Lahti%201960.jpg

Lahti 1960

 

Vielä vuonna 1960 oppilaat Suomen kouluissa saivat maantietokirjoista lukea Lahden kaupungin osalta: Suomen nuorin kaupunki. Vuonna 1905 kaupunkioikeudet saanut Lahti oli 1900-luvun ensimmäinen uusi kaupunki  ja nuorin siis 55 vuotta. Sitten alkoikin vilkas uusien kaupunkien perustaminen koko 1960-70 lukujen ajan.

 

Vaikka Lahti on itsenäistä Suomen valtiota 13 vuotta iäkkäämpi se tuolla nuoruusleimallaan kasvoi miltei kuusikymmentä vuotta virkeäksi, savupiipputeollisuuden täyttämäksi, maan sisäisen muuttoliikkeen ja karjalaisevakkojen asuttamaksi, monipuolisesti yhteisölliseksi, tehtaitten ja kauppojen sekä koulutusuudistusten elinvoimaiseksi, halutuksi asuin- ja työpaikkakaupungiksi.

 

 

Virallisten historiankirjoitusten, Lahden kaupungin historian professori- ja tohtoritasoiset teokset pitäytyvät vain kylmiin dokumentteihin – eri tapahtumien, kuten  sotien ja niiden osapuolien määrittelyihin, vuosilukuihin, ihmismassamääriin, noihin historiankirjoituksen perinteisiin faktatietoihin, tieteeseen vailla inhimillisyyttä.

 

Vain taide - kuvataide, musiikki, teatteri ja elokuva sekä erityisesti kirjallisuus - on pyrkinyt tilittämään sotien ja rauhan, myös Suomen sisällissodan inhimillisiä tuntoja Suomen kansalle.

 

Fellmanin%20pelto-normal.jpg

Vuonna 1978 oli kulunut 60 vuotta sisällissodasta ja Lahdessa Fellmanin puistossa paljastettiin merkittävä, valtakunnallinen veistos Kimmo Kaivannon hieno ja puhutteleva Punavankimuistomerkki. Läsnä oli yli 30000 suomalaista, paikalla useita kuusikymmentä vuotta aikaisemmin vankilassa kuolemantuomiota odottanutta kansalaista.

 

Miltei neljä sukupolvea on Suomen sisällissodan (27.1.1918 – 15.5.1918)  tapahtumista kulunut. Lahti on saanut sisällissodan rauhanteon jälkeen kasvaa vuosisadan vaurauttaan ikäänkuin silmät ja ajatukset tahallisesti ummistaneena koko traumautuneelle sielulleen - sisällissotataustalleen.

 

Lahden kaupunginteatteri järjesti viime syksynä sisällissota-aiheisen draaman kirjoituskurssin. Kurssille valittiin kahdeksan osanottajaa ja kurssin vetäjänä toimi dramaturgi Taija Helminen. Kurssilaiset ovat nyt kirjoittaneet vuoden 1918 tapahtumista kohtauksia paikkasidonnaisiksi minikuunnelmiksi, joissa käydään eri näkökulmista läpi sisällissotaa Lahdessa. Kahdeksalla  eri-ikäisellä, eri ammatteja edustavalla kirjoittajalla on myös sukupolvien takaista tietoa sisällissodan lahtelaisista kokemuksista, yksityiskohdista ja tapahtumista – toisilla jopa oman suvun kertomina dokumentteina.

Yhteistyökumppaneina ovat Lahden museot ja Lahti-Seura. Kuunnelman ensi-ilta tulee olemaan maaliskuussa Lahden kaupunginteatterissa.

 

Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi – rautatieyhteydet Venäjälle ja koko Suomeen, lyhyet etäisyydet Helsinkiin, hyvät vesistö- ja maantieyhteydet kaikkialle maahan – Lahti joutui avainasemaan ensimmäisen maailmansodan viimeisen vuoden suomalaistapahtumissa. Sisällissota, jossa kansakuntamme kaukana toisistaan olleet aatteet isänmaasta eivät löytäneet sopua, tihentyi Lahdessa merkittäviin, keskeisiin tapahtumiin. Hennalan varuskunta, Venäjälle nopea rautatie- ja maayhteys, Saksan helppo merenylitys mahdollistivat itsenäisyyttään orastavan Suomen tulehtuneen sisäisen tilanteen syttymisen verisiin taisteluihin, Lahti-keskeiseksi sotatantereeksi.

