Lahden valtalehti - niin kauan kuin kaupunkilaiset enää paperilehteä edes tarvitsevat -  on Etelä-Suomen Sanomat. Se on meille kaupunkilaisperheille tullut tilattuna jo pitkään poliittisesta tai yhteiskunnallisesta asemastamme riippumatta. Lehden pääkirjoituksista me lukijoina perinteisesti odotamme tiedon ja sivistyksen lisäksi ajanvirran tuoreutta sekä moraalista vahvistusta elämällemme. Demokratiassa se siis tarkoittaa lehden sisällössä kaikkien mielipiteitten kuulemista, kuuntelemista ja kunnioittamista.

 Vajaan vuoden sisällä olemme joutuneet liian usein pohtimaan, mikä on ESS-lehden linja.

 

1.

Euroopan vihreä pääkaupunki -idea on maailmaa ja ihmisiä muuttavan, ravistavan ja uudelleen järjestävän koronapandemian rinnalla mitätön, pienen Euroopan maanosan 12 kaupungin keskusorganisaatioiden välinen kilpailu ympäristöasioista. Se on täysin sisäpiirinen Euroopan kaupunkien pikkuvirkamiesten oma kisa - kaukana todellisesta vihreän ympäristöpääkaupungin merkityksestä sen asukkaille.

 

ETLARI%2020.jpg

Kaupunkimme valtalehti Etelä-Suomen Sanomat on vajaa vuosi sitten 26.4.2020 pääkirjoituksessaan Vihreä Lahti ei luovuta painanut lahtelaisille kuin elämänohjeeksi vahingoniloisen menettelytavan - miten kaikkiin onnettomuuksiin ja ne kohdanneisiin kaupunkiyhteisöihin meidän on suhtauduttava. Tässä lainausta kopiona lehden tuon päivän pääkirjoituksesta:

ESS 26.4.2020:

 

ESS%202020b.jpg

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/04/myotatunto-kateissa

 

2.

Pikku-Vesijärven puistoon kaupunkilaisperheet ovat kesän sydämellä voineet pientenkin lasten kanssa mennä turvallisesti luonnonrauhaan ja kiireettömyyteen virkistymään, oleilla ja nauttia nurmikon pehmeydestä ja veden välkkeestä piilossa kaukana kaupungin hälystä. Puistoon liittyvä harvinainen luonnonrauha on vielä tiivistynyt kiipeämällä läheiseen Lanu-puistoon, jossa kaupunkimme on vuodesta toiseen näyttänyt oman lähes koskemattoman järvi-metsä-harju -lumonsa puustoineen, kasveineen, linnustoineen, arboretumeineen, kävelypolkuineen.

1764498.jpg

Molempien puistojen asiantuntijoina, kunnostajina, huolehtijoina ja ideoijina on olleet yhteisölliset vapaaehtoiset yhdistykset. Olen muutaman kerran poikennut vuosien varrella onnekseni näiden yhdistysten järjestämiin tapahtumiin.  

Salpausselän luonnonystävien yleisölle vapaissa tilaisuuksissa ovat maan johtavat asiantuntijat, kuten vieraskasvien illassa, valistaneet meitä katselemaan kaupungissamme ympärillemme ja monin asiantuntijaneuvoin avanneet ajatuksiamme ja silmiämme luonnon monimuotoisuutta ymmärtämään. Samoin olen hämmästynyt tämän yhdistyksen luontoaktiiveista, joita näissä tilaisuuksissa on riittänyt meistä tavallisista kaupunkilaisista aina professoritasoisiin ympäristötietäjiin, asemakaavainsinööreihin, ympäristöjohtajiin, viherarkkitehteihin saakka. Kesäretket Vesijärven Enonsaaren luontopoluille tai Lahden muihin luontokohteisiin, jopa Joutsaaren maisemiin ovat myös olleet tämän yhdistyksen vapaamuotoisia, hienoja jokaisen ja kaikenikäisten lahtelaisten kokemuksia - nämä kaikki yleisölle maksuttomia tilaisuuksia, lahtelaisten ja usein maan etevimpien, ajankohtaisimpien asiantuntijoiden opastusvierailuin toteutettuina.

