Palmenia12.jpg

 

Lahti haaveili omasta yliopistosta kohta kaupunkioikeudet 1905 saatuaan. Vuonna 1910 Suomalainen Tiedeakatemia kokoontui Lahdessa ja sieltä kaikui tieto, että yliopisto pitäisi saada mahdollisimman lähelle Helsinkiä. Lahti varasi heti tontin torin laidasta ja päätti sievoisen avustussumman yliopiston tuloon. Vuonna 1911 kokeiltiin vaihtaa taktiikkaa ja päätettiin anoa eläinlääketieteellistä korkeakoulua Lahteen ja vielä vuonna 1917 Suomen valtion pääministeri piti Lahtea hyvänä sijaintipaikkana maataloudelliselle korkeakoululle. Lahden kompastuskiveksi koituikin liian läheinen sijainti Helsinkiin, alkuperäinen etu muuttui siis rasitteeksi. Kun yliopistotoiveet ja suunnitelmaratkaisut lipsuivat aina ohi muille paikkakunnille, aika oli rientänyt jo 1960-luvulle. Viimein syntyi 1963 Lahden ensimmäinen kytkös yliopistomaailmaan - Päijät-Hämeen kesäyliopisto, jonka ensimmäisiä Helsingin yliopiston yliopistoarvosana-opiskelijoita itsekin olen.

 

Palmenia%205.jpg

 

Lahden ammattikoulun rehtori Anna-Liisa Nurmela toimi tuloksekkaasti puheenjohtajana Helsingin yliopiston ja Lahden kaupungin täydennyskoulutusta ja avointa korkeakoulua suunnittelevassa yhteistyötoimikunnassa.

 

Sotien jälkeinen Suomi oli jatkuvien nopeiden muutosten valtio. Maatalousvaltainen maa muuttui parissa vuosikymmenessä jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi. Elinkeino- ja ammattirakenne mullistuivat täysin muutosvauhdin koko ajan kiihtyen. Toisaalla vanhojen ammattien työttömyys, toisaalla uusien ammattikuntien kouluttautumistarve synnytti myös yliopistoissa tarpeen uudistua - aikuisopetuksen suuntaan. Helsingin yliopisto ryhtyi kehittelemään maahan uusia koulutusmuotoja. Pitkän hiljaiselon jälkeen viimein yliopistoinnostus myös Lahden kaupungissa syttyi uudelleen.

 

Lahtelaisten ja Helsingin yliopiston muodostaman yhteistyötoimikunnan laatiman suunnitelman mukaisesti Helsingin yliopisto aloitti vuonna 1977 Avoimen yliopiston opetuksen ja ammatillisen Täydennyskoulutuksen Lahdessa kokeiluluonteisesti.

Avoin korkeakouluopetus ja täydennyskoulutus organisoitiin Helsingin yliopiston rehtorinviraston opinto- ja suunnittelutoimistoihin perustetuista jaostoista. Päijät-Hämeen kesäyliopisto vakinaisti tominnanjohtajan tehtävän päätoimiseksi ja sisällytti osan hänen tehtävistään Helsingin yliopisto-opintojen kokeiluluonteiseen käynnistämiseen Lahdessa. Helsingin yliopisto ja Lahden kaupunki olivat myös budjetteihinsa varanneet varat käynnistyvään kokeiluun.

 

Pian perustettiin Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus vuonna 1981. Sen unohtumattoman monipuolinen ja tuloksellinen toiminta kesti neljäkymmentä vuotta. Nyt tuo mielikuvituksellisen upea, kymmeniätuhansia kansalaisia ja satoja eri ammattikuntia kotimaassa ja ulkomailla käsittänyt yliopistotasoinen opetuskokonaisuus on saanut hienoista hienoimman, yksityiskohdiltaan dokumenttitarkan ja värikkään elävän historiatilityksensä.