 

Kuunelman%20teko.jpg

 

Lehdistö pääsi viime torstaina toviksi seuraamaan tämän kuunnelman tekoa. Pieni asunto oli muutettu äänittämöksi. Sen akustiikka ulkopuolisten äänien ja häiriöiden estämiseksi oli täynnä ripustettuja mattoja ja mikrofonien ympärille muodostui näin akustisesti tyydyttävä, lähes häiriötön, pieni kodikkaan askeettinen studiosoppi.

 

Näyttelijät Jari-Pekka Rautiainen, Saana Hyvärinen, Liisa Loponen, Aki Raiskio ja Mikko Jurkka  tuntuivat olevan äärimmäisen keskittyneitä ja kuunnelmanteosta innostuksissaan. He olivat myös hämmentyneitä teksteistä, joissa aukeni monenlaisia uusia kuvia lahtelaisuudesta ja sen todellisuudesta sisällissodan aikaan. Kahdeksan pienoiskuunnelman äänitykset olivat jo lopuillaan. Kuunnelmat sijoittuvat useaan eri tositapahtumapaikkaan Lahdessa. Kuunnelmapätkien tapahtumapaikkoja ovat ainakin Metelinmäki eli Mustankallionmäki, Vanha hautausmaa, Hennala, Teivaanmäki, Kansanopisto - nuo monet eri taistelupaikat ja kokemushetket kaupunkimme sisällä tulevat konkreettisesti uuteen valoon, erityisesti ihmisten tunnot ja tuntemukset. Jopa valtakunnan useat suuret ikoniset käsitteet, kuten Tahko Pihkala liittyvät yllättäen lahtelaiseen sisällissodan todellisuushistoriaan. Kuunnelmaan osallistuvat myös näyttelijät Paavo Kääriäinen, Teemu Palosaari ja Ritva Sorvali. Sen äänisuunnittelijana toimii Tatu Virtamo ja ohjaa Taija Helminen.

 

Kuunelman%20teko%202.jpg

"Älä  tänne tule", Jari-Pekka Rautiainen tulkitsee  Hennalan vankileirin kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa odottavan vangin kuiskausta savisen haamumaisen ihmisraunion ilmestyessä vankihuoneen oviaukkoon, vasemmalla  Aki Raiskio, oikealla Taija Helminen

 

Teatterin maaliskuisen ensi-illan jälkeen kuunnelmatoteutuksen mielenkiintoinen seuraamisidea on siirtyä siihen liittyvän kartan avulla Lahden sisällissotarintaman tapahtumapaikoille, joissa mobiilisovellutuksen koodilla voi kuunnella jokaisen sen osan erikseen - kuunnelmaosat vaihtelevat pituudeltaan 4-10 minuuttiin.

 

Vasta nyt, sata vuotta tapahtuneesta uskalletaan raottaa täällä omassa kotikaupungissamme lahtelaisuutta, sen sisällissodan aikaista ilmapiiriä, ihmisten todellisia tuntemuksia, perheiden pelkoa ja tapahtuneita tosiasioita. Vaietut asiat ovat muhineet, paisuneet ja hapantuneet käsittelemättöminä jo vuosisadan - on aika puhdistaa menneisyys nykypolvelle tiedoksi ja menneiden polvien uhrausten kunniaksi. Lahden kaupunginteatterin teos on lämpimän inhimillinen puheenvuoro ihmisarvon puolesta ja teatteritekona uusi, tulkinnallinen aluevaltaus.

 

Kaupunkikuva%20nettisivulta.jpg

Lahti 2018

 

Lis%C3%A4liite.jpg