Salpausselän luonnonystävät ry järjestää kuluvana kevää tapahtumasarjan, jonka toteutukseen yhdistys sai tukea ensimmäisestä ympäristöpääkaupunki-projektitukihausta vuoden 2019 lopussa.
Tilaisuuksiin voi mennä kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa kaupunkiluonnon ja kaupunkilaisten hyvinvoinnista sekä kaupunkielämään uudenlaisia haasteita tuovasta ilmastonmuutoksesta.

 

L%C3%A4hiluonto%2C%20ihymoinen%20ja%20il

 

Tapahtumasarjan läpileikkaavana teemana on lähiluonto, ihminen ja ilmastonmuutos. Tapahtumasarjaan kuuluu sekä keskustelutilaisuuksia että retkiä. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita niin kaupunkilaiset kuin yritykset ja päättäjät ideoimaan yhdessä Lahden kaupungin tulevaisuutta. Tilaisuuksissa pohditaan yhdessä kaupunkilaisten ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa, miten yksilöinä sekä yhteisönä on mahdollista edistää niin ihmisten kuin lähiluonnon hyvinvointia.

Tapahtumasarjan keskustelutilaisuudet pidetään Lahden Palvelutorilla kauppakeskus Trion toisessa kerroksessa torstaisin kello 17.30 – 20.00. Aiheina ovat 30.1. kestävä kaupunki, 20.2. viheralueet, 26.3. suojelualueet, 23.4. vesi ja 28.5. kestävä elämäntapa.

 

 

Salpausselän luonnonystävät on jo runsaan seitsemänkymmenen vuoden ikäinen yli 400-jäseninen harvinaisen aktiivinen ja nykyaikainen seura. Sillä on yhdistyksenä merkittävä poikkeusasema - lain suoma oikeus ja velvollisuus puuttua Lahden ja lähikuntien tekemiin virheellisiin Maankäyttö- ja rakennuslain tulkintoihin.

Tosin nykyisin vuorovaikutussuunnittelijoita, projektipäälliköitä, strategiasuunnittelijoita ja projekteja on esim. Lahden kaupunkikonsernilla menossa monia kymmeniä, asiaan liittyvien esittelevien ja päättävien viranomaisten lisäksi, ja Salpausselän luonnonystävät yhdistyksellä vain vapaaehtoinen aktiivinen jäsenkunta vastata tuon jättiläisorganisaation paksunippuisiin kirjallisiin selityksiin sekä laittomuuksiin. Jopa eduskunta on säätänyt valitustielle merkittävän suuret oikeudenkäyntikulut sujuvoittaakseen hallinto-oikeuksien jutturuuhkia. mutta samalla rajoittamaan kansalaisten oikeudentunnon ja asiantuntemuksen huomioimisen oikeusvaltiolle epätyypillisellä, varallisuuteen pohjaavalla tavalla.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/08/lahden-vankkumaton-omatunto


 

Olen silloin tällöin ollut mukana Salpausselän luonnonystävien järjestämissä tilaisuuksissa ja seutumme luontoretkillä ja näin saanut aina ihastua maallikon kovin iloisesti yllättäviin luonnon ominaisuuksiin - oppinut paljon uutta kaupunkiluonnon moninaisuudesta sekä ongelmallisuudesta. Tilaisuudet ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.

 

Tässä lyhyessä jutussa kuvaan 20.2.2020 tilaisuuden kolmesta ansiokkaasta esityksestä vain yhtä ja siitäkin vain yhtä yksityiskohtaa.

 


 

Kertokoon se meille kaikille, missä ympärillämme, ihan vieressämme tapahtuu ihmisen tahtomattaan tai tahallaan aiheuttamia kummallisuuksia ja tehkööt jokainen omalta osaltaan itsensä aktiiviseksi osallistumaan vaikkapa helposti netissä Suomen Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään ajankohtaiseen tietoon, kuten Suomen vieraslajien määrästä ja niiden esiintymisestä paikkakunnittain. Sieltä saa suoraan tietoa oman seudun vieraslajeista ja niiden esiintymisestä, oppii tuntemaan vaikka 20 yleisintä Suomen vieraslajia sekä saa myös neuvoja ja ohjeita vieraslajien torjumisesta ja hävittämisestä.


Vuori%20Luonnonsuojeluliitosta.jpg

 

Anna Vuori Suomen Luonnonsuojeluliitosta on perehtynyt tarkoin vieraskasvilajeihin. Hän havainnollisti tavallista kaupunkilaista todeten, että kurtturuusun ja lupiinin kanssa suomalainen on jo menettänyt pelin, ne ovat vallanneet koko maan. Vieraslajien tuoma pahin ongelma on, että ne valtaamalla maaperää syövät seudun alkuperäiset omat lajit vähitellen sukupuuttoon. Luonto köyhtyy, kutistuu ja kuihtuu. Esimerkkinä hän esitti Lahdesta tehdyn kartan jättipalsamin levinneisyydestä Suur-Lahdessa vuoden 2019-20 vaihteessa.

 

J%C3%A4ttibalsami%20Lahti-nastola%20a.jp

 

 

On muistettava, että Lahti sai jälleen valtakunnallisen tunnustuksen oikeasta uhrautuvasta käytännön työstä: vieraslajien tehokkaasta torjunnasta - kilpailu oli Maa- ja kotitalousnaisten järjestämä Vuoden Maisemateko -tunnustus. Siihen tarvitaan kansalaisia, kansalaisaktivisteja ja tietenkin ihmisiä, haravoijia, kitkijöitä, luonnon hyvinvoinnista kiinnostuneita, talkoolaisia ja aina kunnan suurta myötämielisyyttä havainnointiin, vieraslajien kartoituksiin, teknisiin varustuksiin ja talkootempauksiin.