Markku Heikkilän ja Antti Kariston kirjoittamassa teoksessa valaistaan Lahden ensimmäistä, Helsingin yliopiston hallinnoimaa valtavan hienoa,  neljäkymmentä vuotta kestänyttä toimintaa - tehokkuudella, koulutuksellisella, kameleonttimaisella muuntautumiskyvyillä, hallintokoneistonsa juonitteluilla ja eturistiriidoilla, vauhdittajiensa ja jarruttajiensa, mutta ennen muuta opetuksensa kiistattoman upeilla saavutuksilla ja sadoilla yksityiskohdilla.

Huippuina henkilöluonnehdinnat kymmenistä joko tukevasti maanpäällä, pilkuntarkasti talousperustalla toimivista tai täysin absurdeissa ideoissa sfäärien taivaissa leijuvista Helsingin yliopiston lahtelaisyksikköä johtaneista keskeisistä johtajapersoonallisuuksista. Historiakirjan sivut kertovat elämänvoimaisesta kaikille kansanryhmille tarkoitetusta yliopistosta, josta nykyajan lahtelainen voi enää vain unelmoida.

 

Tämän opettavaisen 176-sivuisen historiateoksen jo kahteen kertaan lukeneena haltioidun sen lukemattomista tapahtumarikkauksista ja koulutusideoista yhä uudelleen. Kuten muutkin historiateokset, tämäkin on täynnä äärimmäisen pikkutarkkaa tietoa, henkilöistä, koulutusten vaiheista, oppiaineista, koulutuspaikkakunnista, kymmenientuhansien koulutettujen oppilasmääristä, tutkinnoista. Aion ne tässä teoksen arvioinnissani sivuuttaa ja jättää lukijan ahkeruuden ja ymmärryksen mittavaksi, palkitsevaksi lukukokemukseksi.

 

Teen kuten artikkelin alussa lahtelaisen yliopistosuunnitelmien vuosilukujen pikakelauksessa, esitän ensin nopealukuisia kirjan esimerkkejä opetuksen määrästä tilastokaavioina ja keskityn tästä artikkelissa historiateoksesta avautuviin lahtelaisyliopisto-opetuksen kymmeniin huippuhetkiin, niistä vain muutaman tämän nelikymmenvuotisen taipaleen kohokohtia teoksen sivuilta selostaen.

 

 

Palmenia%202.jpg

Esimerkki Avoimen yliopiston opetuksen määrällisestä mittavuudesta Helsingin yliopiston Lahden keskuksessa

 

 

Palmenia%2010.jpg

Ammatillisen täydennys- ja työllistämiskoulutuksen kurssi- ja opiskelijamäärät Lahden keskuksessa vuosina 1978-2002

 

 

Tälle harvinaisen lahtelaisesti leimautuneelle maan rajojen yli kasvaneelle yliopisto-opetukselle on ominaista jatkuva uuden etsiminen, uusien koulutuskohteiden luominen ja opetuksen kohdistaminen suoraan tiedonjanoisille, ammattiin koulutettaville, täydennyskoulutettaville, yliopistoarvosanoja suorittaville, myöhemmin myös oppimisen ohjausseminaarit pääsemiseksi suoraan asianomaisen yliopiston tiedekuntien oppilaiksi. Lahtelaisopetus yltää viimein yliopiston korkeimpiin tutkintoihin, jopa moniin tohtorinväitöskirjoihin päätyen. Pienestä päivän mittaisesta erityiskurssista vuosia kestäneeseen opiskeluun tai maailmanlaajuisiin konferensseihin tämä lahtelaisyliopistoluomus on yltänyt harvinaisen toimivaksi ja tulokselliseksi, monialaiseksi yliopistolliseksi laitokseksi.

