Joensuussakin, tuolla kaukana Pohjois-Karjalan sydämessä on kuulema ihan oikea Taidemuseo, ajattelin teatterimiehenä vielä viime viikkoon saakka hieman vähättelevästi, sillä kaupungin teatterisalin esityksissä olin paristi kyllä käynyt, jopa teatterin tulkintoja ihan Tampereen teatterikesässä ihaillut. Mutta Joensuun Taidemuseossa en tietenkään ollut koskaan ennen käynyt.

Molemmat ajatukseni kumoutuivat täysin noista pinttymistäni tuttavan johdattelemana päästyäni Joensuun Taidemuseoon.

 

                    Onni%20taidemuseon%20ovi.jpg

 

Suorastaan hätkähdämme oivalluksestamme tyttöystävä-seuralaiseni kanssa upean rakennuksen edessä ennen sisäänastumista: juuri tämän rakennuksen tästä kaupungista tunsimmekin entuudestaan. Sen ulko-ovijyhkeys oli tuttu, tämä rakennus oli ollut koulumajapaikkamme vuonna 1958 valtakunnallisilla nuorison kesäpäivillä.

 

Onni-muson%20lehst%C3%B6kuva.jpg

Kuva Jason Tiilikainen

 

Joensuun Taidemuseo on perustettu jo 1962 ja aloittanut Joensuun Tyttölyseon tiloissa. Sen aineiston ja kokoelmien alkuna olivat merkittävät taidetestamentit ja kolme suurta taidekokoelmalahjoitusta. Nykyinen museorakennus on kaupungin keskustassa Kirkkokadulla sijaitseva entinen Joensuun Lyseo, joka on tyyliltään uusrenessanssia ja valmistunut 1894. Koulun siirryttyä muualle rakennus remontoitiin ja se avattiin museon käyttöön 1981.”

 

Taidemuseon alakerrassa on sopivan sympaattinen vastaanottotila ja museokävijöiden nykyaikaiset tavarasäilytystilat sekä lyhyt, tarpeellinen muutaman sanan suullinen info näyttelykokonaisuudesta ynnä sopivan pieni museopuoti.

Museon avarat tilat kolmessa kerroksessa, seinien historiallista vaikuttavuutta ja ajattomuutta viestivä massiivisuus ja tyylikkyys mykistävät aitoudellaan. Museon selkeä jäsennys kolmeen eri kerrokseen omine sisältöineen ylittää jo kaiken kompromisseista vapaan suunnittelun kuvitelmat. Museon avaruutta ja samalla lämminhenkisyyttä korostaa usean näyttelyhuoneen kalustus, jota harvoin näin tyylikkäästi on osattu jättää yhdeksi tilojen peruselementeistä  kutsumaan viehättävästi tilan istuimiin asettua, katsoa ja ihastella taidetta.

 

 Onni-oma%20maalaus.jpg

Onni Okkonen Myrsky, Firenze 1953

 

Museon ylimmässä kerroksessa on riennettävä ensin Onnin Arkadiaan. Onni Okkonen (1886-1962) on tässä samassa rakennuksessa sen kouluaikoina oppikoulunsa käynyt karjalaispoika, mutta myös maalauksesta innostunut siveltimen käyttäjä ja lopulta taiteen tutkija, taidehistorioitsija, taidehistorian professori ja taidekriitikko, akateemikko ja erityisesti merkittävä taiteen kerääjä. Hänen etunimensä on syystä annettu myös museolle. Esillä on Okkosen maalauksia vuosilta 1922-1961 - hänen kiinnostuksensa Italiaan on niissä keskeisenä aiheena. Okkosen maalauksissa vallitsee selvästi erottuva tyylilajien moninaisuus, vaikka itse työt ovat taiteellisesti varsin vaatimattomia. Hänestä tilaan laadittu laaja aineisto on erilaisin dokumentein suomalaista taidehistoriaa kiinnostavimmillaan ja vaatisi ajankäyttöön sitoutumatonta tutustumista sekä usean kerran palaamista takaisin jatkamaan tämän Okkosen elämäntyölle keskitetyn Studio-huoneen sisältöön perehtymistä.

 

Onni%20Okkosen%20p%C3%A4it%C3%A4.jpg

Onni Okkonen Wäinö Aaltosen marmoriveistoksena

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_Okkonen

 

 

 

 

 Onni%20ja%20Kiina.jpg

BODHISATTVA, Yan-Dynastia (1271-1368) Rippeitä maalaus- ja kultauskoristelusta

Museon omista kokoelmista kolmannen kerroksen käytävillä tervehtii Onni Okkosen keräämän laajan kiinalaisen taiteen kokoelman harkitusti valittu muutama taideteos kertoen ajan, taiteen ja maailmanmenon aikakausista ihmishistorian ja maailmanvaltiuden jäsentäjänä kiinalaisin patsain. Museon vanhimmat esineet ovat jo yli 3000 vuoden takaa.

 

Onni%20ja%20ristisaatto.jpg

Ikonikollaasin ajatuksena on ristinsaatto, joka on elävää perinnettä niin Suomessa kuin muuallakin ortodoksisessa maailmassa.

