen Hymni tulelle kirkastui uudessa sävelkuviossaan ja sen raikkaassa tulkinnassa runoutemme nautinnolliseksi ajattomaksi helmeksi.

Minja Kosken ja Mikael Saaren musikaalisuus ja lavaesiintymisen varmuus loi konsertille vankan perustan. Molempien sävel-alana tällä kertaa alttotaso tuntui vakuuttavimmalta, tekstien kannalta läheisimmältä ja sanoman sävyltään syventävimmältä.

Solistien duettotulkinnoissa säveltäjän jäljiltä varsin vaikeat stemmat sujuivat moitteettomasti, mutta vaativat vielä vapautumista ja tulkinnallista hienosäätöä.

Illan konsertin encorena kuultu duettopala Eino Leinon romanttisesta runoelmasta Juhana Herttua ja Chatarina Jagellonikan lauluja väreili säveltäjä-säestäjän rakkauden säihkettä ja solistien inspiroituneen tuoretta heittäytymistä riemastuttavasti tekstin sisällön ja koko lavan täydeltä.

 

Chydeniuksen Ylpeä laulajan arpa -sävellyskonsertissa pienimuotoinen suomalainen runous, kaunein, puhuttelevin, klassisin lyriikka soi niin tenhoavasti, että kokonaisuus suorastaan kirvoitti yleisönsä takaisin kirjojen sisältämiä suomalaisten runoilijoiden pikkurunojen välittämiä elämäntilityksiä, sydämen, tunteen rikkautta ja elämän voimaa pulppuavaa rakkautta lukemaan ja ahmimaan.

 

 

Ylpeä laulajan arpa

Kaj Chydeniuksen lauluja

Tekstit suomalaisten runoilijoiden P. Mustapää, Kaarle Krohn, Kaarlo Sarkia, Einari Vuorela, Matti Rossi, Matti Jama, Veijo Meri, Viljo Kojo, Aila Meriluoto, Timo K. Mukka, Aulikki Oksanen, Jali Joutsenniemi, Elvi Sinervo, Jukka Itkonen, Eino Leino, L.Onerva, Yrjö Kaijärvi, Uuno Kailas, Johan Bargum/Liisa Ryömä
 

Arvio konsertista Teatteri Vanha Jukossa 21.9.2017

http://teatterivanhajuko.fi/

 

Lis%C3%A4liite.jpg