 

 

Ensimmäisenä yliopisto tarvitsee saunan ja vessan

 

Palmenia%206.jpg

 

Entistä Lahden synnytyssairaalaa alettiin Lahden Oikokadulla saneerata jo 1977 yliopiston koulutus- ja majoitustarpeisiin. Lahden silloiset kaupunginisät eivät oikein asioiden tärkeysjärjestystä ymmärtäneet.

 

palmenia%201.jpg

 

Sittemmin myös mm. Mukkulan kartano, Etelä-Suomen Sanomien vanha jugendrakennus Hämeenkadulla, Yliopistokeskus Saimaankadulla Lahden keskustassa sekä Aikuiskoulutuskeskus olivat Helsingin yliopiston käytössä, osa niistä yliopiston omistuksessakin. Yliopiston toiminta oli levinnyt ympäri kaupungin eri toimipisteisiin.**

 

 

 

 

Esimerkki kansainvälisestä toiminnasta ja yliopiston autonomiasta

 

Kansainvälisiä hankkeita tehtiin moniin maihin, samoin kehitysyhteistyöprojekteja. Lahden keskuksen suunnittelijat joutuivat usein niissä uusiin ja yllättäviin tilanteisiin.

Yliopiston kansainväliset paripäiväiset maakurssit oli tarkoitettu yrityksille. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin maan kieleen ja toisena päivänä tutkittiin ja selvitettiin kohdemaahan suunniteltavia bisnesmahdollisuuksia.

Kerran Lahden keskuksen suunnittelijoiden mieleen putkahti, että Saudi-Arabia olisi sopiva kohde. Kurssin suunnittelija tiesi saudi-arabialaisen, jolla oli tutkinnot sekä Oxfordista että Cambridgestä. Häneen otettiin heti yhteyttä ja hän taas suoraan Saudi-Arabiaan, Al Saud -nimiseen henkilöön, jonka vastuulla oli kahden saudikaupungin kehittäminen. Häntä pyydettiin pienimuotoiseen seminaariin Suomeen.

Seminaari Arabian niemimaa markkina-alueena osoittautui monta kertaluokkaa suureellisemmaksi kuin hanketta Lahden keskuksen johtaja Heikki Lammen kanssa liikkeelle laittaneet Timo Linnakylä ja Reijo Jouttimäki olivat aavistaneet.

Suomen Riadin lähetystöstä ilmoitettiin, että Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Prinssi Abdullah Bin Faisal Bin Turki Al-Saud saapuu seminaariin yksityiskoneellaan kymmenhenkisen korkea-arvoisen valtuuskunnan kanssa. Seurue oli varannut käyttöönsä koko ylimmän kerroksen hotelli Intercontinentalista.

Kuvahaun tulos haulle Hotelli intercontinental

Intercontinental

Suomen ulkoministeriö sai vihiä asiasta ja kutsui Lahden keskuksen miehet puhutteluun: prinssi Al-Saud oli korkea-arvoisin Suomessa koskaan vieraillut saudi, ja ulkoministeriön mielestä hänet oli kutsuttu täysin protokollan vastaisesti. Millä valtuuksilla näin on menetelty? ”Helsingin yliopisto on autonominen, se voi kutsua kenet haluaa,” hankkeen nuoret puuhamiehet puolustautuivat pontevasti. Heikki Lampi tähdensi, että vierailu on yksityinen eikä valtiollista protokollaa tarvita. Ulkoministeriö halusi kuitenkin toimia vieraiden oheisohjelman järjestäjänä ja turvallisuusjärjestelyistä Lampi sopi suojelupoliisin päällikön Seppo Tiitisen kanssa. Lopulta silloinen Helsingin yliopiston rehtori Olli Lehto avasi taustavalmisteluiltaan poikkeuksellisen seminaarin ja luovutti salamavalojen ja televisiolamppujen loisteessa Helsingin yliopiston hopeisen mitalin prinssi Al-Saudille. Lahden keskuksen väki kutsuttiin illalliselle Hotelli Intercontinentaaliin, missä prinssi Al-Saud oli henkilökohtaisesti viimeistellyt mausteilla omien kokkiensa valmistaman aterian.

