Teatterikes%C3%A4%2018%20logo.jpg

 

Tampereen teatterikesän yhdeksi suosituimmista esitystiloista on jo monina teatterikesävuosina vakiintunut keskustorille, Tampereen teatterin edustalle juhlia varten pystytetty kahdenjapuolensadan istuinpaikan Ohjelmateltta mittavine esiintymislavoineen.

 

Teltan käyttökelpoisuus keskellä Tamperetta on kiistaton, mutta sen haitat ovat – ei olut- ja siideritarjoilu, joka teltassa sujuu joutuisasti - vaan teltan ulkopuolelta kantautuva kaikenlainen melu, yleensä keskustan liikenne. Mutta nyt myös viereinen Tampereen tunnusmerkki Hämeensilta on tänä kesänä suuressa täysremontissa ja erilaisten rakennuskoneiden perusmelu on melkoinen. Siksi mitään esitystä, jota äänentoiston tekniikka ei olisi vahvistanut, ei voi tuoda tähän telttaan kuunneltavaksi: usein esitysten äänentoisto säädetään äänisuunnittelijoiden terveiden korvien ehdoin.

 

Joinakin kesinä olen kokenut - vaikka teltan katto hyvin sateen pitääkin - luonnonvoimien tilalle asettamat rajoitukset, kun vahtimestarit ovat joutuneet muodostamaan esitysten ajaksi vapaapalokunnan tapaan ämpärijonon estääkseen yleisöä kastumasta teltan reunarakenteista tulvivasta kaatosateesta. Toisinaan taas teltan ilmatila on ollut niin kuuma, että heikomman fysiikan omaavien katsojien on ollut pakko poistua jäähylle tai kokonaan varjoon ja hengittämään viereisen vuolaan Tammerkosken virran raikastamaa ilmaa. Näin ainakin tänä kesänä. Yleensä illan myöhäisesitykset ovat teltassa helpommin seurattavaa antia iltayön viiletessä.

Juhlakesän ohjelmistosta 14 erilaista ohjelmakokonaisuutta toteutetaan tässä vankassa teltassa, kaikki loppuunvarattuina.

 

Ensimmäisen teatteripäiväni päätökseksi olin varannut teltan yöesityksen seuraamisen.

https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/ohjelmateltta/

 

 

 

 

Tuuletar kansanperinteen laulamisihme

 

Teatterikes%C3%A4%2018%20-Aallottaret.jp

 

Jo avajaisissa saimme esimakua Tuuletar-yhtyeen selvästi ja tyylikkäästi suomalaisugrilaiseen kansanperinteeseen pohjaavasta lähtökohdasta.

 

Konsertti-illan aikana tuo peruslähtökohta jälleen vahvistui. Yhtye oli äskettäin palannut merkittävältä 14 eri maan kiertueeltaan ja sieltä oli sekaan tartutettu myös kansainvälisyyttä, yksi bulgarialainen kansanlaulu nyt tuulettarelaisena a cappella -tulkintana.

 

Tuo a cappella-laulu on Tuuletar-yhtyeellä varsin laaja käsite. Neljän laulajan omien stemmojen lisäksi siihen liittyy beatbox (suun ja äänihuulten rytmiä tuottava ääntely) ja myös runsaasti teatterillista, liikunnallisia, henkilökohtaisia elementtejä, joista paljastuu hyvin jokaisen esiintyjän tavat tulkita kehon, käsien, jalkojen ja mimiikan kautta laulun sisältöä. Visuaalisestikin esitys on uniikin nautittavaa – tosin siinä jo illan aikana huomioi selvät henkilömaneerit, joita voisi pinttyminä vähän karsia.

 

Äänimaailman Tuuletar loihtii joltisenkin karjalais-slaavilaisen äänikomposition, itkulaulun ja joiun välimuotona. Parhaimmillaan se on ainutlaatuisen omaleimaista - kuten kuullussa Tules, maas, vees - saimme taas todistaa. Eniten tässä konsertissa haittasi liiallinen volyymi - tuntui kuin esiintyjät eivät omissa mikrofoneissaan enää aistineet toistensa stemmoja riittävällä tarkkuudella ja kokonaisuus sumeni puuroisaksi. Mutta kaikki tuo reunahuomiona teltan perältä kuultuna.

Uusimman loihtimansa tuttavuuden Tuuletar tarjosi kalevalaisena Kalevalan kilpalaulantana. Siinä yhtyeen jäsenet aidosti avasivat satunnaiset sivut, jotka yleisö valitsi umpimähkäisesti, ja pyrkivät kalevalaisella viisipolvisella säkeellä nujertamaan toisensa suohon nopeudessa ja sanojen tulvassa. Tämä Tuuletar-yhtyeen nuorisokonserteissa käyttämä kansanperinteen uustuulahdus toimi myös illan ikäjakautumaltaan varsin laajan konserttiyleisön ohjelmana hauskasti ja mukaansatempaavasti. Välitön yleisökontakti ja esiintyjien heittäytyvä charmi tuntuivat tempaavan yleisön helposti mukaansa. Se eli ja nautiskeli tästä suomalaismaisesta ääniatmosfääristä väliin sanoihin ja välihuutoihin yltyen.

 

Itse pidin tietenkin kansanlaulumaisesta, pienimmin volyymein tulkitusta lyhyestä kansanlaulusta, josta aito, tekniikan värittämätön tunnelma kiiri suoraan musiikilliseen tunnetajuuni. Semmoista, pelkkää akustista alkuaikojensa herkkua näiltä lumoavilta, monipuolisesti musikaalisilta Tuuletar -laulajatarvirtuooseilta tahtoisin vielä kuulla  yhtyeensä ja kansanlaulujemme kunniaksi.

 

Teatterikes%C3%A4%2018%20Tuuletar.jpg

 

Tuuletarkonsertti Tampereen teatterikesän Ohjelmateltassa 7.8.2018 klo 22.00

Venla Ilona Blom beatboxing ja laulu
Sini Koskelainen laulu
Johanna Kyykoski laulu
Piia Säilynoja laulu

https://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/ohjelmateltta/tuuletar/

 

Lis%C3%A4liite.jpg