Nelj%C3%A4%20naisministeri%C3%A4.jpg

Itsenäisen Suomen  76. Hallituksen ministereitä ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa 10.12. 2019:: Opetusministeri Li Andersson, sisäministeri Maria Ohisalo, pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni.

(Kuvakaappaus YLE -uutisista)

 

https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/ministerit

 

Suomen valtakunnan johtoon on tullut ihana liuta päteviä nuoria naisia, joista säteilee toimeen ryhtymistä niin valloittavasti, että tuntuu kuin he kohta halkeaisivat ideoissa, vauhdissa ja asiamäärissä. Jännitämme heidän jaksamisensa puolesta.

 

Kasvatusasiassa kuitenkin ihmettelen heidän - nuorten naisten - ajatustaan toteuttaa hallitusohjelmaa, jossa laajennetaan kokeilua pakollisesta esikoulusta viisivuotiaille lapsille.

 

Äitiyslomien vuoksi liian vähäisen työkokemuksen kertyminen jättää naiset työelämässä ja virkahisseissä selvästi miesten taakse. Tosin hallituksemme tällä kertaa kertoo aivan muuta - politiikassa tuo lainsäädännöllinen yhteiskunnallinen naismonttu ei päde. Pakolliseen kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluvaa kuusivuotiaiden esikoulua aletaan pilottimaisesti kokeillen laajentaa viisivuotiaille. Se tähtää selkeästi koko pakollisen kouluputken aloittamiseen Suomessa jo viiden vuoden iässä.

 

Otsikkokuvan ministerinelikolla on pitkä, monipuolinen koulutus, mutta vain yhdellä oma lapsi.

 

Kotia parempaa kasvupaikkaa lapselle elämän- ja työkokemukseni mukaan ei ole: kodin turvallisuuden merkitys on lapsen kasvussa ylivertainen. Koulu on kotiin verrattuna sittenkin laitos, joka nyt alkaisi ulottua jo viisivuotiaisiin lapsiin kaikkine kasvatuksellisine pakkoineen, velvollisuuksineen ja yhteisöllisine joukkokokemuksineen.

 

Miksi? Eikö lapsi saisi olla ilman koulutuspakkoa vielä paljon kauemmin lapsi, leikkivä ihminen. Esikouluista saamani kokemukset eivät kaikki ole olleet niin kannustavia juuri siksi, että niissä ja niiden suunnitelmissa on otettu päämääräksi koulukypsyyteen treenaus. Mitä siitä on jo nyt seurannut.

 

Euroopan eri maiden oppivelvollisuuden alkaminen:

 

Oppivelvollisuus%20uu.jpg

 

 

Kun on kulunut neljä virallista ensimmäistä oppivelvollisuusvuotta, lapsista alkaa tuntua koulunkäynti tylsältä: kymmenistä eri medioiden lasten- ja nuortenpalstoista voi tänään lukea lasten ja nuorten ajatukset suoraan ja ilman aikuisten sensuuria. Nyt opetusministeri Li Anderssonin ilmoittamalla kokeilulaajennuksella tylsyysaste laukeaa vielä nuorempien kohdalla. Ihminen - homo sapiens - oppii ja osaa ja saa oppia tietoa ja taitoa koko ikänsä. Koulutusjärjestelmässämme on jotakin aivan muuta ensisijaisempaa järjestettävää kuin koulun aloittaminen jo viisivuotiaana. Leikkiä, lämmintä syliä ja kodin turvaa lapsi ei koskaan saa liikaa.

 

 

Orvokki.jpg

 

Pääministeri Sanna Marinin 1. hallituksen Hallitusohjelmasta:

Toteutetaan toimenpideohjelma varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Osana toimenpideohjelmaa laajennetaan 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua, pilotoidaan kaksivuotista esikoulua. Hallitusohjelma s. 168

 

 

Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin määräyksellä vuodesta 2019 alkaen ranskalaislasten edellytetään aloittavan koulunsa kolmen vuoden iässä. Oppivelvollisuuden aloittaminen putosi pelkällä presidentin päätöksellä, perusteena valtion etu, peräti kolme vuotta.

 

Suomen lasten opiskelu 6-vuotiaasta alkaen selittyy kuntien velvollisuudella järjestää kaikille kuusivuotiaille esikouluopetus, varsinainen oppivelvollisuus alkaa suomalaislapselle sinä vuonna, kun hän täyttää seitsemän vuotta.

 

Opetusministeri Li Andersson toimii opetus- ja kulttuuriministeriön päällikkönä ja vastaa varhaiskasvatuksesta, yleissivistävästä koulutuksesta eli peruskoulusta ja lukiosta sekä ammattikoulutuksesta.

 

Lis%C3%A4liite.jpg