 

Palmenia%203.jpg

Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Prinssi Abdullah Bin Faisal Bin Turki Al-Saud

 

 

 

Helsingin yliopisto ja Lahden keskus

 

Helsingin yliopiston rehtori seurasi tarkoin Lahden keskuksen toimintaa. Korkeimpana päättävänä elimenä toimi Helsingin yliopiston asettamalla kokoonpanolla Lahden keskuksen johtokunta, joka muodostui eri tiedekuntien professoreista, apulaisprofessoreista ja alan tieteistä vastaavista henkilöistä. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelma budjetteineen laadittiin johtokunnan ja keskuksen yhteisessä kehittämisseminaarissa. Kuvaavaa on, miten kehittämisseminaarien pitopaikkaluettelossa näkyy kansainvälisyyteen pyrkiminen: vain yksi kehittämisseminaari oli pidetty Suomessa, Ruotsinpyhtäällä! Luettelo, joka varsinaisissa Helsingin yliopiston tiedekuntien johtavissa virkailijoissa herätti hämmennystä, salaista kateuttakin:

 

Palmenia%208.jpg

 

Eiväthän Helsingin yliopiston rehtoriviraston ja Lahden keskuksen välit suinkaan ongelmattomia olleet. Rahanjako yliopiston budjetista oli aina pitkien neuvottelujen tulosta. Monet tutut rahahanat sulkeutuivat, uusia avautui tilalle. Tosin monissa projekteissa saatiin ulkopuolista rahoitusta, Lahden kaupungin ja Helsingin yliopiston päärahoituksen lisäksi Opetusministeriön, Kehitysaluerahaston, Työllisyysvarojen jopa Maailmanpankin varoja.

Koulutus Suomen yhteiskunnan muutospaineissa oli syklistä, sitä piti tarkoin seurata ja sen tarpeellisuuteen nopeasti vastata. Lahden toiminta oli lisäksi kaksijakoista, osa siitä Helsingissä ja suurin osa Lahdessa. Kukkuraksi perustettin lisää muutamia erillisiä Helsingin yliopiston alaisia koulutusyksikköjä mm. Vantaan täydennyskoulutuskeskus - hallinnollinen häilyvyys ja keskusten välinen kilpailuasetelma loi tarpeettomia paineita yliopisto-opetukselle.

 

Lahden keskus toimi vuosia myös ansiokkaasti opintoihin tarvittavan oppimateriaalin kustantajana. Oppikirjojen painatusluvut kohosivat moniin tuhansiin, samoin painosmäärät lisääntyivät. Bestselleriä, Kari E. Nurmen Johdatus kasvatuksen filosofisiin ja historiallisiin perusteisiin, myytiin 21000 kappaletta.

Varoja hankittiin siis myös itse toiminnalla sekä myymällä koulutusta yrityksille ja yhteisöille jopa naapurivaltioille.

 

Palmenia%204.jpg

 

Käsillä olevan kirjan  kuvitus on niukkaa, mutta sitäkin syvällisemmin opiskelun moninaisuudesta kertovaa. Helsingin yliopiston  Lahden keskuksen johtokunnan yhtenä pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi professori Kalevi Rikkinen. Hänestä maalasi muotokuvan lahtelainen taiteilija Soile Yli-Mäyry, joka itsekin on aktiivinen aikuisopiskelija ja väitöskirjan tehnyt valtiotieteilijä,

 

 

 

Lahden keskus laajenee kaikkialle

 

Markku Heikkilän ja Antti Kariston historiateos kertoo myös havainnollisesti, miten Lahden keskus suuntautui koulutuksen vientiin moniin maihin Baltiaan, Afrikan Sambiaan sekä miten vuonna 1988 avautuivat tiet koulutuksen vientiin Neuvostoliittoon sekä Venäjälle.

