928182.jpg

Lahdessa, Vuorikadun koulun kohdalla puhuu meille  joka päivä Mikael Agricola

 

 

Tänään liput liehuvat suomen kielen kunniaksi. Historian ja kielen tutkijat kutsuvat tätä päivää Mikael Agricolan päiväksi.

 

Agricolan kuolinpäivään 9.huhtikuuta on almanakkamme laatija niputtanut myös Elias Lönnrotin syntymä- ja nimipäivän - kuin suomalaisuuden sinetiksi.

 

Agricolan merkitys on  suomen kielen keksiminen, kehittäminen ja ensimmäisten suomen kielellä painettujen teosten painaminen lähes 500 vuotta sitten -  lukutaidon kannalta Aapisen eli ABC-kirjan julkaiseminen vuonna 1543.

 

Agricola syntyi 1510 hämäläiseen kaksikieliseen Pernajan kuntaan. Hänen kotikielestään eli äidinkielestä on yhä vain arveluja. Hänen kirjojensa suomen kielessä on paljon kantahämäläisiä, synnyinpaikkansa Pernajan pitäjän sanoja. Myös seudun ruotsinkielinen asujaimisto ja sanasto on agricolalaisessa suomen kielessä mukana, jopa suomeksi Agricolan keksiminä ruotsin kielen väännöksinä.

 

On muistettava myös, että Mikael Agricola oli murrosikäinen 13-vuotias, kun Suomi siirtyi Ruotsin vallan alaisuuteen - myös virallisena kielenä seuraavat 300 vuotta maassamme käytettiin ruotsia.

 

Agricolan eri kielien hallinta oli poikkeuksellisen suuri. Ensin latinan opiskeluun Wiipuriin ja viimein Saksaan uskontotieteiden opiskeluun kreikan, latinan ja saksan kielellä sekä kotiseudun molemmat äidinkielet suomi ja ruotsi.

 

 

Agricola keksi myös paljon sanoja suomen kieleen ja tutkijoiden mukaan lähes 60 prosenttia nykyisestä suomen kielestä on vieläkin Agricolan suomen kielen sanastoa.

 

Siksi ymmärrämme tästä Agricolan ABC-kirjan alun runon vieläkin - ja koko kirjan:

 

Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori .
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen .

 

 

 

Viiisisataa vuotta kielenkäyttöä, sotia, kansainvaelluksia ja diasporaa Euroopassa on muuttanut suomalaispoloisten ihanteet käyttää suomen kieltä - tänään sitä puhutaan lähes häveten ja vallitsevan maailmankielen englannin sanavaraston hehkuttamana. Meille on käynyt vieläpä niin, että emme enää ymmärrä tätä nykysuomea.

 

Vaakuna.jpg

 

Emme myös voi ymmärtää keksittyjä nimien kirjainyhdistelmiä, joita käytetään meidän veronmaksajien ylläpitämistä yhtiöistä ja yhtymistä. Ainakin muutamien nimet ja tehtävä meidän välttämättä pitäisi tietää pysyäksemme hengissä. Epäilemme, että valtaosa on täysin tarpeettomia.

 

Laitan tähän tusinanpätkän luetteloa niistä yli kuudestakymmenestä Lahden kaupungin eli meidän kaikkien lahtelaisten veroäyreillä ylläpitämistä yhtiöistä ja yhtymistä.

 

 

 

Energon, Ladec, LABIO, Aqua, Provincia, LAD, Region,

 

PHHYKY, Spatium, Koskipower, LAB, KOKO Lahti,             

Oomi...

 

 

 

Pyydän, että lukijani valitsee niistä enintään viisi sellaista, jotka pitää säilyttää meidän asukkaiden kannalta tarpeellisina.

 

Lähettäkää oma luettelonne Lahen uutisia -sähköpostiin

[email protected]

 

Vastaukseen pyydän liittämään lähettäjän sähköpostiosoitteen, sillä tässä mielipidetiedustelussa arvotaan kolme suomalaista palkintoa kaikkien osallistujien kesken.

 

Lopullisen äänestyksen veroäyreillämme ylläpidettävistä yhtiöistä ja yhtymistä kokoan kuukauden kuluessa (viimeistään 9.5.2020) ja lähetän myös valtuutetuille luettelon toteutettavaksi.

 

Kyn%C3%A4%202.jpg

Mitähän Mikael Agricola 9.huhtikuuta vuonna 1547 juuri ennen Kuolemanjärven rajan yli astumistaan tai tänään sanoisi noista kirjainyhdistelmähirviöistä?

 

Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta .
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este .
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina.

 

Hyvää suomen kielen päivää!

 

Suomen lippu.jpg

 

 

Lis%C3%A4liite.jpg

?mid=&wid=52624&sid=&tid=8733&rid=LOADED?mid=&wid=52624&sid=&tid=8733&rid=BEFORE?mid=&wid=52624&sid=&tid=8733&rid=FINISH