Kolmannessa kerroksessa näyttelykierroksen huippu on huone täynnä ikoneiden jumaluusviestintää, tunnelmallisen pysähdyttävä ja kaunis kattaus Berghemin ikonikokoelmasta. Huoneen hämyisässä salaperäisyydessä soi hiljaa vanha kirkkomusiikki ja ikonit on ripustettu ympyrämuodostelmaan ikäänkuin helpommin aivan niiden vierelle ja niiden lomitse tutustumaan niiden puhutteleviin ilmeisiin ja sisältöihin

 

 

.

Inni-Virginia.jpg

Albert Edelfelt, Virginie 1883

 

Onni-suomalaista%20taidetta.jpg

Elin Danielson-Gambogi  Poikien kujeita 1887

Museotalon toinen kerros on sisällöltään suomalaistaidetta sen kaikilta vuosikymmeniltä. Näyttelyhuoneet on nimetty kokoelmien lahjoittajien mukaan. Arla Cederbergin kokoelmista on esillä museon upeimpia klassisia maalaustaiteemme aarteita 1800-luvun loppuvuosikymmenille saakka.

 

Onni-runotar.jpg

 

Onni-Norjalainen%20tytt%C3%B6.jpg

Onni Okkosen keräämää taidetta on useammassa tilassa, kuten sinisen salin sensuellin kauniit Wäinö Aaltosen veistokset Runotar (vuodelta 1926) ja Norjalainen tyttö (1937).

 

 


Onni-linnovaara.jpg

Juhani Linnovaara Surumielinen tyttö 1953

Usein keskinkertainen digitaalinen valokuva teoksesta ei pysty välittämään taiteilijan tarkoittamaa herkkää puhuttelevuutta: siksi alle olen suurentanut pienen osan teoksesta, jossa nuo surumielisyyden tärkeät merkit näkyvät silmien alla ja puserolla.

.

Teoksen%20puhettelevuutta.jpg

 

 

Onni-Tapani%20Raittila.jpg

Tapani Raittila  Risto, 1967

 

Olavi Turtiaisen testamentillaan lahjoittama laaja taidekokoelma karttuu testamentin määräysten mukaan myös nykytaiteesta. Tapani Raittila on ollut yksi Turtiaisen keräilykohde ja Raittila taas monta vuosikymmentä toiminut Turtiaisen testamentin edellytysten mukaisesti uusien teosten hankkijana.

 

 

Onni%20ja%20Eurooppa.jpg

Ehkäpä itselleni kerroksen ja koko näyttelykierroksen vaikuttavimmaksi koen Onni Okkosen keräämän eurooppalaisen kirkollisen taiteen kokoelman, joka täyttää hiljentävällä mystiikallaan Madonna-näyttelysalin kuin intiimiksi mystiseksi pyhäköksi ja kutsuu kävijänsä hiljaisuuteen.

 

 

Museon ensimmäinen kerros onkin sitten pelkkää hauskuutta, sisältämme houkuttelevaa naurua ja


Onni-%20Horila%203.jpg

huumoria täynnä. Tutut Kerttu Horilan ihmiskokoiset, lämpimän hirtehiset keramiikkahahmot kutsuvat vierelleen, silittelemään, syliinsä ja katsomaan toisiamme peilistä, väittelemään,

Onni-Horila%205.jpg

kuiskuttelemaan juorujakin ja vähintään tirskumaan yhdessä monia salaisuuksia elämämme kirjosta.

Onni-Horila%202.jpg

Kerttu Horilalta tämä joensuulaiskesänäyttely on laajin koskaan näkemäni kokonaisuus horilalumoa: aina se lämmittää sielun sulaksi, tekee hyvälle mielelle ja antaa uskoa ihmisenä olemisen kaikkinaiselle autuudelle ongelmineen ja riemuineen.

Onni%20-Horila%201.jpg

 

 

Ilona Niemi on kesänäyttelyn toinen taiteilija. Hänen näköprismansa on kriittisempi ja analyyttisempi, kärkevämpi ja pisteliäämpi nykynaiselle. Hänen käyttämänsä erilaiset materiaalit sopivat aikamme hektisyyteen ja naiskäsitteen ruotimiseen suoraviivaisesti, modernisti, silti puhuttelevasti.

Ilona%20Niemi%20sarjasta%20Fit%20Bird%20

Teos ja kuva Ilona Niemi sarjasta Fit bird
 

Uljas ja ehtymätön menneisyys, moderni nykyaika ja kuvallinen tämä päivä kohtaavat tässä museossa, myös sen erilaisissa aktiviteeteissä, seminaareissa ja tapahtumissa, joita lapsille ja aikuisille tarkoitetuissa museosessioissa Onni-museo tuntuu tulvivan koko kuluvan heinäkuunkin.

Yhdessä tunnissa on sattuman varassa löytää kokonaisuudesta kaikki mahdollinen sisältö, mutta hellä ja valaiseva paljon antava pintaraapaisu tähän Onni-taidemuseoon on luotu ensikertalaiselle museokävijälle harkitusti valituilla näyttelyteoksilla. Joensuun Taidemuseosta on tullut yksi suomalaismuseoiden menneisyyden ja tulevaisuusnäköalojen selkeimmistä ja rikassisältöisimmistä, monipuolisimmista taiteen tyyssijoista.

http://www.joensuu.fi/taidemuseo/nayttelyt

 

Lis%C3%A4liite.jpg