Lahden keskukseen perustettiin kansainvälisten palveluiden osasto ja Lahden keskus laajensi perustamalla Imatralle oman etätoimiston. Kurssit suomalaisille yrityksille Neuvostoliittoon avautuviin bisneksiin hahmottuivat.

Projektin suunnittelijaksi rekrytoitiin Moskovan suurlähetystössä työskennellyt historioitsija. Helsingin yliopiston Lahden keskuksen ensimmäisen johtokunnan puheenjohtaja, professori Heikki Jokela ehdotti kurssien vetäjäksi Vladimir Orlovia, Suomen kansalaista, jolla oli lainopilliset tutkinnot Neuvostoliitosta ja joka parhaillaan täydensi juridiikan opintojaan Helsingin yliopistossa.  Aluksi koulutettiin suomalaisyrityksiä ja suomalaisia Neuvostoliiton kauppaan. Venäjälle ja Venäjän kauppaan tähdätyt parinpäivän kurssit pidettiin yleensä Imatran Valtionhotellissa ja saivat suomalaisten yritysten suuren suosion. Ensimmäinen kurssipäivä toteutettiin kieleen perehtyen, toinen bisnesmahdollisuuksia Neuvostoliiton eri seuduilta tutkien.

Gorbatshov oli antanut noihin aikoihin ukaasin, jonka mukaan neuvostojohtajia pitää kouluttaa markkinatalouteen.

Pian huhu Lahden keskuksen markkinatalouskursseista kiiri myös Venäjälle, josta tulvi osanottajia Lahden kursseille Imatran Valtionhotelliin. Myös Venäjälle järjestettiin joitakin kursseja, kaukaisin Baikal-järven rannalla Baikalskin kaupungissa. Lahden-Moskovan juna tuli varsin tutuksi Lahden keskuksen työntekijöille.

 

Palmenia-pamaus

Helsingin yliopiston Lahden keskus on koko nelikymmenvuotisen historiansa ollut muutosten, hallintojärjestelyjen, lakkautusten ja laajentumisen jatkuvasti muuttuvassa olotilassa.

 

Pelkästään nimi, joka virallisesti kirjoitettuna Lahden keskuksen Helsingin toimipisteen osalta oli Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen Helsingin toiminnot tuntui todella koukeroiselta sanakoosteelta. Se oli aiheuttanut myös monia sekaannuksia.

:

Kerran työhaastatteluun Helsinkiin kutsuttu oli matkustanut Lahteen ja toisen kerran kalustekuormassa ollut rekka etsinyt Helsingin yliopistoa Lahden Vuorikadulta, kun sen olisi pitänyt toimittaa tavarat Lahden keskuksen työntekijöille Helsingin Vuorikadulle.

 

Lahden keskuksen johtaja Sinikka Larsen käynnisti nimikilpailun keskuksen uudesta nimestä. Saatiin 80 erilaista ehdotusta. Niistä yksikään ei kelvannut. Loppuvuodesta 1999 lahtelaiselle mainostoimistolle luvattiin 10000 markkaa, mikäli hyväksyttävä ehdotus löytyy, ellei niin ei mitään korvausta makseta. Mainostoimisto jäi ilman korvausta.

 

Vuonna 2000 yritettiin viimein keskuksen johtokunnan pitkässä palaverissa yötä myöten voileivin ja virvokkeiden voimilla keksiä sopiva nimi keskuksen Helsingin toimipisteen tiloissa. Lopulta vaihdettiin lähtökohtaa: löytyisikö henkilöä, joka ratkaisevasti vaikutti Lahden keskuksen perustamiseen.

 

Löytyi.