 Kariniemi Seuran toiminnan suurelle yleisölle tunnetuin on sen järjestämä kaupungin kevään luonnon avaaminen Kariniemen kesäteatterissa äitienpäiväkonsertilla (ensi kertaa pandemia sen viime vuonna esti). Monet tilaisuudet, luontokävelyt Kariniemenmäellä, keväiset linturetket muuttolintuäänineen, kesäiset kävelyt luontoesittelyineen tai Kariniemen luontoon liittyvät teatteriesitykset ovat harvinaisia vuosittaisia kokemuksia, jotka ovat saaneet meidät kokijat palaamaan usein takaisin Kariniemenmäelle itseksemme nauttimaan ja hiljentymään luonnonrauhaan. Kariniemi Seuran järjestämät siisteystalkoot, istutukset ja tapahtumat myös mäen Pro puu -yhdistyksen kanssa ovat todella elämyksiä ja lahtelaista luonnontuntemispraktiikkaa käytännössä.

 

 Salpausselän luonnonystävät ja Kariniemi Seura ovat toiminnallaan esimerkillisesti tehneet vuosikymmeniä lahtelaisen luonnon monimuotoisuutta edistävää vapaaehtoista, pitkäjänteistä, arvokasta työtä kaikkien meidän kaupunkilaisten puolesta kymmenine tilaisuus- ja tapahtumajärjestelyineen. Näissä luontoasioissa lähtökohtana on luonto ja sen ainutkertaisuuden kunnioittaminen ja vasta sen jälkeen tulee ihminen ajatuksineen sekä viihdyttämispyrkimyksineen.

Molemmilla yhdistyksillä on tehtävänä ja velvollisuutena ottaa sääntöjensä puitteissa myös virallisesti kantaa Lahden kaupunkiluonnon asioihin, sen tilaa vaarantaviin aikomuksiin ja tietenkin kehittämissuunnitelmiin - neuvotteluin, keskusteluin, kirjoituksin, esityksin, muistutuksin, lain edellyttämin valituksin. Tämä työ vaatii laajaa perehtymistä, kohteiden tarkkaa tutkimista ja tuntemista sekä monien eri lakien luontoon liittyvien yksityiskohtien tutkimista ja syvää, usean henkilön yhteistä paneutumista asiakokonaisuuksiin.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2020/03/kariniemi-harvinaisuus-koko-maailmassa-1

 

Näinä päivinä meille tunnollisille vuositilaajille Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki antaa (ESS 1.3.21) pääkirjoituksessaan neuvoja ja opastusta suhtautumisesta Lahden luontoon ivaten näiden merkittävien lahtelaista luontoa vaalivien yhdistysten merkitystä. Päätoimittaja katsoo, että vain kunnallinen poliittinen lautakunta ja hän itseviisaudessaan tietävät sen, mitä sanat puisto ja sen virkistystehtävä tarkoittavat.

ESS 1.3.2021:

ESS%20p%C3%A4%C3%A4kirjoitusb.jpg

 Jo aikaisemmin entinen luottotoimittajani Vili Uuskallio (ESS 25.2.21) selosti Pikku-Vesijärven yleissuunnitelmaa kaupunkimme Teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksenä ja laittoi siihen peräkaneettina, että Salpausselän luonnonystävien ja Kariniemi Seuran päätöksestä tekemiin muistutuksiin ei lautakunta yhtynyt.

Kyn%C3%A4.jpg

Tässä yllä nämä pari vuoden sisällä tullutta yksityiskohtaa, jotka ESS-lehti tarjoilee meille lukijoille.

  1. Lissabon-jutussa se haluaa opettaa meille vahingonilon oikeutusta kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa sekä kansainvälisessä vuorovaikutuksessa maailman ihmisten ja kansojen kesken. Me huomaamme ESS:n opetuksen (26.4.20) kalahtaneen sen omaan nilkkaan pandemian jatkuessa entistä tuhoisammin nyt vuonna 2021 Suomessa.   
  2. Jälkimmäisessä Etelä-Suomen Sanomien linja väheksyy todella pitkään toimineiden lahtelaisyhdistysten merkitystä. Tuntuu, ettei lehdellämme ole minkäänlaista tajua todellisuudesta - Lahdesta harvinaisen luonnon, harjujen ja järvien ainutlaatuisena asuinkaupunkina. Lehti ei ymmärrä myöskään, miten turvallista ja rentouttavaa on päästä kaikesta toimimisen ja toimintavälineiden krääsästä, television ja nettipelitarjonnan kuvasilpun kaaoksesta kätevästi ja nopeasti luontoon, niin kuin Pikku-Vesijärven puistoon monet sukupolvet ovat jo päässeet.

 

Mikä on lehden moraalinen linja?

 

Lis%C3%A4liite.jpg