 

j%C3%A4%C3%A4tibesiintymi%C3%A4.jpg

Jättipalsami on silmälle korea.

 

J%C3%A4tipalsami%20esiintymie%20lahtelai

Jättipalsami näyttää leviämisvoimansa nopeasti ja nopea se on myös ahkerien sormien ja hyväselkäisten luonnonystävien kitkeä.

 

Vieraslajit luontomme maaperässä

Ihmiset ovat jo vuosisatoja kuljettaneet kasvi- ja eläinlajeja maanosasta toiseen. Nettikaupankäynnin avauduttua myös tavalliselle kuluttajalle ovat kuljetettavat tavaramäärät kasvaneet valtavasti. Samalla myös vieraslajien liikkuvuus maanosasta toiseen on kasvanut merkittävästi.

Vieraslajeja kuljetetaan maasta toiseen rahtilaivoissa tai lentokoneissa, joko rahtina tai salamatkustajina pakkausmateriaalien joukossa tai ruumassa. Merissä elävät vieraslajit kulkeutuvat satamasta toiseen laivojen painolastivesien mukana. Matkustajaliikenne ja turistit siirtävät lajien siemeniä, munia, nuoria tai täysikasvuisia yksilöitä joko tarkoituksella matkamuistoina tai jopa kengänpohjiin tarttuneessa mullassa.


 

Vieraslajien aiheuttamat haitat

Haitallisten vieraslajien aiheuttamat haitat määritellään seuraaviin luokkiin:

  • Ekologinen (haitta alueen alkuperäiselle lajistoille ja elinympäristöille)

  • Terveydellinen (taudit, loiset ja allergisoivat lajit)

  • Taloudellinen (mm. satotappiot, maan arvon aleneminen, kartoitus- ja torjuntakustannukset)

  • Sosiaalinen (mm. uhka virkistysalueiden käytölle ja viihtyvyydelle)

Yksi haitallinen vieraslaji voi aiheuttaa useampaan luokkaan kuuluvaa haittaa; esimerkiksi jättiputket aiheuttavat ekologista haittaa valtaamalla muilta kasvilajeilta kasvupaikkoja, taloudellista haittaa alentamalla kiinteistön arvoa tai torjuntakulujen muodossa sekä suoraa terveydellistä haittaa kasvinesteen aiheuttamien iho-oireiden  vuoksi.

Miten minä voin ehkäistä haitallisten lajien leviämisen?

Havaitsin EU-listan tai kansallisen listan vieraslajin, miten toimin?

Osallistu mukaan vieraslajien kartoitus- tai kitkentätoimintaan

  • Opi tunnistamaan Suomen yleisimmät vieraslajit, niiden leviämistavat ja haitalliset vaikutukset. Jaa tietoasi eteenpäin. Löydät Suomen haitalliset vieraslajien tunnistus- ja torjuntaohjeet vieraslajiportaalin lajisivuilta.

  • Osallistu paikkakunnallasi tai lähialueella järjestettävään vieraslajitoimintaan. Esimerkiksi VieKas LIFE-hanke järjestää vieraslajien infotilaisuuksia, kartoitustempauksia, retkiä ja vieraskasvilajien kitkentätapahtumia ympäri Suomea. (Linkki tapahtumakalenteriin)

Hillitse Suomessa olevien vieraslajien leviämistä ja ennaltaehkäise uusien saapumista

  • Käytä istutuksissa ainoastaan turvalliseksi tiedettyjä kasvilajeja ja lajikkeita. Aina kun mahdollista, käytä vieraslajien sijasta Suomen alkuperäislajistoon kuuluvia luonnonkasveja.

  • Kun ostat pihallesi multakuorman, pyydä myyjää vakuuttamaan sinut siitä, että mullan ottopaikalla ei kasva haitallisia vieraskasvilajeja tai ole havaittu espanjansiruetanoita.

  • Älä tuo vieraslajeja tai niiden osia ulkomailta kotiin matkamuistoina.

  • Veneellä liikkuvat ja kalastajat: vene, kuljetustraileri ja kalastusvälineet on putsattava erityisen huolellisesti siirryttäessä vesistöstä toiseen. Näin vältytään vedessä elävien haitallisten vieraseläin- ja kasvilajien tahattomalta siirtämiseltä.


 

 

https://viekas.laji.fi/lajit/MX.3915

 

Tässä oli  esimerkki Lahti-Nastolastamme. Luulin, että ns. suuret myrkylliset putkikasvit ovat ongelmamme. Luulo ei ole tietoa ympäristöekologian kannaltakaan. Jättipalsamin esiintyneisyys kavahduttakoon meitä lahtelsia toimiin ryhtymään: jättipalsami kotinurkalta bongaamaan. Kaupungin on turha puolustella, kun se sanoo ilmoittavansa kaikille kauhakuormaajille havaituista vieraslajeista: kaivurit toimivat urakkaperiaatteella, eivät millään luonnonsuojelullisella asenteella tai tiedolla.

Lisää tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta löytyy monipuolisesti ajantasaistettuna Luonnonsuojeluliitosta ja esim. Lahden kaupungin vihertoimen sivuilta.

 

Artikkelin kuvamateriaali: henkilökuva tilaisuuden järjestäjien, luontokuvat https://viekas.laji.fi/lajit/MX.3915

 

Lis%C3%A4liite.jpg

?mid=&wid=52624&sid=&tid=8733&rid=OPTOUT?mid=cd1d2&wid=52624&sid=&tid=8733&rid=M?mid=90f06&wid=52624&sid=&tid=8733&rid=M?mid=31af2&wid=52624&sid=&tid=8733&rid=M