 

Vuonna 1977 Helsingin yliopiston pieni konsistori oli keskustellut Lahdessa aloitettavasta Työllisyyskoulutuksesta. Monet konsistorin jäsenistä vieroksuivat puheenvuoroissaan työllisyyden ottamista akateemisen koulutuksen kohteeksi. Puhetta johtanut yliopiston rehtori Ernst Palmén viimein tokaisi värikkään keskustelun päätteeksi:

 

Työttömyyden vähentäminen ei ole kenenkään arvolle sopimatonta, ei edes Helsingin yliopistolle.” Sanojensa vakuudeksi hän pamautti puheenjohtajanuijansa pöytään sellaisella voimalla, että sen varsi katkesi.

 

Näin pitkään hiertänyt ongelma ratkesi, Lahden keskuksen nimeksi tuli yksimielisesti Palmenia.

 

Palmenia%207.jpg

Historiateoksen julkistamistilaisuudessa koulutuskeskus Fellmanniassa, maraskuussa 2017

Etualalla selin kirjan kirjoittajat professorit Antti Karisto  ja Markku Heikkilä. Eturivissä Kari Salmi ja Lahden yksikön entisiä päälliköitä,  johtokunnan puheenjohtaja Mauno Kosonen, johtokunnan jäsen Mirja Saari ja keskuksen johtaja Sinikka Larsen, Kososen yläpuolella toisessa rivissä on myös keskuksen johtaja Samuli Koivula,. hänen vieressään ikkunan edessä Tiedepäivän puolesta ja Fellmannin kulman tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Satu Parjanen (LUT), takarivissä entisiä palmenialaisia Tomi Tura ja  Arto Ristola.
Kuvaaja  Jukka Oksa

 

Palmenia11.jpg

 

Surkuttelen lopuksi Lahden kaupungin älyllisesti ja johtamistaidollisesti köyhää, ideatonta nykytilaa, jossa asiaa tuntemattomat Lahden päättäjät, akateemisista kyvyistä ja mahdollisuuksista täysin tietämättömät maallikot, ovat myyneet korkeakouluopetuksemme Lappeenrantaan. Nyt he tietämättömyydessään luulevat tehneensä  hyvää kaupungillemme, mutta tosiaiassa he ovat vaihtamassa kaupunkimme korkeimman opetuksen suppea-alaiseksi tyngäksi tässä historiatilityksessä esitellystä menneestä kaiken kansan hienosta Lahden Helsingin yliopisto -ajasta vuosina 1977-2016.

Kuten niin säännönmukaisesti aina ennenkin, historia toistaa vääjäämättömästi itseään. Kohta väistyvä kaupunginjohtajamme Jyrki Myllyvirta on kymmenvuotisen johtajuutensa aikana vannonut kaiken kehityksen tapahtuvan Helsingin läheisyyden suomalla erikoisasemallamme. Vaan nytkin, kuten jo vuonna 1917 ainoa yhteistyökumppanimme löytyy mahdollisimman kaukaa, pois Helsingistä, Lappeenrannasta, joka avosylin ottaa meidän yliopistonälkäiset päättäjämme puristusotteeseensa.

Tämä mainio historiateos on oivaksi opiksi heille ja meille tietämättömille, tilityksenä menneen hienon lahtelaisen yliopistoajanjakson suomalaisesta ja kansainvälisesesti monipuolisesta vaikuttavuudesta -  hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

 

Yliopiston%20historia.jpg

 

Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirjan  2017 "Lahden keskuksesta Palmeniaksi" voi hankkia Lahden Historiallisen museon kirjamyynnistä.

http://www.phtutkimusseura.fi/

 

Lahen uutisia -artikkelin kuvamateriaalin valtaosa on lainattu tai skannattu teoksen kuvituksesta. Kuvat Saudi-Arabia -luvusta Wikipediasta.

 

** Jäljelle jääneet Helsingin yliopiston lahtelaiset yksiköt löytyvät linkistä:

http://www.lahdenyliopistokampus.fi/fi/esittely/toimipisteet_ja_yksikot/helsingin_yliopisto_lahdessa

 

Lis%C3%A4liite.jpg