Suomalaiset%20historiapiv%C3%A4t%20kuva.Avajaistilaisuus 9.2.2018

Suomalaiset Historiapäivät Lahden Sibeliustalossa ovat kenties suosituin kulttuuritapahtuma kaupungissa. Koko maan historiantuntemuksen sekä tutkijoiden kerma ja monia julkisen sanan huippusanankäyttäjiä sekä tietenkin suomalaisen politiikan tekijöitä ja tutkijoita on kaksi päivää kaiken kansan kuultavana ja keskustelevana osapuolena yleisön edessä.

Tapahtuma on vuosittainen perinne ja nyt 19. kertaa käynnistyessään se osoitti elinvoimansa lähes 400 hengen ahtautuessa Sibeliustalon Puusepänsalin avajaistilaisuuteen.

 

Kaupungin tervehdyksen jälkeen julistettiin päivän kohokohdaksi vuoden 2017 aikana ilmestyneistä historiateoksista kolme kilpailuraadin valitsemaa voittajateosta.

Vuoden Historiateos -kilpailun järjesti Historian Ystäväin Liiton hallitus ja palkintolautakuntaan kuuluivat professori Marjatta Hietala (puheenjohtaja), professori Sirkka Ahonen, professori Aura Korppi-Tommola, FM ja lehtori Markku Liuskari.

 

 

Vuoden 2017 historiateos voittajapalkinnon saajaksi selvisi Nils Erik Villstrandin ja Petri Karosen toimittama Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen historia.

Teoksen muita kirjoittajia ovat Pertti Haapala, Sari Katajala-Peltomaa, Ulla Koskinen, Pirjo Markkola ja Marjaana Niemi.

 

Kulkemattomat%20polut.jpg

 

Kulkemattomat polut -teosta palkintoraadin puheenjohtaja kuvaili mm seuraavin ansioin:

Harva tulee miettineeksi, miten merkittäviä hetkiä elettiin poikkileikkausvuosina 1417 ja siitä edelleen sadan vuoden välein aina vuoteen 2017 saakka. Tutkijoiden oli selvitettävä toimijoiden viitekehykset ja toimintaympäristöt päätöksentekohetkellä. Jos näinä vuosina olisikin tehty toisia päätöksiä, historian kulku olisi muuttunut. Kirjoittajat siis pohtivat suomalaisten mahdollisuuksia ja valintoja sadan vuoden harppauksin. Keskeisiä kysymyksiä ovat: ’miten päädyimme tähän’ ja ’mitä tästä voi tulla’ ja 'mitä olisi tapahtunut Suomelle, jos olemassa olevista vaihtoehdoista olisi valittu toinen.'

Historiateoksen%20palkitut.jpg

Petri Karonen ja Nils Erik Villstrand  kertovat Suomalaisten Historiapäivien yleisölle teoksestaan palkinnon saatuaan.

 

Maallikkona käsitin kuitenkin kilpailuraadin ylistämän uudenlaisen historiateoksen ansiot jonkinlaisiksi jossitteluiksi. Jos olosuhteet olisivat olleet toisenlaiset, jos valtaa pitäneet olisivat olleet toiset kuin olivat, jos maailmantilanne olisi ollut toisenlainen kuin oli, niin Suomi olisi kenties valinnut toisenlaisia tulevaisuussuunnitelmia ja ratkaisuteitä.

Nämä historiantutkijat tietenkin osasivat tarkoin kartoittaa Suomen todellisen tilan, olosuhteet ja koko maailmantilanteen sadan vuoden välein ja vetää niistä sitten vaihtoehtoisia valintoja Suomelle. Tätä historiantutkimusta he kutsuvat kontrafaktuaaliseksi historian käsittelyksi.

 

kyn%C3%A4.jpg

Historiateoskilpailuun asetettiin kaikkiaan 12 historiateosta. Voittajapalkinnon lisäksi palkittiin kolme muuta teosta kunniamaininnalla:

 

 Mahdoton%20Sota.jpg  Suomen%20rahvaan%20historia.jpg  Heinola%201918.jpg     

 

John Simonin Mahdoton Sota, Perttu Immosen Suomen rahvaan historia sekä Jukka Kulomaan ja Leena Kekkosen teos Heinola 1918.

 

Suomalaiset Historiapäivät jatkuvat allaolevan ohjelman mukaan:

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/02/suomalaiset-historiapaivat-2018

 

Lis%C3%A4liite.jpg